Pierre Bourdieun pääomateoriasta

Tavis on henkilö, jolla ei ole kulttuurista pääomaa, nimittäin taitoja ja valmiuksia (Sosiologia WSOY 2004).

Taloustieteessä pääomalla tarkoitetaan lähinnä tuotantokoneistoon tehtyjen investointien summaa. Kieltämättä se syö uskottavuutta, jos leipuri hankkii hitsausrobotteja;) Toisaalta pääoman tyypiksi voitaisiin laittaa vaikkapa henkinen pääoma. Sekin syö uskottavuutta jos lapiomies alkaa käyttämään sitä liikaa ja unohtaa lapioida. Taloustieteen näkökulmasta tuossa siis sanotaan, että uskottavuus menee, jos tekee virheinvestointeja tai keskittyy vääriin asioihin. Kiusallisen totta.

Voisihan tuon kyllä tulkita sitenkin, että jos tekee asiat toisin kuin on totuttu, niin saa kylähullun maineen.

On se kumma jos tässä on kaikki mitä irti olette saaneet. Näyttää siltä, että lukemisella lukemisen ilosta, ei filosofeja, sosiologeja tai ajatustoimintaa synny.

Koko jätkä on yksinkertainen ikkunasta tuijottelija, jonka kansantalouden kirja on varastanut mielenterveyden ja johtanut yksinäiselle Manhattanin saarelle, missä kuhina ja yksinäisyys saavat aikaan havaintoja, jotka jokainen kadun kasvatti on oppinut jo 3-vuotiaana.

Ihmisten jako keskiluokkaaan ja nousijoihin ja putoajiin on täyttä ranskaa. Olen työtön, sosiaalituella elävä nisti, jolla on kotiteatteri, uusin timmein mikro, 10mb laajakaista ja baileiys minttiä jääkaappi täynnä. Asema on vain mitta orjuuden ja sen nielemisen polttomerkkiin. Ihminen on vapaa rikastumaan, nousukkaat teepöydissään hautautuu pölyyn, kun uusi Lamborghinini jyrää läpi tunnetuista pääomamuureista. Pääomaa ei nimenoman ole varallisuus, vaan resurssit, maine, potentiaali, kiinassa impotenssi ja kuten taloustiedettä opiskelleet tietävät, kiertävät tulot yritysten ja palveluiden kautta takaisin kotitalouksille. Siis upporikkaaat diktaattorit leikkikööt keskiluokan hiekkalaatikko leikkejään, kun ei kaootinen, eikä empatiaakaan vailla olevat todelliset ihmiset tappelee kadulla mellakkapoliisin kanssa. B.. teorian vastaisesti. Habitus on vaan illuusio, kuva ja lavaste, joilla aliryhmät voivat miksutua toisiinsa konflikteitta ja meemit ne määrää kuka kaupanjonossa ohittelee muita.