Mistä sen tietää että Mensatason älykkäitä on 2 prossaa väestöstä. Niitähän voi olla paljon enempikin, eihän kaikki Mensatason ihmiset hakeudu testeihin, eli syvissä kansan riveissä voi piillä valtaisa älykköjen armeija.
Esim. ite on niin laiska etten millään viitsisi vaivautua Mensa pitkästyttäviin testeihin.
Esim. ite on niin laiska etten millään viitsisi vaivautua Mensa pitkästyttäviin testeihin.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kyseessä lienee,että testeissä käyneistä 2% läpäisee sovitut rajat.
Cattellin testin normit ovat vuosikymmenten takaa ja luultavasti vanhentuneita, so. liian lieviä. Voi hyvinkin olla, että de facto -raja, minkä pitäisi olla 2 %, onkin esim. 4.
Mikä helevetin de facto -raja? Tää on tätä innokasta latinan käyttöä hieman väärin ymmärrettynä taas. Patologilla on myösikn kova tarve toitottaa Cattelin testin normien olevan liian lieviä. Jos tästä olisi pätevää näyttöä - Patologin omien näkemysten lisäksi - niin miksipä niitä ei sovelleta?
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen, johon Patologi ei taas vaivautunut vastaamaan selvitellessään omia muuta yhteiskuntaa pätevämpiä tietojaan muista asioista on normit. Testi perustuu olettamuksiin siitä, kuinka hyvin vastaava ikäluokka kokonaisuudessaan pärjäisi samassa testissä. Kyseessä ei siis ole kokeeseen osallistuneiden keskuudesta kerätty otos, koska se ei ole satunnainen otos. Alkuperäinen normien syntyhistoria on minulle hämärän peitossa, mutta Patologi tullee pitämään siitä pitkän ja vaikeaselkoisen esitelmän.
Testeihin menneistä huomattavasti yli 2 % läpäisee rajan. Osamääräksi tulee ainakin teoriassa sata, jos kaikki ihmiset testataan.
Jos testin mukaan 148:n rajan ylittäviä olisi nykyisin 4 % ja 30 vuotta sitten 2 %, olisi se suoraan jatkuvana tarkoittanut sitä, että pyramidien rakentamisen aikaan kukaan ei olisi osannut rakentaa pyramideja tai kastelukanavia, eikä tehdä edes paatteja tai osannut valmistaa ruokaa.
En usko, että älykkyydessä on tapahtunut mitään mainittavaa hyppäystä. Tieto määrä kyllä lisääntyy, mutta se on eri asia kuin älykkyys.
Aika moni Mensaan pääsemätön ottaa asian turhan vakavasti. Ei se 2 % ole mikään olemassa oleva kynnys, se on vaan valittu.
Mensan nettisivuilla on menossa kysely, jossa kysytään, ovatko Mensan jäsenet jäsenten mielestä huippuälykkäitä. Ylivoimainen enemmistö sanoo, etteivät ole. Huippuälykäs pääsisi tietysti Mensaan, mutta huippuälykkäitä on siinäkin porukassa vain muutama.
Se Mensan kahden prosentin raja on Mensan perustajien LL. Waren ja Roland Berrillin keksimä raja. Mitään oikeaa kynnystä ei älykkyydessä tässä kohdassa ole.
Cattellin testi taas on testattu riittävän isolla porukalla, jonka pitäisi olla oikein koottu koko väestöstä.
Olen sanonut sen ennenkin: Cattell & Cattell ei ole Mensan kehittämä, mutta Mensa käyttää sitä maailmanlaajuisesti. Jos olisi joku parempi yleistä älykkyyttä mittaava testi, jonka voisi tehdä parissa tunnissa ryhmille, Mensa saattaisi hyvinkin ottaa sen käyttöönsä. Sellaisia vaan ei ole tarjolla.
Timmi palikkatesti, joka mittaa älykkyys -aiheesta kiinnostuneen väestönosan mieltymysten perusteella asiaa: aika vastaan ongelman ratkaisukyky.
Mielestäni testi on tylsä, tosin faktinen. Eli se tiivistää yhteen keskitymiskyvyn lisäksi mielen rakentelukyvyn. Keskittymiskyvyllä tarkoitan tässä sitä, että jokainen voi keskittyä, mutta harva keksii siinä tilassa erityistä.
"Tulos" -asiassa kuin asiassa- on arkiselle ihmiselle kiinnostavin asia elämässä. Elämänsä aikana monelle riittää ja tavoittena on aikaan saavuus ja luovuus - mielestäni.
"Elämänsä aikana monelle riittää ja tavoittena on aikaan saavuus ja luovuus - mielestäni."
Toki toisille riittää, Mensan paras puoli on se, että pääsee tapaamaan kesimääräistä fiksumpia ihmisiä eri puolelta Suomea ja maailmaakin.
"Mensan paras puoli on se, että pääsee tapaamaan kesimääräistä fiksumpia ihmisiä eri puolelta Suomea ja maailmaakin."
On mukava viettää aikaansa "omiensa" parissa. Itse tykkään urheilupiireistä :)
Kukin tyylillään.
Ei älykkäiden ihmisen tapaaminen sulje pois mitään. Urheilla voi erilaisissa porukoissa, myös Mensan jäsenten kanssa. Minäkin urheilen kuntomielessä aika paljon, ja sekä mensalaisten että muiden kanssa,
"Mitä pitempi matka, sitä tyhmempi jätkä." Aika moni mensalainen on juossut maratonejakin ja harrastanut muta pitkän matkan liikuntaa.
Ajatuksessasi on pieni virhe. Se vaadittavan rajan määrä on laskettu koko väestöstä.
F l y n n-e f e k t i
(joskus Flynn–Lynn -efekti), yhdysv.-uusseelant. politiikan tutkijan James Robert Flynn’in (1934–) 1984 esittämä huomio, että *ÄO-luvut ovat teollistuneissa maissa nousseet 10–15 pistettä v:sta 1950. Muutos on selvin *joustavan *älykkyyden *testeissä. Tällöin testin re-*standarnoinneissa normeja täytyy ”madaltaa”, jotta keskiarvoksi saadaan 100. Muutoksen katsotaan johtuvan ympäristö-tekijöistä, ja britt. psykologi Richard R. Lynn (1930–) on esittänyt (1990) parempaa varhaista ravitsemusta efektin syyksi. Tällöin kehitysmaissa voisi tapahtua älykkyyden de facto -nousua, kun taas teollisuusvaltioissa kyse voisi olla enemmän vain pistemäärien noususta paremman koulutuksen yms. myötä. Flynn-efekti on ehkä hiipumassa verrattuna 1950-lukuun, jolloin ilmiö oli voimakkaimmillaan.
äänestämättä jättämisellä lopputulokseen nähden väliä?
EIH!! Se de facto EI TARKOITA todellista tai aktuaalista, vaan käytännön osoittamaa tai määräämää ja nimenomaisesti ei kirjoitettua sääntöä tai seurausta. "Tarkista, ennenkuin käytät", on loistava elämänohje.
Tämä Flynn-efektin osalta on tietysti olennaista huomioida se, milloin nykyiset suomessa käytössä olevat mittauksen vertailutuloksina käytetyt normit on määritelty, ja onko niihin tehty vuosien varrella hienosäätöjä. Tämä on asia josta joku voisi laitta FAKTAtietoa, koska minulla ei sellaista ole. Myöskin on huomioitavaa, että ÄO-lukujen nousu 50-luvun ja 84- vuoden välillä ei ihan varmasti ennusta saman trendin jatkumista vuodesta 84 eteenpäin. 40- ja 50- luvuilla teollisuusmaissa kuitenkin aivan tavallinen työläiskansa kärsi konkreettisesta kurjuudesta ja nälästä sekä olemattomasta terveydenhuollosta. Ja kuten Ossi B hauskalla esimerkillään osoitti, ei älykkyyden nouseva trendi voi olla luonnostaan vakio. Koulutusta taas tähän asiaan ei pitäisi sotkea, koska lähtökohtaisesti puheenaiheena olevat testit on ainakin pyritty erkaannuttamaan koulutuksen vaikutuksesta. Lisäksi käsittääkseni mikään tutkimustieto ei ole antanut sen suuntaista näyttöä, että koulutuksella olisi älykkyyttä edistävää vaikutusta.
On väliä. Heidän mahdollinen mielipiteensä ei vaikuta lopputulokseen.
Et näytä tekevän selvää eroa "ottaa huomioon"- ja "huomioida"-ilmausten välillä. "Ja onko"-ilmaisun eteen ei tule pilkkua.
Pilkkusäännöt ja latinan käyttöhän todella lasketaan samaan painoluokkaan foorumikirjoituksissa.
Selvä ero mainitsemiesi ilmausten välillä ei lauseiden merkityksen kannalta oman käsitykseni mukaan aiheuta kauhean pahaa epäselvyyttä. Foorumikirjoitusta ei käsittääkseni suhteuteta painettuun sanaan vaan puhuttuun kieleen. Siinä kieliopilliset pienet epätarkkuudet ovat sallittuja toisin kuin latinan käyttö ymmärtämättä sen merkitystä.
f a c t u m (n.),
factus (m.), facta (f.), tapahtunut, so. tapahtunut tosiasia; (mon.) facta, tosiasiat.
d e .f a c t o,
tosiolojen mukainen, tosiasiassa.
Oikein kiva. Vastauksesi näyttää siltä, että se olisi sanakirjasta, mutta viitetiedot unohdit laittaa mukaan. Sananmukainen käännös ei kuitenkaan kielessä kuin kielessä tapaa aina johtaa oikeaan merkitykseen. Olen kovin pahoillani, että en löydä nyt nopealla aikataululla mitään virallista lähdettä, joka nimenomaisesti selvittäisi termin merkitystä. Joudun tyytymään iänikuiseen Wikipediaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/De_Facto
Jos kuitenkin löydät muunlaista käyttöä tukevaa materiaalia lähdeviitteineen, laita ihmeessä tulemaan.
Voidaanko äänestämättä jättämisen perusteella kumminkaan päätellä kuinka nukkuvat olisivat äänestäneet? Ainiin, sillähän ei ole väliä. VAIN annettu ääni merkitsee.
Montakohan prosenttia tällä hetkellä elävistä on käynyt mensan testeissä?
Ajattelin vaan sitä että mikä on tuo prosenttimäärä, joka oikeuttaa käyttää ilmaisua "väestöstä".
Arto Kivimäki (1999): Summa summarum. Latinankielisiä termejä. 3. painos. Hämeenlinna: Karisto Oy. - 614 s.
Kivimäki oli kuitenkin laittanut myös käyttöä selventävän esimerkin käännöksen lisäksi. Tätä valtioiden tunnustamista käsittelevää kappaletta et laittanut alunperin mukaan. Siinä - kuten kaikissa muissakin lähteissä - tehdään selväksi, että käsitteet de jure (lain mukaan) tarkoittaa kirjoitetun säännön tai lain mukaan määräytymistä ja on vastakohta termille de facto, joka tarkoittaa: ei kirjoitetusti, mutta käytännön määrämänä tosiasiallisesti.
Näin on näreet.
kiinnostaa lähinnä ihmiset, jotka tällaisiin testeihin hakeutuvat. Eiköhän siitäkin jonkinlaisen psykologisen yhteenvedon saisi tuolta "psykopatologilta" pummattua?
***
arviosi :)
olisi ehkä arvioida ihmisiä, jotka eivät testeihin osallistu?
Tunnen mensalaisia ja he ovat käyneet testeissä. En tunne sellaisia, jotka ovat käyneet testissä, mutta eivät ole jostain syystä liittyneet Mensaan. Yleisin syy liittymättömyyteen on se, ettei saa tarpeeksi korkeaa lukemaa. Kaikki Mensan rajan ylittäneet eivät liity.
Porukka on erilaisissa ammateissa, osa melkein köyhiä, osa oikein rikkaita. Yleensä elämän laatu on tärkeämpää kuin raha.
Melkein kaikki harrastavat jotain, ja usein erikoista. On kyllä tavallisiakin harrastuksia.
Yhteistä on se, että kaikenlaisista asioista voi puhua ja mielipiteitä esittää. Tällä palstalla ja yleensäkin Suomi 24:ssä haistatellaan välillä, kun verbaalinen kyky loppuu kesken. Sellaista ei ole Mensassa, vaikka mielipide-eroja on paljonkin.
Mensalaisia voisi kutsua melko avarakatseisiksi. Tällä palstalla on välillä rasistisia kirjoituksia. Rasismi tuntuu puuttuvat ainakin Suomen Mensasta. Yksi syy on se, että moni on ollut ulkomailla töissä ja joutunut ulkomaalaisten kanssa tekemisiin. Siinä oppii.
Yleinen syy testiin on se, että omat mielipiteet ja ehdotukset poikkeavat hyvin usein suuren massan mielipiteistä. Käytännössä omat ehdotukset ovat sitten usein toimivia ja se saa tulemaan testiin.
"Yleinen syy testiin on se, että omat mielipiteet ja ehdotukset poikkeavat hyvin usein suuren massan mielipiteistä.".."Käytännössä omat ehdotukset ovat sitten usein toimivia ja se saa tulemaan testiin."
Niinpä. Ei fudistreeneihin kannata skrinnareiden kanssa lähteä. Ajan myötä kyllä oppii, mikäli "pallo on hallussa", kummankin lajin varustuksen ja niksit :)
Nyt jellonat mestariks!!
asioiden tilastollisesta käsittelystä älyy, niin voin sinulle sanoa:
"Ole huoleti. Et ainakaan itse kuulu niihin 2 %:iin."
Tieto ei ole yhtä kuin äly
Ihminen voi lukea miljoona kirjaa ulkoa, väitellä vaikka tohtoriksi mutta on kuitenkin tyhmä kuin saapas
Taas jos ei jaksa vaivautua ottamaan selvää tilastointimenetelmistä se ei tee ihmisestä tyhmää, vaan asia on niin että olen Laiska älykkö
Epäilet alussa, että jossain voi piillä älykköjen armeija. Mensatasosia ihmisiä olisi 2 % mukaan Suomen 6 Miljoonasta noin 120.000 ihmisen kokoiseen armeijaan.
Käy jossain valvotussa testissä katsomassa kuulutko itse niihin, vai viittaako älykköjulistuksesi jonnekin muualle.
Olet periaatteessa oikeassa, mutta suomalaisia ei ole kuutta miljoonaa, vaan noin 5,2 miljoonaa.
Kaikki eivät ole kiinnostuneita testistä.
Kävisinkin, mutta testimenetelmä on niin vaivalloinen. Täytellä pienellä präntillä olevia papereita. Miten esim. huononäköiset älyåäät? Tiirata huonolla näöllä pientä tekstiä. Migreenihän siitä tulee.
Kuullostaa niin uuvuttavalta että ei tee mieli käydä. Onko helpompia tapoja testata älynsä?
Kävisinkin, mutta testimenetelmä on niin vaivalloinen. Täytellä pienellä präntillä olevia papereita. Miten esim. huononäköiset älyåäät? Tiirata huonolla näöllä pientä tekstiä. Migreenihän siitä tulee.
Kuullostaa niin uuvuttavalta että ei tee mieli käydä. Onko helpompia tapoja testata älynsä?
Seiso päälläsi.
Jos silmäsi eivät tule keltaisiksi, niin olet mahdollinen älykkö.
Kaikkea kanssa. Mulla ainakin alkaa testeissä posket hehkua ja saan ikään kuin viidennen vaihteen päälle - Harmi ettei se aina "tosipaikoissa" onnistu.
ÄO 154 p-arvo 999