Jatkosotaan lähtimisestä kuulee aina ajoittain kritiikkiä. Kysyisinkin että oliko olemassa mitään muuta vaihtoehtoa, jossa lopputulos Suomen kannalta olisi ollut parempi?
Jatkosodan vaihtoehdot?
70
3192
Vastaukset
- ei moitteen sijaa
"Jatkosotaan lähtimisestä kuulee aina ajoittain kritiikkiä. Kysyisinkin että oliko olemassa mitään muuta vaihtoehtoa, jossa lopputulos Suomen kannalta olisi ollut parempi?"
Ei ollut juuri vaihtoehtoja. Jos sotaan ei olisi lähdetty, maa olisi miehitetty. Suomessa oli kahden vieraan vallan joukkoja 1941. Passiivisuus Saksan hyökätessä Venäjälle olisi merkinnyt maan muuttumista taistelukentäksi.
Itä-Eurooppa joutui puoleksi vuosisadaksi kommunismin ikeen alle. Me menetimme vain Karjalan. Ja se otetaan vielä jonain päivänä takaisin...- puolueeton tarkkailija
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä. - Lopettakaa jo!
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä.Kun sota lähti kunnolla käyntiin, ei pieniltä kansakunnilta kysytty, haluavatko ne liittyä mukaan vai ei. Espanja, Portugali ja Irlanti sekä Sveitsi onnistuivat pysymään sodan ulkopuolella - Ruotsikin oli Saksan vahva myötäjuoksija.
Suomen olisi kaiken järjen mukan pitänyt odotella tyynenä, kumpi armeija tulee ensin, Saksan vai Neuvostoliiton. Baltiassa saksalaiset tulivat ensin ja sitten vasta neuvostoliittolaiset. Tämähän olisi ollut rauhaarakastavien haave täälläkin, että maa miehitetään kahdesti ja että taistelut käydään asutuksen keskellä eikä Karjalan korvissa.
Mielestäni Suomi teki järkevästi kun ymmärsi olla saksalaisten puolella silloin, kun nämä olivat voitolla ja saksalaisia vastaan, kun näiden häviö oli varma. Kyllä saksalaisia kannatti pelätä siinä missä neuvostoliittolaisiakin, ja vuonna 1944 olisi ollut vaarallista irrottautua sodasta, niin kauan kuin saksalaiset olivat Tallinnassa.
Paasikivi oli oikeassa puhuessaan suurvaltojen legitiimeistä oikeuksista. Koiratappelussakin suuret koirat tekevät mitä tahtovat, ja pienten täytyy pärjätä, miten parhaaksi näkevät. Onneksi maamme johtomiehet saivat todistettua, että suomalaiset ovat niin hankalia ja mahdottomia, ettei niiden kanssa kannata tuhlata aikaa ja voimia, vaan parempi on antaa niiden pysytellä kiltisti lauman tuntumassa, ikään kuin itsenäisinä. - Rauha!
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä."Jostakin oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha".
Olikohan se "jostakin"kun Balttian maitten kohtalon selvisi Suomalaisille.Samoin Hankoniemen ja Karjalan menetykset ohjasivat käsityksiä siihen suuntaan,että tässä ei ole vielä kaikki. - zz-top
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä.Vaikka Suomi sai v. 1941 elintarvikeapua Saksasta oli tilanne tosi tiukka talvella 41-42. Kun peltomaasta oli viidennes menetetty talvisodassa, varmuusvarastoja ei ollut, tuonti ei enää onnistunut ja Ruotsi päätti pitää omat näkkileipänsä itsellään niin vaihtoehdoiksi jäivät nälkä, NL:n tuonti ja Saksa. Kysymys kuuluukin, olisiko mikään saanut Suomen johtoa tuolloin lähestyneessä sodassa liittymään NL:n puolelle? Kun NL:n diplomatia oli lisäksi vähän karua.
- Abogado
helpotti Neuvostoliiton oma toiminta välirauhan aikana. N-liittohan uhkasi Suomea sodalla muistaakseni neljä kertaa talvisodan ja jatkosodan välisenä aikana. Lisäksi kaikenlainen painostus oli suunnilleen päivittäistä ko. ajanjaksolla. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
Rauha! kirjoitti:
"Jostakin oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha".
Olikohan se "jostakin"kun Balttian maitten kohtalon selvisi Suomalaisille.Samoin Hankoniemen ja Karjalan menetykset ohjasivat käsityksiä siihen suuntaan,että tässä ei ole vielä kaikki.Moskovan pakkorauha oli rauha, jota Saksa meiltä vaati. Sen ehdot olivat huonot, koska Suomi jätti käyttämättä poliittiset painostuskeinonsa NL:a kohtaan. Se jätti käyttämättä ne Saksan lupauksien tähden. Saksa oli luvannut Suomelle hyvityksen korkojen kera. Näin johtavat poliitikkomme ja sotilasjohto saattoivat mieltää rauhan välirauhaksi eikä lopulliseksi rauhaksi.
- Myös!
Mielipidepankki kirjoitti:
Moskovan pakkorauha oli rauha, jota Saksa meiltä vaati. Sen ehdot olivat huonot, koska Suomi jätti käyttämättä poliittiset painostuskeinonsa NL:a kohtaan. Se jätti käyttämättä ne Saksan lupauksien tähden. Saksa oli luvannut Suomelle hyvityksen korkojen kera. Näin johtavat poliitikkomme ja sotilasjohto saattoivat mieltää rauhan välirauhaksi eikä lopulliseksi rauhaksi.
Välirauha.N:liitoon kohdistui lännen väliintulon seuraukset,joita Stalinin tiedustelu toi jatkuvasti hänelle julki.Mikäs pakkorauha sellainen olisi ollut,jota Suomalaiset olisivat pystyneet painostamalla muuttamaan.Stalin suostui rauhaan estääkseen lännen väliintulon.Välirauha se oli Stalinille,syksy muutti tilanteen,Hitler kielsi kolmasti Molotovia hyökkäämästä uudestaan Suomeen.
Balttien kohtalo ei jäänyt Suomelta huomaamata.Saksa oli nyt ainoa joka oli puolellamme. - josif pinohiiri
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä.”Nyt Helsingin uhka toteutuu kahdelta suunnalta, Viipuri ja Hanko.”
- arvelenkin, että
Abogado kirjoitti:
helpotti Neuvostoliiton oma toiminta välirauhan aikana. N-liittohan uhkasi Suomea sodalla muistaakseni neljä kertaa talvisodan ja jatkosodan välisenä aikana. Lisäksi kaikenlainen painostus oli suunnilleen päivittäistä ko. ajanjaksolla. Vaihtoehtoja ei oikeastaan ollut.
talvisotaa edeltäneet neuvottelut ja aluevaatimukset oli vaan silmänlumetta. Jos niihin oltaisiin suostuttu niin sota olisi silti syntynyt. Nyt vaan ilman linnoituslaitteita.
Toinen vaihtoehto on tietysti et jooseppi oli katkera ensimmäisestä tappiostaan ja halus revanssia.
Voihan se olla tietty et sakujen hääräily näillä mailla sai isä aurinkoisen vähä kiukkuseksi.. tiedä häntä.. - Perehtyjä
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kysymys on mielenkiintoinen. Viime aikoina sitä ei ole kunnolla tutkittu. Varhemmilta ajoilta mielessäni on joitakin heittoja siitä, että Suomi ei muka olisi selvinnyt sta-aikaa hengissä ilman Saksan elintarvikeapua.
Suurin syy siihen, miksi muuta vaihtoehtoa ei edes ajateltu, lienee ollut "kansan" mielipide. "Jostakin" oli levinnyt käsitys, ettei Moskovan rauha ole lopullinen vaan vain välirauha. Samoin käsitys Moskovan rauhan epäoikeudenmukaisuudesta oli laajalti levinnyt.
"Kansan" mielipide syntyy lehdistön ja muiden tiedotusvälineiden antamasta "ohjeistuksesta". Lehtien kirjoituksista vastaavat toimittajat ja lehtien omistajat. Nämä saavat käsityksensä osittain oman ajattelunsa seurauksena mutta pääosin yhteiskunnan johtavien piirien tavoitteista ja lausunnoista. Henkilökohtaisia valtakunnallisia tavoitteita voi olla vain kansakunnan vauraimmilla henkilöillä.
Siis Suomen rikkaimmat halusivat Karjalan takaisin ja siinä sivussa myös rajantakaisen Karjalan luonnonvarat. He valjastivat "kansan vaatimaan Karjalan palautusta ja suhtautuivat myönteisesti sotalaitoksen johdon piiristä löytyneeseen haluun ryhtyä Saksan kanssasotijaksi. Asiaa sodan jälkeen tutkittaessa ei löytynyt ketään, joka olisi myöntänyt olleensa aktiivinen sodan käynnistämisessä.Paras vaihtoehto Suomelle ja NL:lle olisi ollut sellainen, johon Suomi ei voinut vaikuttaa.
NL oli alkanut näyttämään hyvää naamaa 1940 - 1941. NL olisi palauttanut Viipurin, Laatokan Karjalan, Sallan ja Hangon. NL ja liittoutuneet olisivat varustanut Suomen aseilla ja ammuksilla. Otaksuisin, että suomalaisten käsissä niitä olisi käytetty tehokkaammin Natsi-Saksaa vastaan kuin mihin neuvostoliittolaiset pystyivät. NL ja liittoutuneet olisivat taanneen Suomen elintarvikehuollon.
Niin, miksi tämä tällainen ei käynyt? - kuten aina.
Mielipidepankki kirjoitti:
Moskovan pakkorauha oli rauha, jota Saksa meiltä vaati. Sen ehdot olivat huonot, koska Suomi jätti käyttämättä poliittiset painostuskeinonsa NL:a kohtaan. Se jätti käyttämättä ne Saksan lupauksien tähden. Saksa oli luvannut Suomelle hyvityksen korkojen kera. Näin johtavat poliitikkomme ja sotilasjohto saattoivat mieltää rauhan välirauhaksi eikä lopulliseksi rauhaksi.
Mitä mieltä olet siitä, että NL painosti meitä koko välirauhan ajan monin tavoin ja loukkasi rajojamme? Miksi et huomioi NL:n painostusta ja sen aiheuttamaa pakkotilannetta? Ja sitä, että NL ei suinkaan sekään ollut tyytyväinen välirauhan tilanteeseen?
- näin se oli.
Myös! kirjoitti:
Välirauha.N:liitoon kohdistui lännen väliintulon seuraukset,joita Stalinin tiedustelu toi jatkuvasti hänelle julki.Mikäs pakkorauha sellainen olisi ollut,jota Suomalaiset olisivat pystyneet painostamalla muuttamaan.Stalin suostui rauhaan estääkseen lännen väliintulon.Välirauha se oli Stalinille,syksy muutti tilanteen,Hitler kielsi kolmasti Molotovia hyökkäämästä uudestaan Suomeen.
Balttien kohtalo ei jäänyt Suomelta huomaamata.Saksa oli nyt ainoa joka oli puolellamme.Näin oli, Mielipidepankki yrittää saada tilanteen näyttämään siltä, että muka ainoastaan Suomella (ja Saksalla) oli valta päättää, alkaako jatkosota vai ei. Hän unohtaa täysin NL:n tavoitteet.
kuten aina. kirjoitti:
Mitä mieltä olet siitä, että NL painosti meitä koko välirauhan ajan monin tavoin ja loukkasi rajojamme? Miksi et huomioi NL:n painostusta ja sen aiheuttamaa pakkotilannetta? Ja sitä, että NL ei suinkaan sekään ollut tyytyväinen välirauhan tilanteeseen?
Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa. Stalin ymmärsi senkin, että sota syttyisi NL:n ja Saksan välille ennen pitkää. Hyökkäämättömyyssopimuksella haluttiin puolin ja toisin vain voitaa aikaa. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli.
NL oli tyytymätön välirauhan tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun sitä vaaniva uhka oli väistynyt. NL:han pyrki rauhansopimukseen sen tähden, että se pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. Kun tämä uhka poistui Suomen toimesta, NL saattoi keskittyä vain Saksan aiheuttamaan uhkaan.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, olisi syttynyt sota NL:n ja länsivaltojen välillä. Englannilla oli jo suunnitelmat Bakun öljykenttien pommittamisesta ja maihinnoususta Muurmanskiin. Tämä olisi ollut katastrofi Stalinille, kun sen asevoimien varustelutarve olisi hukkaantunut sotaan länsivaltoja vastaan. Todellinen uhka oli kuitenkin Hitler ja sitä uhkaa vastaan Stalin halusi ola mahdollisimman hyvin varustautunut.
NL:n pakotti välirauhaan myös se, että Suomi onnistu erinomaisesti talvisodassa. Venäläisiä joukkoja tuhottiin suuret määrät ja ennen kaikkea puna-armeijasta suuri osa oli sidottuna Suome rintamalle. Saksalla ei varmasti olisi ollut sinällään mitään sitä vastaan, että talvisota olisi jatkunut vielä toisenkin talven. Saksa pelkäsi kuitenkin myös länsivaltojen tuloa Skandinaviaan ja halusi siksi vaikuttaa siihen, ettei Suomi suostuisi länsiapuun. Länsivalloilla taas olisi suuri hinku päästä estämään malmikuljetukset Ruotsista Saksaan.
NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui.- jaarituksia...
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa. Stalin ymmärsi senkin, että sota syttyisi NL:n ja Saksan välille ennen pitkää. Hyökkäämättömyyssopimuksella haluttiin puolin ja toisin vain voitaa aikaa. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli.
NL oli tyytymätön välirauhan tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun sitä vaaniva uhka oli väistynyt. NL:han pyrki rauhansopimukseen sen tähden, että se pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. Kun tämä uhka poistui Suomen toimesta, NL saattoi keskittyä vain Saksan aiheuttamaan uhkaan.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, olisi syttynyt sota NL:n ja länsivaltojen välillä. Englannilla oli jo suunnitelmat Bakun öljykenttien pommittamisesta ja maihinnoususta Muurmanskiin. Tämä olisi ollut katastrofi Stalinille, kun sen asevoimien varustelutarve olisi hukkaantunut sotaan länsivaltoja vastaan. Todellinen uhka oli kuitenkin Hitler ja sitä uhkaa vastaan Stalin halusi ola mahdollisimman hyvin varustautunut.
NL:n pakotti välirauhaan myös se, että Suomi onnistu erinomaisesti talvisodassa. Venäläisiä joukkoja tuhottiin suuret määrät ja ennen kaikkea puna-armeijasta suuri osa oli sidottuna Suome rintamalle. Saksalla ei varmasti olisi ollut sinällään mitään sitä vastaan, että talvisota olisi jatkunut vielä toisenkin talven. Saksa pelkäsi kuitenkin myös länsivaltojen tuloa Skandinaviaan ja halusi siksi vaikuttaa siihen, ettei Suomi suostuisi länsiapuun. Länsivalloilla taas olisi suuri hinku päästä estämään malmikuljetukset Ruotsista Saksaan.
NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui."Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa."
Ai, että välirauhan jälkeenkö NL painostaessaan Suomea ja loukkaamalla sen rajoja muka tiesi, että Suomi oli kääntnyt Saksan puoleen?
"Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli."
Ai että NL:n etupiirimaat Baltia (johon luettiin myös Suomi) eivät merkinneetkään mitään, vaikka Baltia maat Suomea lukuunottamatta miehitettiin? (koska Suomi pani hanttiin)?
"NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui."
Ei se Suomelle ollut. Kai sitä piti siihen varautua eikä seisoa tumput suorina. On se helppo sinunkin nyt 60 vuotta jälkeenpäin viisastella, miten olisi pitänyt toimia.
Tuliko länsivallat apuun, kun Baltia miehitettiin? Tuliko länisvallat apuun, kun Itä-Eurooppa otettiin NL:n hallintaan sodan jälkeen?
Se länsivaltojen avusta. - ihailla
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa. Stalin ymmärsi senkin, että sota syttyisi NL:n ja Saksan välille ennen pitkää. Hyökkäämättömyyssopimuksella haluttiin puolin ja toisin vain voitaa aikaa. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli.
NL oli tyytymätön välirauhan tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun sitä vaaniva uhka oli väistynyt. NL:han pyrki rauhansopimukseen sen tähden, että se pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. Kun tämä uhka poistui Suomen toimesta, NL saattoi keskittyä vain Saksan aiheuttamaan uhkaan.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, olisi syttynyt sota NL:n ja länsivaltojen välillä. Englannilla oli jo suunnitelmat Bakun öljykenttien pommittamisesta ja maihinnoususta Muurmanskiin. Tämä olisi ollut katastrofi Stalinille, kun sen asevoimien varustelutarve olisi hukkaantunut sotaan länsivaltoja vastaan. Todellinen uhka oli kuitenkin Hitler ja sitä uhkaa vastaan Stalin halusi ola mahdollisimman hyvin varustautunut.
NL:n pakotti välirauhaan myös se, että Suomi onnistu erinomaisesti talvisodassa. Venäläisiä joukkoja tuhottiin suuret määrät ja ennen kaikkea puna-armeijasta suuri osa oli sidottuna Suome rintamalle. Saksalla ei varmasti olisi ollut sinällään mitään sitä vastaan, että talvisota olisi jatkunut vielä toisenkin talven. Saksa pelkäsi kuitenkin myös länsivaltojen tuloa Skandinaviaan ja halusi siksi vaikuttaa siihen, ettei Suomi suostuisi länsiapuun. Länsivalloilla taas olisi suuri hinku päästä estämään malmikuljetukset Ruotsista Saksaan.
NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui.MPP:tä täydellisestä omaperäisyydestä historiankirjoituksessa. Täyttä roskaahan se on, mutta on siinä oma "logiikkansa". Ainahan tietysti voi uskoa asioihin, joita ei ole tapahtunut. Siis kaikki paha, minkä Neuvostoliitto teki, se teki vain Natsi-Saksan pelossa ja länsivallat, jotka eivät Manner-Euroopassa pystyneet puolustamaan itseään liittolaisestaan Puolasta puhumattakaan olisivat muuttaneet historian kulun, jos Suomi olisi pyytänyt niiltä apua.
- JA.
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa. Stalin ymmärsi senkin, että sota syttyisi NL:n ja Saksan välille ennen pitkää. Hyökkäämättömyyssopimuksella haluttiin puolin ja toisin vain voitaa aikaa. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli.
NL oli tyytymätön välirauhan tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun sitä vaaniva uhka oli väistynyt. NL:han pyrki rauhansopimukseen sen tähden, että se pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. Kun tämä uhka poistui Suomen toimesta, NL saattoi keskittyä vain Saksan aiheuttamaan uhkaan.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, olisi syttynyt sota NL:n ja länsivaltojen välillä. Englannilla oli jo suunnitelmat Bakun öljykenttien pommittamisesta ja maihinnoususta Muurmanskiin. Tämä olisi ollut katastrofi Stalinille, kun sen asevoimien varustelutarve olisi hukkaantunut sotaan länsivaltoja vastaan. Todellinen uhka oli kuitenkin Hitler ja sitä uhkaa vastaan Stalin halusi ola mahdollisimman hyvin varustautunut.
NL:n pakotti välirauhaan myös se, että Suomi onnistu erinomaisesti talvisodassa. Venäläisiä joukkoja tuhottiin suuret määrät ja ennen kaikkea puna-armeijasta suuri osa oli sidottuna Suome rintamalle. Saksalla ei varmasti olisi ollut sinällään mitään sitä vastaan, että talvisota olisi jatkunut vielä toisenkin talven. Saksa pelkäsi kuitenkin myös länsivaltojen tuloa Skandinaviaan ja halusi siksi vaikuttaa siihen, ettei Suomi suostuisi länsiapuun. Länsivalloilla taas olisi suuri hinku päästä estämään malmikuljetukset Ruotsista Saksaan.
NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui.HAH HAH! Miksi Länsivallat olisi pommittanut Bakun öljykenttiä? Toisen maailmansodan keskipisteessä pieni Suomi, jonka itsenäisyyden takia Länsivaltojen täytyy aloittaa sota Neuvostoliittoa vastaan. Tämä on sitä Epämielipidepankin reaalipolitiikkaa!
- surkutella sua
ihailla kirjoitti:
MPP:tä täydellisestä omaperäisyydestä historiankirjoituksessa. Täyttä roskaahan se on, mutta on siinä oma "logiikkansa". Ainahan tietysti voi uskoa asioihin, joita ei ole tapahtunut. Siis kaikki paha, minkä Neuvostoliitto teki, se teki vain Natsi-Saksan pelossa ja länsivallat, jotka eivät Manner-Euroopassa pystyneet puolustamaan itseään liittolaisestaan Puolasta puhumattakaan olisivat muuttaneet historian kulun, jos Suomi olisi pyytänyt niiltä apua.
kun et mitään tiedä.
NL toimi natsien agressioiden ajamana ja laajensi aluettaan balttiaan ja Romanian suuntaan. Suomelta olisi riittaneet tukikohdat joilla Itämeri olisi saatu suljettua mutta kuten tunnettua suomalaisilla ei ollut neuvotteluhaluja niin pitkälle. - tiedä
JA. kirjoitti:
HAH HAH! Miksi Länsivallat olisi pommittanut Bakun öljykenttiä? Toisen maailmansodan keskipisteessä pieni Suomi, jonka itsenäisyyden takia Länsivaltojen täytyy aloittaa sota Neuvostoliittoa vastaan. Tämä on sitä Epämielipidepankin reaalipolitiikkaa!
että länsivallatkin varautui suunnitelmissaan myös tilanteeseen missä olisi molemmat natsi-Saksa ja NL vastassa. Vaikka ne aseellisia liittolaisia eivät koskaan olleetkaan.
Onneksi. - Päämäärä!
jaarituksia... kirjoitti:
"Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa."
Ai, että välirauhan jälkeenkö NL painostaessaan Suomea ja loukkaamalla sen rajoja muka tiesi, että Suomi oli kääntnyt Saksan puoleen?
"Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli."
Ai että NL:n etupiirimaat Baltia (johon luettiin myös Suomi) eivät merkinneetkään mitään, vaikka Baltia maat Suomea lukuunottamatta miehitettiin? (koska Suomi pani hanttiin)?
"NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui."
Ei se Suomelle ollut. Kai sitä piti siihen varautua eikä seisoa tumput suorina. On se helppo sinunkin nyt 60 vuotta jälkeenpäin viisastella, miten olisi pitänyt toimia.
Tuliko länsivallat apuun, kun Baltia miehitettiin? Tuliko länisvallat apuun, kun Itä-Eurooppa otettiin NL:n hallintaan sodan jälkeen?
Se länsivaltojen avusta."Tuliko länsivallat apuun, kun Baltia miehitettiin?"
Ruotsin sekä Petsamon malmi oli avuntarjoajien strareginen päämäärä.Suomi oli strategiassa ns.keppihevonen.Ranskan yleinen mielipide oli lujasti Suomen auttamisen puolella. JA. kirjoitti:
HAH HAH! Miksi Länsivallat olisi pommittanut Bakun öljykenttiä? Toisen maailmansodan keskipisteessä pieni Suomi, jonka itsenäisyyden takia Länsivaltojen täytyy aloittaa sota Neuvostoliittoa vastaan. Tämä on sitä Epämielipidepankin reaalipolitiikkaa!
Syitä pommittamisaikomuksiin voi tietysti tutkia. Joka tapauksessa on historiallinen fakta, että briteillä oli tähän vakaa aikomus ja suunnitelmat.
Länsivallat eivät aikoneet aloittaa sotaa NL:a vastaan Suomen takia, vaan oman etunsa vuoksi. Suomen auttaminen tarjosi länsivalloille loistavan syyn tuoda joukkonsa Pohjolaan, jolloin voitaisiin estää Saksan rautamalmikuljetukset ja pääsy Petsamon nikkelikentille.
Kannattaisi ennen hohotteluja ehkä ottaa asioita selville vähän laajemmin kuin mitä kansakoulussa on historiasta kerrottu.- linkki.
surkutella sua kirjoitti:
kun et mitään tiedä.
NL toimi natsien agressioiden ajamana ja laajensi aluettaan balttiaan ja Romanian suuntaan. Suomelta olisi riittaneet tukikohdat joilla Itämeri olisi saatu suljettua mutta kuten tunnettua suomalaisilla ei ollut neuvotteluhaluja niin pitkälle.http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/talvi39.htm
- älä nyt viitti
linkki. kirjoitti:
http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/talvi39.htm
suomalaisuudenliiton propagandasivuja tänne linkitellä :DDDDD
Yrittäisit nyt edes olla uskottava. - toki...
älä nyt viitti kirjoitti:
suomalaisuudenliiton propagandasivuja tänne linkitellä :DDDDD
Yrittäisit nyt edes olla uskottava.mikä tiedoista ei pidä paikkaansa.
- JA.
Mielipidepankki kirjoitti:
Syitä pommittamisaikomuksiin voi tietysti tutkia. Joka tapauksessa on historiallinen fakta, että briteillä oli tähän vakaa aikomus ja suunnitelmat.
Länsivallat eivät aikoneet aloittaa sotaa NL:a vastaan Suomen takia, vaan oman etunsa vuoksi. Suomen auttaminen tarjosi länsivalloille loistavan syyn tuoda joukkonsa Pohjolaan, jolloin voitaisiin estää Saksan rautamalmikuljetukset ja pääsy Petsamon nikkelikentille.
Kannattaisi ennen hohotteluja ehkä ottaa asioita selville vähän laajemmin kuin mitä kansakoulussa on historiasta kerrottu.Saksan raaka-ainevarojen saannin estäminen olisi onnistunut, kun Neuvostoliitto olisi vallannut koko Suomen. Saksa oli uhka ja yhteinen vihollinen.
- Churchill
Mielipidepankki kirjoitti:
Kun NL:lle selvisi kenen puoleen Suomi kääntyi, se ratkaisi silloin sen suhtautumisen. Stalin käsitti kyllä pian, että Suomi liittoutuisi Saksan kanssa. Stalin ymmärsi senkin, että sota syttyisi NL:n ja Saksan välille ennen pitkää. Hyökkäämättömyyssopimuksella haluttiin puolin ja toisin vain voitaa aikaa. Saksa ei halunnut kahden rintaman sotaa ja NL halusi aikaa varustautua sotaan. Yksi keino varustautumiseen oli joukkojen siirto pois omalta maalta. Tätä varten etupiirisopimus juuri oli.
NL oli tyytymätön välirauhan tilanteeseen vasta sen jälkeen, kun sitä vaaniva uhka oli väistynyt. NL:han pyrki rauhansopimukseen sen tähden, että se pelkäsi joutuvansa sotaan länsivaltoja vastaan. Kun tämä uhka poistui Suomen toimesta, NL saattoi keskittyä vain Saksan aiheuttamaan uhkaan.
Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, olisi syttynyt sota NL:n ja länsivaltojen välillä. Englannilla oli jo suunnitelmat Bakun öljykenttien pommittamisesta ja maihinnoususta Muurmanskiin. Tämä olisi ollut katastrofi Stalinille, kun sen asevoimien varustelutarve olisi hukkaantunut sotaan länsivaltoja vastaan. Todellinen uhka oli kuitenkin Hitler ja sitä uhkaa vastaan Stalin halusi ola mahdollisimman hyvin varustautunut.
NL:n pakotti välirauhaan myös se, että Suomi onnistu erinomaisesti talvisodassa. Venäläisiä joukkoja tuhottiin suuret määrät ja ennen kaikkea puna-armeijasta suuri osa oli sidottuna Suome rintamalle. Saksalla ei varmasti olisi ollut sinällään mitään sitä vastaan, että talvisota olisi jatkunut vielä toisenkin talven. Saksa pelkäsi kuitenkin myös länsivaltojen tuloa Skandinaviaan ja halusi siksi vaikuttaa siihen, ettei Suomi suostuisi länsiapuun. Länsivalloilla taas olisi suuri hinku päästä estämään malmikuljetukset Ruotsista Saksaan.
NL:n painostus on siis toismerkityksellinen asia. Ratkaisevat valinnat oli tehty jo ennen tätä painostusta. Jos Suomi olisi pyytänyt länsivaltoja apuun, tilanne olisi muuttunut tyystin toiseksi. Sota olisi mitä ilmeisemmin pitkittynyt, kun kolme suurvaltablokkia olisi käynyt sotaa toisiaan vastaan. NL olisi joutunut tässä suureen ahdinkoon, koska länsivallat ei silloin olisi tietenkään auttaneet sitä sillä suurella määrällä, mitä todellisuudessa tapahtui."Englanti suunnitteli myös mm. Bakun öljykenttien pommittamista"
Arkistotietojen mukaan ennen maailmansodan syttymistä SYYSKUUSSA
1939 Iso-Britannian ja Ranskan monet poliitikot olivat todellakin olleet
huolestuneita, että Stalin voisi toimittaa Bakun öljyä Hitlerille sen jälkeen
kun Molotovin-Ribbentropin sopimus oli allekirjoitettu 23. elokuuta 1939.
Operaation toteuttamiseen oli tarkoitus käyttää Ranskan Syyriassa sijanneita
ilmavoimia.
Mutta ei edes Englanti saatikka Iso-Britannia suunnitellut Bakun öljykenttien
pommittamista vaan sekä Churchill että pääministeri Chamberlain olivat alusta
lähtien pommittamista vastaan.
Asiaa käsiteltiin 31. LOKAKUUTA Britannian pääesikunnassa, mutta pääministeri
Chamberlain ja laivastoministeri Winston Churchill saivat Yhdistyneen
Kunigaskunnan lähettiläät ja poliitikot vakuutetuiksi suunnitelman mielettömyydestä.
Näitä suunnitelmia oli olemassa siis syksyllä 1939, mutta ei enää vuonna 1940 ja
maaliskuussa kun Talvisota päättyi välirauhaan. - RIITTI!
Churchill kirjoitti:
"Englanti suunnitteli myös mm. Bakun öljykenttien pommittamista"
Arkistotietojen mukaan ennen maailmansodan syttymistä SYYSKUUSSA
1939 Iso-Britannian ja Ranskan monet poliitikot olivat todellakin olleet
huolestuneita, että Stalin voisi toimittaa Bakun öljyä Hitlerille sen jälkeen
kun Molotovin-Ribbentropin sopimus oli allekirjoitettu 23. elokuuta 1939.
Operaation toteuttamiseen oli tarkoitus käyttää Ranskan Syyriassa sijanneita
ilmavoimia.
Mutta ei edes Englanti saatikka Iso-Britannia suunnitellut Bakun öljykenttien
pommittamista vaan sekä Churchill että pääministeri Chamberlain olivat alusta
lähtien pommittamista vastaan.
Asiaa käsiteltiin 31. LOKAKUUTA Britannian pääesikunnassa, mutta pääministeri
Chamberlain ja laivastoministeri Winston Churchill saivat Yhdistyneen
Kunigaskunnan lähettiläät ja poliitikot vakuutetuiksi suunnitelman mielettömyydestä.
Näitä suunnitelmia oli olemassa siis syksyllä 1939, mutta ei enää vuonna 1940 ja
maaliskuussa kun Talvisota päättyi välirauhaan.Stalinin tiedustelu viestitti juuri tuota mahdollista pommittamis uhka tietoa.Siinä oli jo riittävästi aineksia siihen mitä Stalin teki seuraavaksi.Tätähän Rentola juuri on tutkinut.
- Kimmo R
RIITTI! kirjoitti:
Stalinin tiedustelu viestitti juuri tuota mahdollista pommittamis uhka tietoa.Siinä oli jo riittävästi aineksia siihen mitä Stalin teki seuraavaksi.Tätähän Rentola juuri on tutkinut.
"Stalinin tiedustelu viestitti juuri tuota mahdollista pommittamis uhka tietoa.Siinä oli jo riittävästi aineksia siihen mitä Stalin teki seuraavaksi.."
Stalinin tiedustelu viestitti, mutta se ei viestittänyt Lontoosta vaan Pariisista. Ja ranskalaisethan nyt olivat tuolloin tyhjänpäiväistä rupusakkia maailmansodan pyörteissä.
Tuolla lähinnä ransakalaisten – ei englantilaisten - suunnitelmilla pommittaa Bakun öljykenttiä ei silläkään ollut sentään mitään suoranaista yhteyttä Suomen auttamiseen Talvisodassa vaan ...”ennen maailmansodan syttymistä SYYSKUUSSA 1939 Iso-Britannian ja Ranskan monet poliitikot olivat todellakin olleet huolestuneita, että Stalin voisi toimittaa BAKUN ÖLJYÄ HITLERILLE sen jälkeen kun Molotovin-Ribbentropin sopimus oli allekirjoitettu 23. elokuuta 1939."
Nyt kyllä Rentola sekoilee pahan kerran tässä jutussaan! Täytyy muistaa, että tuota juttua kirjoittaessaan hän oli valtion virkamies, ei oikeastaan mikään oikea tutkija kuten nykyisin Turun yliopiston historian proffana. Ihmetellä täytyy, mutta kyllähän nuo virkamiehet kirjoittelevat ja joutuvat aikansa kuluksi ja työnantajaansa mieliksi tunnollisesti kaikenlaista höpinääkin kirjoittelemaan.
”.. venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea, oli hankala edes päästä paikan päälle, puhumattakaan taistelukokemuksesta talvioloissa, eikä Murmanskilla tai Arkangelillä ollut vielä sitä merkitystä minkä ne saivat 1941. Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille vähänkin pitemmällä aikavälillä samoin kuin sen kaupallisille ja strategisille suhteille Saksan kanssa. ”
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm#_ftnref55
Ei helkutti! Ei ole minkäänlaisia asiallisia perusteita olettaa, että Stalin olisi tehnyt Talvisodan välirauhan sen takia, että pelkäsi Bakun öljykenttien pommittamista. On vähän ”teoria” kaukaa haettu, huimaa spekulointia - ”sekundaarisin argumentein”. - sanoa
toki... kirjoitti:
mikä tiedoista ei pidä paikkaansa.
kun en edes avaa tuollaisen propagandasivuston linkkejä... ei mikään!!!!
- Asiaa!
Kimmo R kirjoitti:
"Stalinin tiedustelu viestitti juuri tuota mahdollista pommittamis uhka tietoa.Siinä oli jo riittävästi aineksia siihen mitä Stalin teki seuraavaksi.."
Stalinin tiedustelu viestitti, mutta se ei viestittänyt Lontoosta vaan Pariisista. Ja ranskalaisethan nyt olivat tuolloin tyhjänpäiväistä rupusakkia maailmansodan pyörteissä.
Tuolla lähinnä ransakalaisten – ei englantilaisten - suunnitelmilla pommittaa Bakun öljykenttiä ei silläkään ollut sentään mitään suoranaista yhteyttä Suomen auttamiseen Talvisodassa vaan ...”ennen maailmansodan syttymistä SYYSKUUSSA 1939 Iso-Britannian ja Ranskan monet poliitikot olivat todellakin olleet huolestuneita, että Stalin voisi toimittaa BAKUN ÖLJYÄ HITLERILLE sen jälkeen kun Molotovin-Ribbentropin sopimus oli allekirjoitettu 23. elokuuta 1939."
Nyt kyllä Rentola sekoilee pahan kerran tässä jutussaan! Täytyy muistaa, että tuota juttua kirjoittaessaan hän oli valtion virkamies, ei oikeastaan mikään oikea tutkija kuten nykyisin Turun yliopiston historian proffana. Ihmetellä täytyy, mutta kyllähän nuo virkamiehet kirjoittelevat ja joutuvat aikansa kuluksi ja työnantajaansa mieliksi tunnollisesti kaikenlaista höpinääkin kirjoittelemaan.
”.. venäläiset tiesivät, miten vaikeaa liittoutuneiden oli auttaa suoraan Suomea, oli hankala edes päästä paikan päälle, puhumattakaan taistelukokemuksesta talvioloissa, eikä Murmanskilla tai Arkangelillä ollut vielä sitä merkitystä minkä ne saivat 1941. Mutta Kaukasus oli eri asia, sieltä saatiin yli 90 prosenttia Neuvostoliiton raakaöljystä ja vielä isompi osa bensiinistä. Jos Baku joutuisi pois pelistä ilmapommitusten seurauksena, miehityksestä puhumattakaan, se olisi kohtalokas isku Neuvostoliiton sotaponnistuksille vähänkin pitemmällä aikavälillä samoin kuin sen kaupallisille ja strategisille suhteille Saksan kanssa. ”
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm#_ftnref55
Ei helkutti! Ei ole minkäänlaisia asiallisia perusteita olettaa, että Stalin olisi tehnyt Talvisodan välirauhan sen takia, että pelkäsi Bakun öljykenttien pommittamista. On vähän ”teoria” kaukaa haettu, huimaa spekulointia - ”sekundaarisin argumentein”.Stalin ei halunnut sotaa lännen kanssa.Öljy ja malmi,siinä sotastrategian avainsanat.Petsamon malmi,ja Ahvenanmaan merireittin hallinta Kiirunan malmikentiltä,siinä lännen syy "auttaa" Suomea.Tai Hitlerin tulo Suomen puolelle.Entä mitä se Stalin halusi,no estää tietenkin toisten strategiset suunnitelmat.
Onhan se jo jotain kun nimi Suomi mainitaan,eikä vain puhuta Skandinavian malmista.Öljystä kun on puhe mainitaan "Baku" tai "Besarabia",nämä ovat yhtä ja sammaa kuin "OIL".
Ketäpä kiinnosti Bakun tai Besarabialaisten "auttaminen",tai nyt jälkeenpäin tietää heidän sotasaavutuksistaan??Sama se oli SUOMENKIN asema viime sotien aikana,MALMI se oli,jota haviteltiin,ja humaani toiminta oli silmänlumetta.
- sfs
Ja taas sitä mennään..
- ...varalle olivat...
...kohtalaisen karmeita.
Suomalaisista olisi teloitettu heti 50-100 000, eli sivistyneistö, opettajat, suojeluskuntalaiset, upseerit ja mm. papit. Sitten lopuista olisi suurin osa kärrätty Siperiaan, mihin olisi päässyt hengissä n.70% lähetetyistä. 30% olisi kipattu radan varteen.
Tilalle olisi tuotu pakkosiirroilla ym. väkeä koko neuvosto-imperiumista, ja Suomi olisi lakannut olemasta.
Ja Ruotsissa vasemmistonuoret jauhaisivat p:skaa siitä, kuinka "rasistisia" ja "fasistisia" ovatkaan viimeiset henkiinjääneet suomalaiset jotka eivät sopeudu venäläiseen valtaväestöön Suomessa.
Ja mekin olisimme saaneet ikioman "vapauttajan" patsaan. - jänkäjäärit & Co
Osallistuminen Saksan rinnalla operaatio Barbarokseen oli virhe:
operaatio oli Lapin ja pohjoisen rintaman osalta täydellinen katastrofi ja
siinä kaatui enemmän miehiä kuin Talvisodassa - 27.000! Ja turhaan..
Toisaalta en kyllä osaa sanoa olisiko Laatokan ja Kannaksen Karjalaa
saatu sittenkään "takaisin". Tuskinpa ne olisivat sitä palauttaneet
hyväntahtoisuuttaan - tai sinisten silmiemmekään vuoksi?
Mutta ei suomalainen mies ja nainen, sotilas, Itä-Karjalaa ja Murmanskia
tai Syväriä ja Leningradia havitelleet. Tästä olen varma, ja tästä on
varmat todisteet!- ainoa oikea ..
Barbarossaa osallistuminen oli ainoa oikea teko, se heikkensi NL:oa sen verran, että Suomen haltuunotto ei siltä enää onnistunut.
- Barbarossa
ainoa oikea .. kirjoitti:
Barbarossaa osallistuminen oli ainoa oikea teko, se heikkensi NL:oa sen verran, että Suomen haltuunotto ei siltä enää onnistunut.
Tutustupa ensin operaation Barbarossaan vaikka siihen, minä vuonna se suoritettiin, mitä siihen kuuluin, ja vähän muuta sellaista..
http://www.biocrawler.com/w/images/thumb/5/5c/250px-Operation_Barbarossa.jpg
Saadaan aikaan keskustelua, mikä ei perustu vain tyhjänpäiväisiin perustelemattomiin heittoihin.
Minusta tuntuu, että armeegruppe Nordin operaatiot Lapissa ja Pohjois-Suomessa tulivat pirun kaalliiksi paitsi meille myös saksalaisille ja erityisesti Himmlerin rupusakille - SS-Nordille!
Venäläisten tappioita en nyt juuri tarkoin tiedä, mutta yleensähän ne eivät ainakaan ihmishenkiä säästelleet. ainoa oikea .. kirjoitti:
Barbarossaa osallistuminen oli ainoa oikea teko, se heikkensi NL:oa sen verran, että Suomen haltuunotto ei siltä enää onnistunut.
Oikeastaan asia on juuri päinvastoin. Suomalaisten osallistuminen heikensi venäläisiä sen verran, että Saksa pääsi helpommalla etelässä. Saksassa oli havaittu se, että Suomi pystyi sitomaan aivan valtavat määrät puna-armeijaa omalle rintamaosuudelle. Saksan tarkoitus oli siis sitoa venäläisarmeijaa muualle kuin missä sen oma päähyökkäyssuunta oli.
Kun Venäjällä oli vastassa näin pitkä rintama, se ei voinut panna Suomen kaistalle riittäviä voimia. Tässä mielessä Saksan hyökkäys etelässä tietysti vähensi painetta pohjoisessa ja avasi Suomelle tien saavuttaa sotilaallisia voittoja.
Hitler teki kuitenkin ratkaisevia virheita, ensin Stalingradissa ja sitten Kurskissa kesällä 1943. Kurskin panssaritaistelun tavoitteiden jäätyä saavuttamatta, sodan aloite siirtyi venäläisille ja pysyi heille sen jälkeen. Stalingradin jälkeenhän Saksan onnistui saavuttaa taisteluvoitto vielä Harkovissa, mutta sen jälkeen alkoi jatkuva perääntyminen Kurskin suuren panssaritaistelun seurauksena. Tähän vaikutti myös maihinnousu Italiassa. Tämä merkitsi käännettä myös pohjoisella rintamalla.
Jatkosotaan lähteminen tuskin oli vältettävissä siinä tilanteessa, missä oltiin kesällä 1941. Tähän sotaan johtava valinta oli Suomen puolelta tehty jo maaliskuussa 1940. Hyväksyimme silloin Saksan painostamana umpisurkean rauhansopimuksen NL:n kanssa. Sopimus hyväksyttiin, koska Saksa oli luvannut hyvityksen korkojen kera. Poliittinen johtomme siis tavallaan sitoutui jo tuolloin tuon hyvityksen odottamiseen ja teki sitten vaan tarvittavia toimia sille johtavalla tielle. Tällainen oli Saksan kauttakulkusopimus ja lentokenttien luovuttaminen saksalaisten käyttöön jo kolme päivää ennen kuin kuin Suomi katsoi olleensa missään jatkosodassa.
Vaihtoehto oli kyllä olemassa. Sitä tarjottiin Suomelle erittäin aktiivisesti helmi-maaliskuussa 1940. Länsivaltojen avuntarjouksen hyväksyminen olisi muuttanut historian kulkua olennaisella tavalla. Mikä olisi ollut lopputulos, sitä on tietenkin mahdoton sanoa. Olennaista on kuitenkin se, että vaihtoehto oli tarjolla ja sitä harkittiin erittäin vakavalla mielellä. Muun muassa Mannerheim oli välillä jo kallistumassa länsiavun puoleen ja hallituksessa kaksi ministeriä oli sen pyytämisen kannalla loppuun saakka.
Jatkosodan syttymisen jälkeen oli myös vaihtoehtoja. NL tarjosi Suomelle rauhan mahdollisuutta Yhdysvaltojen välityksellä. Suomi jätti tutkimatta kokonaan nämä mahdollisuudet irrottautua sodasta. J.K Paasikivi arvosteli tällaista piittaamattomuutta aikoinaan kovin sanoin.´
Yksi vaihtoehto kuitenkin käytettiin ja se ehkä sitten pelasti Suomen täystuholta. Se vaihtoehto perustui presidentti Rytin petokseen ja Mannerheimin päättäväisyyteen irrottaa Suomi sodasta. Ilman näiden kahden kieroutta eli natsien pettämistä meille olisi voinut käydä huonosti. Suomi irtosi sodasta viime hetkellä, mutta onnistui vielä saksalaisten avulla pysäyttämään puna-armeijan hyökkäyksen. Se oli siten optimiratkaisu.
Syytämme yleensä neukkuja siitä, että he hyökkäsivät maahamme ja ajoivat meidät sotaan. Tottakai heitä on siitä oikein syyttääkin. Usein kuitenkin unohdetaan se, että maamme kohtalon sinetöimiseen osallistui NL:n lisäksi Saksa. Nämä jakoivat maita sumeilematta etupiireihinsä. Jos Suomi olisi sovittu Saksan etupiiriin, hyökkääjä olisi tullut sieltä suunnalta eli olisimme saaneet Puolan kohtalon. Historian virrassa tukeuduimme sitten kuitenkin Saksaan, joka oli sopimuksella luovuttanut meidät aiemmin venäläisille.- puolueeton tarkkailija
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41 - Käynyt
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41"Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41"
Mitenkäs se Hankoniemen tilanne,puolueettomassa maassa ei ole vieraan vallan tukikohtia.
Saksa oli noussut maihin Norjaan,heillä oli tavoitteena lyödä N:liitto.Puolueettomuus julistus olisi johtanut Saksalaisten tuloon Suomeen miehittäjinä. - dfgf
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41Käsittääkseni 1941 Saksalaisia joukkoja oli pohjois-Suomessa aikaisemmin solmitun kauttakulkusopimuksen johdosta. Kun Saksa hyökkäsi etelässä, olisivatko nämä jääneet toimettomiksi jos Suomi olisi ilmoittanut olevansa ulkona sodasta. Varmasti Nliitto olisi reagoinut sotilaallisesti näihin joukkoihin.
- syypää tuohonkin.
dfgf kirjoitti:
Käsittääkseni 1941 Saksalaisia joukkoja oli pohjois-Suomessa aikaisemmin solmitun kauttakulkusopimuksen johdosta. Kun Saksa hyökkäsi etelässä, olisivatko nämä jääneet toimettomiksi jos Suomi olisi ilmoittanut olevansa ulkona sodasta. Varmasti Nliitto olisi reagoinut sotilaallisesti näihin joukkoihin.
" Varmasti Nliitto olisi reagoinut sotilaallisesti näihin joukkoihin."
Ihan itse ajoi NL Suomen tuohonkin tilanteeseen hyökkäämällä tänne 1939. - dfgf
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41Osaako kukaan vastata tyhjentävästi miksi Suomi liittyi EU:hun ja miksi kukin äänesti puolesta/vastaan tai miksi Suomen on/ei ole nyt hyvä liittyä Natoon. Kuka osaa sanoa mikä on Suomen tilanne 2011, parempi vai huonompi kuin nyt, tehtiinpä miten vain.
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41Vastaus esittämiisi kysymyksiin on juuri siinä, että ratkaisevat valinnat tehtiin jo kevättalvella 1940. Sen jälkeiset tapahtumat johtuivat suurelta osin noista valinnoista.
Suomen pakotti hyökkäyssotaan välirauhan huonot ehdot. Tämän ns. pakkorauhan ehdot olivat huonot sen vuoksi, että Saksa uskotteli meille rauhan ehtojen tulevan korjatuiksi myöhemmin ja vielä korkojen kera. Näin Saksa lupasi varsin suorasti apua Suomelle sitten, kun hetki koittaisi. Kunhan maltettiin vain vähän aikaa odottaa. Hyökkäyssotaan siis pakotti meidät epäoikeudenmukaiseksi koettu pakkorauha. Siihen piti saada oikaisu ja sen uskottiin onnistuvan Saksan tuella.
Saksalle myönnetty kauttakulkusopimus ja lentokenttien varaaminen hyökkäyssotaan olivat ensimmäisiä askeleita revanssin haussa. NL oli myös edelleen uhka Suomelle, joten Saksan tukea tarvittiin senkin vuoksi. NL:lle olisi voinut syntyä myös tarve päästä käsiksi Ruotsin malmiin, jos se olisi ensin valloittanut Suomen.
Suomessa keskeisissä asemissa olleet poliitikot (Ryti ja Tanner) laskivat kevättalvella 1940, että tulevan suursodan voittajaksi selvityisi Saksa. Tämä oli syy, miksi Suomi turvautui Saksaan. Haluttiin olla tulevan voittajan puolella. Saksan sotilaallinen voima ja päättäväisyys oli jo silloin tehnyt tehnyt suuren vaikutuksen. Myöhemmin kun Saksa lasketteli täyttä vauhtia myös Ranskan kumoon, vaikutelma Saksan voittamattomuudesta vain voimistui. Keväällä 1941 voitiinkin jo olla varmoja, että oltaisiin voittajan kanssa samassa kelkassa. Ahneus pääsi tässä tilanteessa ymmärrettävästi valloilleen. Kun Saksa sitten lähti, se meni ryminällä eteenpäin ja myös suomalaiset valtasivat pian menetetyt alueet takaisin. Ei ollut siinä vaiheessa mitään syytä epäillä, etteikö valittu tie olisi ollut oikea.
Jatkosodan lopputuloksen arveltiin tietysti tulevan paljon paremmaksi kuin mitä oli välirauhan tavoite. Minimitavoite oli vuoden 1939 rajat. Ruokahalu kuitenkin kasvoi syödessä ja joillekin tuli silloin mieleen siirtää rajalinjaa vielä jonkun sata kilometriä kauemmaskin.- puolueeton tarkkailija
Mielipidepankki kirjoitti:
Vastaus esittämiisi kysymyksiin on juuri siinä, että ratkaisevat valinnat tehtiin jo kevättalvella 1940. Sen jälkeiset tapahtumat johtuivat suurelta osin noista valinnoista.
Suomen pakotti hyökkäyssotaan välirauhan huonot ehdot. Tämän ns. pakkorauhan ehdot olivat huonot sen vuoksi, että Saksa uskotteli meille rauhan ehtojen tulevan korjatuiksi myöhemmin ja vielä korkojen kera. Näin Saksa lupasi varsin suorasti apua Suomelle sitten, kun hetki koittaisi. Kunhan maltettiin vain vähän aikaa odottaa. Hyökkäyssotaan siis pakotti meidät epäoikeudenmukaiseksi koettu pakkorauha. Siihen piti saada oikaisu ja sen uskottiin onnistuvan Saksan tuella.
Saksalle myönnetty kauttakulkusopimus ja lentokenttien varaaminen hyökkäyssotaan olivat ensimmäisiä askeleita revanssin haussa. NL oli myös edelleen uhka Suomelle, joten Saksan tukea tarvittiin senkin vuoksi. NL:lle olisi voinut syntyä myös tarve päästä käsiksi Ruotsin malmiin, jos se olisi ensin valloittanut Suomen.
Suomessa keskeisissä asemissa olleet poliitikot (Ryti ja Tanner) laskivat kevättalvella 1940, että tulevan suursodan voittajaksi selvityisi Saksa. Tämä oli syy, miksi Suomi turvautui Saksaan. Haluttiin olla tulevan voittajan puolella. Saksan sotilaallinen voima ja päättäväisyys oli jo silloin tehnyt tehnyt suuren vaikutuksen. Myöhemmin kun Saksa lasketteli täyttä vauhtia myös Ranskan kumoon, vaikutelma Saksan voittamattomuudesta vain voimistui. Keväällä 1941 voitiinkin jo olla varmoja, että oltaisiin voittajan kanssa samassa kelkassa. Ahneus pääsi tässä tilanteessa ymmärrettävästi valloilleen. Kun Saksa sitten lähti, se meni ryminällä eteenpäin ja myös suomalaiset valtasivat pian menetetyt alueet takaisin. Ei ollut siinä vaiheessa mitään syytä epäillä, etteikö valittu tie olisi ollut oikea.
Jatkosodan lopputuloksen arveltiin tietysti tulevan paljon paremmaksi kuin mitä oli välirauhan tavoite. Minimitavoite oli vuoden 1939 rajat. Ruokahalu kuitenkin kasvoi syödessä ja joillekin tuli silloin mieleen siirtää rajalinjaa vielä jonkun sata kilometriä kauemmaskin.Viestisi lähtökohta on perustelematon. Kaikki siitä vedetyt johtopäätökset ovat totuudenmukaisia.
Keväällä -40 Suomi teki Moskovan rauhan Göringin suosittelemana. Se lienee tosi. Samoin Göringin avun lupaus myöhemmässä sodassa. Syksyllä 40 alkoivat asekauppaneuvottelut Sakasan ja Suomen välillä. Sotilaspiirien keskinäiset neuvottelut tapahtuivat syksy -40 - kevät 41 välisenä aikana.
Suomen kansa, eduskunta ja osa hallituksesta pidettiin pimennossa näistä neuvotteluista. Ainakin periaatteessa olisi ollut mahdollista, että Suomen hallitus tai joku hallituksen avainministereistä olisi vaihtunut tänä aikana. Uusi hallitus olisi voinut ottaa toisen kannan sotaa koskevaan asiaan.
Tämän mukaisesti Suomen liittyminen hyökkäyssotaan riippui siis siitä, että hallituksena säilyi vanhamielinen hallitus. Tuntuu ihmeelliseltä, että Saksan silloinen yleisesikunta tekisi ratkaisevat laskelmansa nojautuen noin epävarmaan kannanottoon. Kyllä heillä kait oli perustellut syyt olettaa, että Suomen jokainen hallitus ryhtyy hyökkäyssotaan Saksan kanssasotijana. Toisinsanoen, ettei millään Suomen hallituksella ole mahdollista jäädä sivuun sodasta. Mitkä olivat nämä syyt? puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Viestisi lähtökohta on perustelematon. Kaikki siitä vedetyt johtopäätökset ovat totuudenmukaisia.
Keväällä -40 Suomi teki Moskovan rauhan Göringin suosittelemana. Se lienee tosi. Samoin Göringin avun lupaus myöhemmässä sodassa. Syksyllä 40 alkoivat asekauppaneuvottelut Sakasan ja Suomen välillä. Sotilaspiirien keskinäiset neuvottelut tapahtuivat syksy -40 - kevät 41 välisenä aikana.
Suomen kansa, eduskunta ja osa hallituksesta pidettiin pimennossa näistä neuvotteluista. Ainakin periaatteessa olisi ollut mahdollista, että Suomen hallitus tai joku hallituksen avainministereistä olisi vaihtunut tänä aikana. Uusi hallitus olisi voinut ottaa toisen kannan sotaa koskevaan asiaan.
Tämän mukaisesti Suomen liittyminen hyökkäyssotaan riippui siis siitä, että hallituksena säilyi vanhamielinen hallitus. Tuntuu ihmeelliseltä, että Saksan silloinen yleisesikunta tekisi ratkaisevat laskelmansa nojautuen noin epävarmaan kannanottoon. Kyllä heillä kait oli perustellut syyt olettaa, että Suomen jokainen hallitus ryhtyy hyökkäyssotaan Saksan kanssasotijana. Toisinsanoen, ettei millään Suomen hallituksella ole mahdollista jäädä sivuun sodasta. Mitkä olivat nämä syyt?Ensimmäinen syy Suomen halukkuuteen sotaan hallituksen kokoonpanosta riippumatta oli Moskovan rauhan koettu epäoikeudenmukaisuus. Tämä loi kansalaistasolle saakka toivon muutoksesta. Muistaakseni sotilastasolla kenraali Talvela oli revetä liitoksistaan saatuaan tietää Saksan aikeista. Juuri tätä hän oli syvällä sisimmissään odottanut. Revanssihenkeä siis esiintyi miedosta väkevään ja siltä väliltä.
Saksalla oli perusteltuja syitä olettaa, että Suomi oli halukas lähtemään Saksan rinnalle. Kyllä he saattoivat tähän paljossa luottaa. Suomi oli pitkin talvisotaa jo odottanut Saksalta apua. Suomalaisia hämmensi suuresti Saksan neutraalius, jopa vihamielisyys Suomen toiveita kohtaan. Vain muutamat Suomen ystävät kuten Göring saattoivat puhua suulla suuremmalla ja kertoa mitä tuleman piti. Kun länsivallat oli pelattu ulos Skandinaviasta, Saksassa kyllä ymmärrettiin, että Suomi saattoi silloin tukeutua vain Saksaan. Hitlerhän ei suostunut syksyllä 1940 Molotovin ehdotukseen Suomen valtaamisesta. Hitler vetosi asiassa Saksan nikkeli- ja kuparitoimituksiin Petsamosta, mutta taustalla lienee myös se tärkeämpi syy, jota ei Molotoville alettu ennakkoon kertoa.
Toinen syy on juuri NL:n uhka Suomelle. Se ei poistunut välirauhan myötä. Me tarvitsimme asevoimien vahvistamista ja varustamista ja sotilaallista tukea. Niitä ei vuoden 1940 tapahtumien jälkeen ollut enää saatavilla muualta kuin Saksasta. Suomen päätös torjua länsiapu oli johtanut siihen, että Saksa miehitti Tasnkan ja Norjan eli esti länsivaltojen pääsyn Ruotsin malmikentille ja Petsamoon. Näin Saksa turvasi sotamateriaalinsa raaka-ainetuonnin.- Välirauhaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Vastaus esittämiisi kysymyksiin on juuri siinä, että ratkaisevat valinnat tehtiin jo kevättalvella 1940. Sen jälkeiset tapahtumat johtuivat suurelta osin noista valinnoista.
Suomen pakotti hyökkäyssotaan välirauhan huonot ehdot. Tämän ns. pakkorauhan ehdot olivat huonot sen vuoksi, että Saksa uskotteli meille rauhan ehtojen tulevan korjatuiksi myöhemmin ja vielä korkojen kera. Näin Saksa lupasi varsin suorasti apua Suomelle sitten, kun hetki koittaisi. Kunhan maltettiin vain vähän aikaa odottaa. Hyökkäyssotaan siis pakotti meidät epäoikeudenmukaiseksi koettu pakkorauha. Siihen piti saada oikaisu ja sen uskottiin onnistuvan Saksan tuella.
Saksalle myönnetty kauttakulkusopimus ja lentokenttien varaaminen hyökkäyssotaan olivat ensimmäisiä askeleita revanssin haussa. NL oli myös edelleen uhka Suomelle, joten Saksan tukea tarvittiin senkin vuoksi. NL:lle olisi voinut syntyä myös tarve päästä käsiksi Ruotsin malmiin, jos se olisi ensin valloittanut Suomen.
Suomessa keskeisissä asemissa olleet poliitikot (Ryti ja Tanner) laskivat kevättalvella 1940, että tulevan suursodan voittajaksi selvityisi Saksa. Tämä oli syy, miksi Suomi turvautui Saksaan. Haluttiin olla tulevan voittajan puolella. Saksan sotilaallinen voima ja päättäväisyys oli jo silloin tehnyt tehnyt suuren vaikutuksen. Myöhemmin kun Saksa lasketteli täyttä vauhtia myös Ranskan kumoon, vaikutelma Saksan voittamattomuudesta vain voimistui. Keväällä 1941 voitiinkin jo olla varmoja, että oltaisiin voittajan kanssa samassa kelkassa. Ahneus pääsi tässä tilanteessa ymmärrettävästi valloilleen. Kun Saksa sitten lähti, se meni ryminällä eteenpäin ja myös suomalaiset valtasivat pian menetetyt alueet takaisin. Ei ollut siinä vaiheessa mitään syytä epäillä, etteikö valittu tie olisi ollut oikea.
Jatkosodan lopputuloksen arveltiin tietysti tulevan paljon paremmaksi kuin mitä oli välirauhan tavoite. Minimitavoite oli vuoden 1939 rajat. Ruokahalu kuitenkin kasvoi syödessä ja joillekin tuli silloin mieleen siirtää rajalinjaa vielä jonkun sata kilometriä kauemmaskin.Mutta miksi Stalin suostui Moskovanrauhaan kovilla ehdoillaan.Hänellä oli miljoona miestä rajoillamme,yli 50-divisioonaa.Hänellä oli mahdollisuus vallata niillä voimilla Suomi.Oletko selvittänyt tämän itsellesi?
Nämä kannattaa lukea,niin ei jää tiedoissaan toisten jalkoihin.
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm
http://www.helsinki.fi/~hylikang/valirauha.htm
http://www.ennenjanyt.net/2-04/tala.htm#X_5_ - jotain....
puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Kivaa, että edes joku malttaa pysyä liki otsikkoasiassa. Kaikki muut kirjoittavat jatkosodan oikeutuksesta, jatkosodan onnistumisesta tai muusta sellaisesta, joka ei kuulu otsikon määrittämään asiaan. Niille voisi avata oman ketjun.
Mielipidepankki lähestyy edes vähän kysymystä. Valitettavasti hänkin lähtee siitä, että valintatilanne oli jo vuonna -40. Tai sitten sodan loppuvaiheessa.Perustelut eivät vakuuta.
Mielestäni kysymyksen asettelu viittaa vuoden -41 kevääseen. Mitkä olivat tällöin vaihtoehdot? Mitlä olivat ne syyt, jotka pakottivat Suomen ryhtymään hyökkäyssotaan? Miksei Suomi voinut jäädä puolueettomaksi. Jatkosodan lopputuloshan oli selvästi huonompi kuin tilanne keväällä -41Suomella oli Petsamon nikkeli. Sitä havittelivat Englanti, Saksa ja Neuvostoliitto. Todennäköisesti kaikissa eri vaihtoehdoissa joku olisi kuitenkin hyökännyt saadakseen malmiesiintymän haltuunsa.
- JA.
Länsiavun "hyväksyminen" olisi vienyt Suomen varmasti turmioon. Stalin ei pelännyt länsivaltojen pikkuruisia joukkoja, jotka eivät olisi edes ehtineet auttamaan Suomea.
Mutta Stalin pelkäsi Saksaa, ainakin niin paljon että Hitlerin vaatimuksesta teki rauhan Suomen kanssa. Hitler perusteli vaatimuksensa ettei sodan pitkittyminen ajaisi Saksan etuja ja jos kehoitusta ei noudatettaisi, niin Saksa olisi pakotettu pommittamaan NL:n joukkoja Karjalan kannaksella.
Se riitti Stalinille. NL ei ollut vielä valmis sotaan Saksan kanssa ja halusi odottaa Saksan ja Länsivaltojen sotivan keskenään. Hitler näki Suomalaisten taistelutahdon ja uskoi niiden sitovan merkittävän määrän NL:n joukkoja Operaatio Barbadossassa. Lisäksi NL:n joukot Ruotsin rajalla olisivat merkittävä uhka raaka-aineiden saannille.
Summa summarum. Hitlerillä oli tarpeeksi sananvaltaa ja rautaa takanaan pysäyttää Stalin. Mikä olisi ollut sillä hetkellä parempi vakuutus Suomelle kuin lupaus saksalaisista joukoista Suomen maaperällä? Aivan kuin tänä päivänä Nato-jäsenyys.
"Ei Saksan Suomea kohtaan osoittamalla painostuksella ollut mitään merkitystä", jos sitä edes oli. Neuvostoliitto oli pakotettu tekemään rauha! - Olisko näin
JA. kirjoitti:
Länsiavun "hyväksyminen" olisi vienyt Suomen varmasti turmioon. Stalin ei pelännyt länsivaltojen pikkuruisia joukkoja, jotka eivät olisi edes ehtineet auttamaan Suomea.
Mutta Stalin pelkäsi Saksaa, ainakin niin paljon että Hitlerin vaatimuksesta teki rauhan Suomen kanssa. Hitler perusteli vaatimuksensa ettei sodan pitkittyminen ajaisi Saksan etuja ja jos kehoitusta ei noudatettaisi, niin Saksa olisi pakotettu pommittamaan NL:n joukkoja Karjalan kannaksella.
Se riitti Stalinille. NL ei ollut vielä valmis sotaan Saksan kanssa ja halusi odottaa Saksan ja Länsivaltojen sotivan keskenään. Hitler näki Suomalaisten taistelutahdon ja uskoi niiden sitovan merkittävän määrän NL:n joukkoja Operaatio Barbadossassa. Lisäksi NL:n joukot Ruotsin rajalla olisivat merkittävä uhka raaka-aineiden saannille.
Summa summarum. Hitlerillä oli tarpeeksi sananvaltaa ja rautaa takanaan pysäyttää Stalin. Mikä olisi ollut sillä hetkellä parempi vakuutus Suomelle kuin lupaus saksalaisista joukoista Suomen maaperällä? Aivan kuin tänä päivänä Nato-jäsenyys.
"Ei Saksan Suomea kohtaan osoittamalla painostuksella ollut mitään merkitystä", jos sitä edes oli. Neuvostoliitto oli pakotettu tekemään rauha!>Stalin ei pelännyt länsivaltojen pikkuruisia joukkoja<
Ei varmasti pelännyt muuten kuin niiden aiheuttamaa Liittoutuneiden sotkeutumista Suomen ja Neuvostoliiton väliseen sotaan.
Englantilaisilla oli yli 100 pommikonetta valmiina pommittamaan ja tuhoamaan Neuvostoliiton tärkeimmät öljykentät Bakussa!
Englantilaiset ja ranskalaiset taisivat vieläpä ihan itse ehdottaa näitä öljykenttien pommituksia. Välirauhaan kirjoitti:
Mutta miksi Stalin suostui Moskovanrauhaan kovilla ehdoillaan.Hänellä oli miljoona miestä rajoillamme,yli 50-divisioonaa.Hänellä oli mahdollisuus vallata niillä voimilla Suomi.Oletko selvittänyt tämän itsellesi?
Nämä kannattaa lukea,niin ei jää tiedoissaan toisten jalkoihin.
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm
http://www.helsinki.fi/~hylikang/valirauha.htm
http://www.ennenjanyt.net/2-04/tala.htm#X_5_Stalinilla oli toki mahdollisuus vallata Suomi. Sodan jatkaminen olisi silloin pakottanut Suomen ja Stalinin katsomaan länsikortin loppuun saakka. Jos nimittäin Stalin olisi jatkanut sotaa Suomea vastaan, Suomella ei olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä länsivaltojen apu viimeisenä oljenkortena.
Stalin pelkäsi länsivaltojen sekaantumista asiaan. Hänen saamansa tiedustelutiedot tukivat tätä epäilystä kuten viitteistäsi käy ilmi. Stalin ehkä kysyi itseltään, kannattaako Suomi valloittaa, jos hintana on vaikeasti ennustettava sota länsivaltoja vastaan. Stalin ehkä kysyi myös itseltään, mikä on se hinta, minkä NL joutuu maksamaan sitoessaan joukkojaan Suomeen pitääkseen jääräpäisen kansan aisoissa. Stalinhan oppi pitämään suomalaisia äärettömän jääräpäisinä. Suomi olisi ehkä vaarattomampi, kun NL:n turvallisuusehdot, joita se sodan edelle vaati, tulivat täytetyiksi.JA. kirjoitti:
Länsiavun "hyväksyminen" olisi vienyt Suomen varmasti turmioon. Stalin ei pelännyt länsivaltojen pikkuruisia joukkoja, jotka eivät olisi edes ehtineet auttamaan Suomea.
Mutta Stalin pelkäsi Saksaa, ainakin niin paljon että Hitlerin vaatimuksesta teki rauhan Suomen kanssa. Hitler perusteli vaatimuksensa ettei sodan pitkittyminen ajaisi Saksan etuja ja jos kehoitusta ei noudatettaisi, niin Saksa olisi pakotettu pommittamaan NL:n joukkoja Karjalan kannaksella.
Se riitti Stalinille. NL ei ollut vielä valmis sotaan Saksan kanssa ja halusi odottaa Saksan ja Länsivaltojen sotivan keskenään. Hitler näki Suomalaisten taistelutahdon ja uskoi niiden sitovan merkittävän määrän NL:n joukkoja Operaatio Barbadossassa. Lisäksi NL:n joukot Ruotsin rajalla olisivat merkittävä uhka raaka-aineiden saannille.
Summa summarum. Hitlerillä oli tarpeeksi sananvaltaa ja rautaa takanaan pysäyttää Stalin. Mikä olisi ollut sillä hetkellä parempi vakuutus Suomelle kuin lupaus saksalaisista joukoista Suomen maaperällä? Aivan kuin tänä päivänä Nato-jäsenyys.
"Ei Saksan Suomea kohtaan osoittamalla painostuksella ollut mitään merkitystä", jos sitä edes oli. Neuvostoliitto oli pakotettu tekemään rauha!Mihin perustuu se väittämäsi, että Hitler sanoi Saksan olevan pakotettu pommittamaan venäläisi joukkoja Karjalassa. Sen sijaan monissa historiallisissa dokumenteissa on korostettu sitä, että Saksa halusi tässä vaiheessa pitää tiukasti kiinni sopimuksestaan NL:n kanssa eikä näin ollen puuttuisi etupiirijaossa sovittuihin jakoihin.
Stalin pelkäsi länsivaltoja, koska nämä muodostivat epämääräisen ja mahdollisesti pitkäaikaisen uhan. Suomen avuksi suunniteltu joukko ei ollut kovin suuri, mutta Englanti suunnitteli myös mm. Bakun öljykenttien pommittamista, mikä olisi helposti laajentanut sodan koskemaan koko NL:a. Tässä on vähän ylempänä joitain tietoja historian tutkimuksesta, johon ehkä kannattaisi tutustua ennen kuin alkaa päästelemään sammakoita suustaan.- puolueeton tarkkailija
Mielipidepankki kirjoitti:
Mihin perustuu se väittämäsi, että Hitler sanoi Saksan olevan pakotettu pommittamaan venäläisi joukkoja Karjalassa. Sen sijaan monissa historiallisissa dokumenteissa on korostettu sitä, että Saksa halusi tässä vaiheessa pitää tiukasti kiinni sopimuksestaan NL:n kanssa eikä näin ollen puuttuisi etupiirijaossa sovittuihin jakoihin.
Stalin pelkäsi länsivaltoja, koska nämä muodostivat epämääräisen ja mahdollisesti pitkäaikaisen uhan. Suomen avuksi suunniteltu joukko ei ollut kovin suuri, mutta Englanti suunnitteli myös mm. Bakun öljykenttien pommittamista, mikä olisi helposti laajentanut sodan koskemaan koko NL:a. Tässä on vähän ylempänä joitain tietoja historian tutkimuksesta, johon ehkä kannattaisi tutustua ennen kuin alkaa päästelemään sammakoita suustaan.Ilman faktoja esitän mielipiteeni Stalinin aivoituksista lopettaa talvisota "kesken".
Ribbentropp-Molotov-sopimuksella Stalin osti aikaa varustautumiseen. NL ei ollut valmis sotaan. Sopimuksen Baltia ja Suomi-pykälät Stalin halusi varmistaakseen todella Leningradin turvallisuuden ja pääsyn Itämerelle.
Stalin tiesi Saksan pyrkivän saamaan lisää "elintilaa" idästä, eli tiesi tulevasta sodasta NL:ää vastaan. Stalin tiesi tästä sodasta tulevan vaikea. Oli kyseenalaista, voisiko NL voittaa sodan yksin.
Stalin toivoi, että Länsivallat ja Saksa taistelisivat toisensa henkihieveriin, ennen Saksan ja NL:n välistä sotaa. Tällöin NL:llä olisi mahdollisuuksia sodassaan Saksaa vastaan. Stalin toivoi pääsevänsä liittoutumaan länsivaltojen (mukaan lukien USA) kanssa ja saavansa näiltä apua sodassaan Saksaa vastaan.
Mikäli talvisota olisi kehittynyt siten, että Ranska ja Englanti olisivat tulleet auttamaan Suomea,olisi syntynyt sotatila Länsivaltojen ja NL:n välillä.Talvisodan tuloksesta riippumatta Länsivaltojen tuki NL:lle sodassa Saksaa vastaan olisi tällöin kyseenalaistunut. Talvisota piti lopettaa, ennen sodan alkamista länsivaltoja vastaan.
Toisinsanoen kyseessä oli paljon isommat jutut kuin Talvisota tai Romanian pommitukset. Kyseessä oli tulevan maailmansodan perusasetelmien muodostaminen. - JA.
Mielipidepankki kirjoitti:
Mihin perustuu se väittämäsi, että Hitler sanoi Saksan olevan pakotettu pommittamaan venäläisi joukkoja Karjalassa. Sen sijaan monissa historiallisissa dokumenteissa on korostettu sitä, että Saksa halusi tässä vaiheessa pitää tiukasti kiinni sopimuksestaan NL:n kanssa eikä näin ollen puuttuisi etupiirijaossa sovittuihin jakoihin.
Stalin pelkäsi länsivaltoja, koska nämä muodostivat epämääräisen ja mahdollisesti pitkäaikaisen uhan. Suomen avuksi suunniteltu joukko ei ollut kovin suuri, mutta Englanti suunnitteli myös mm. Bakun öljykenttien pommittamista, mikä olisi helposti laajentanut sodan koskemaan koko NL:a. Tässä on vähän ylempänä joitain tietoja historian tutkimuksesta, johon ehkä kannattaisi tutustua ennen kuin alkaa päästelemään sammakoita suustaan.Paul Carellin kirja Marssi Venäjälle.
Mikään muu kuin Saksan tuki ei olisi pelastanut Suomea. Länsivalloilla ei olisi ollut mitään edellytyksiä sotia Neuvostoliittoa vastaan. Saksan ja Neuvostoliiton maajoukot olivat vastakkain. Kumpi oli suurempi uhka? Saksaa ei ollut varaa suututtaa. - Harry Potter
JA. kirjoitti:
Paul Carellin kirja Marssi Venäjälle.
Mikään muu kuin Saksan tuki ei olisi pelastanut Suomea. Länsivalloilla ei olisi ollut mitään edellytyksiä sotia Neuvostoliittoa vastaan. Saksan ja Neuvostoliiton maajoukot olivat vastakkain. Kumpi oli suurempi uhka? Saksaa ei ollut varaa suututtaa.”Paul Carell” -nimistä henkilöä ei ole edes olemassa.
Kirjan on kirjoittanut Paul Karl Schmidt-niminen SS-upseeri,
joka toimi Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin
propagandapäällikkönä.
Jopa itse propagandan varsinainen perkele Göbbels kadehti
natsi-Saksan ulkoministerin propagandatoimiston päällikköä!
Eiköhän psyykkisesti ja fyysisestikin kehityksessään jälkeen
jääneen nuorison olisi parempi lukea Harry Potteria tai
vaikkapa Ilkka Remeksen FANTASIAKIRJALLISUUTTA!
Carell ja muu fasistinen kirjallisuus voi viedä lapsen mielikuvitusta
väärille elämänarvoille; J.K. ROWLINGIN Harry Potter -kirjasarja
on paitsi lapsille myös varhaisnuorille arvoiltaan tervettä
kirjallisuutta! - Kiitos!!
Harry Potter kirjoitti:
”Paul Carell” -nimistä henkilöä ei ole edes olemassa.
Kirjan on kirjoittanut Paul Karl Schmidt-niminen SS-upseeri,
joka toimi Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin
propagandapäällikkönä.
Jopa itse propagandan varsinainen perkele Göbbels kadehti
natsi-Saksan ulkoministerin propagandatoimiston päällikköä!
Eiköhän psyykkisesti ja fyysisestikin kehityksessään jälkeen
jääneen nuorison olisi parempi lukea Harry Potteria tai
vaikkapa Ilkka Remeksen FANTASIAKIRJALLISUUTTA!
Carell ja muu fasistinen kirjallisuus voi viedä lapsen mielikuvitusta
väärille elämänarvoille; J.K. ROWLINGIN Harry Potter -kirjasarja
on paitsi lapsille myös varhaisnuorille arvoiltaan tervettä
kirjallisuutta!Missä Carell on väärässä,laita arviosi esimekkiä käyttäen.Minä taas en USKO SINUA.Näin helpoa se on.
- väitä
JA. kirjoitti:
Paul Carellin kirja Marssi Venäjälle.
Mikään muu kuin Saksan tuki ei olisi pelastanut Suomea. Länsivalloilla ei olisi ollut mitään edellytyksiä sotia Neuvostoliittoa vastaan. Saksan ja Neuvostoliiton maajoukot olivat vastakkain. Kumpi oli suurempi uhka? Saksaa ei ollut varaa suututtaa.kyseisessä kirjassa että neuvostoliitto olisi ollut hyökkäämässä suomeen.
puhut omiasi.... - tiedot ovat
Kiitos!! kirjoitti:
Missä Carell on väärässä,laita arviosi esimekkiä käyttäen.Minä taas en USKO SINUA.Näin helpoa se on.
vain saksalaisista lähteistä. Kannattaa lukea uudempaa kirjallisuutta joissa käytetään myös venäläisiä lähteitä.
Tapahtumien kuva monipuolistuu ja tulee rehellisemmäksi. - Kissa ei
tiedot ovat kirjoitti:
vain saksalaisista lähteistä. Kannattaa lukea uudempaa kirjallisuutta joissa käytetään myös venäläisiä lähteitä.
Tapahtumien kuva monipuolistuu ja tulee rehellisemmäksi.Itse sitä tee???
"Kannattaa lukea uudempaa kirjallisuutta joissa käytetään myös venäläisiä lähteitä".
Joo nyt se tuli minullekkin selväksi!Olenkin linkittänyt monia Neuvostoajan tuotetta palstalle luettavaksi,aika koomisia tuotteita sinänsä,tuossa eräs näytteeksi.
http://www.histdoc.net/historia/lentole.html - kerrottakoon
Kissa ei kirjoitti:
Itse sitä tee???
"Kannattaa lukea uudempaa kirjallisuutta joissa käytetään myös venäläisiä lähteitä".
Joo nyt se tuli minullekkin selväksi!Olenkin linkittänyt monia Neuvostoajan tuotetta palstalle luettavaksi,aika koomisia tuotteita sinänsä,tuossa eräs näytteeksi.
http://www.histdoc.net/historia/lentole.htmlettä tarkoitin venäläisiin sota-arkistolähteisiin perustuvia kirjoja. Ja mielellään vielä samalla saksalaisiinkin että syntyy vertailukohtaa.
Sensuroitua huuhaa sotakirjallisuutta Neuvostoliiton aikana julkaistiin vinot pinot mutta arkistolähteet ovat sensuroimattomia. - Juri Kilin
kerrottakoon kirjoitti:
että tarkoitin venäläisiin sota-arkistolähteisiin perustuvia kirjoja. Ja mielellään vielä samalla saksalaisiinkin että syntyy vertailukohtaa.
Sensuroitua huuhaa sotakirjallisuutta Neuvostoliiton aikana julkaistiin vinot pinot mutta arkistolähteet ovat sensuroimattomia.On se tämä netti verraton,kun näin kätevästi pääsee "Venäjä arkistoihin".
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm#tavoitteet - käytetyn
Juri Kilin kirjoitti:
On se tämä netti verraton,kun näin kätevästi pääsee "Venäjä arkistoihin".
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm#tavoitteetvenäläisiä arkistotietoja pitäisi niistä olla dokumenttien lähdetietotunnisteet mainittuina.
Kuka tahansa "tutkija" voi väittää käyttäneensä arkistoja mutta harva näyttää pystyvän todistamaan sen. Tuossa jutussasi ei todisteita näkynyt. - Ilmaa!
käytetyn kirjoitti:
venäläisiä arkistotietoja pitäisi niistä olla dokumenttien lähdetietotunnisteet mainittuina.
Kuka tahansa "tutkija" voi väittää käyttäneensä arkistoja mutta harva näyttää pystyvän todistamaan sen. Tuossa jutussasi ei todisteita näkynyt."Kuka tahansa "tutkija" voi väittää käyttäneensä arkistoja".
Arviosi Kilinin suhteen,kertoo enempi SINUN arvostelukyvystäsi kuin asiasta,jota tohtori Kilin on tutkinut.
Juri Kilin on historian tohtori,ja Petroskoin valtionyliopiston professori. - Harry Potter
Kiitos!! kirjoitti:
Missä Carell on väärässä,laita arviosi esimekkiä käyttäen.Minä taas en USKO SINUA.Näin helpoa se on.
En sinänsä sanonut yhtään mitään Paul Karl Schmidtin julkaisuista, koska eihän minulla ole aikaa eikä minkäänlaista kiinnostustakaan lähteä niitä selailemaan. Nehän ovat kuitenkin lähinnä roskajoukoille ja muille henkisesti ja fyysisestikin jälkeenjääneille suunnattua ”kirjallisuutta”
Mutta ilmaisin vain huolestumiseni, koska "Paul Carellin" tasoinen roskakirjallisuus kehittää lapsen ja varhaisnuorison tai dementoituneen ukkelin mielikuvitusta väärille elämänarvoille.
Ja suosittelin J.K. ROWLINGIN Harry Potter -kirjasarjaa koska tiedetään, että paitsi lapsille myös varhaisnuorille se on arvoiltaan tervettä ja kehittävää kirjallisuutta! - SUA TAAS!!!
Ilmaa! kirjoitti:
"Kuka tahansa "tutkija" voi väittää käyttäneensä arkistoja".
Arviosi Kilinin suhteen,kertoo enempi SINUN arvostelukyvystäsi kuin asiasta,jota tohtori Kilin on tutkinut.
Juri Kilin on historian tohtori,ja Petroskoin valtionyliopiston professori.Vaikka Kilin olisi itse jumalasta seuraava niin ilman arkistodokumenttien tunnistetietoja ei kukaan usko hänen käyttäneen kyseisiä dokumentteja.
Aivan perusasia tuo dokumenttitunnisteiden ilmoittaminen. Paitsi näköjään sulle.... - - vaimo
käytetyn kirjoitti:
venäläisiä arkistotietoja pitäisi niistä olla dokumenttien lähdetietotunnisteet mainittuina.
Kuka tahansa "tutkija" voi väittää käyttäneensä arkistoja mutta harva näyttää pystyvän todistamaan sen. Tuossa jutussasi ei todisteita näkynyt.Tämä Kiljunen on kyllä Petroskoin yliopiston proffa ja vaimo tiettävästi (?) jopa
töissä Moskovan sota-arkistossa. Joten jos vaimo on ”uskollista lajia” voisi olettaa,
että hänellä on mahdollisuuksia arkiston tietoihin - ainakin joihinkin.
Muistettakoon, että eihän edes Tuomioja saanut haluamiaan arkistotietoja sieltä
ministerinä ollessaan. Sitä vastoin kielitaidoton Rautkallio joskus 1990-luvulla
muutamalla taalalla sai vaikka mitä kun oli oikeat yhteydet. Venäjä lienee monissa
asioissa aikamoinen arvoitus?
Kannattaa ainakin tutustua tähän Kiljuseen vähän tarkemmin. Itse en ole oikein vielä
ehtinyt paljoa hänen juttuja lueskelemaan enkä siten vakuuttautumaankaan. Mutta
tietysti on – kuten teetkin – syytä on suhtautua kriittisesti näihin ”tutkimuksiin” sitä
kun on kaikenlaista veijaria, koijaria ja huijaria tuolla idässä liikkeellä. Ja vastaavasti
meillä Suomessa riittää näitä huru-ukkoja, jotka vaikkapa maksavat moisista palveluksista
kunhan vain saavat sitä mitä haluavat omiin tarkoituksiinsa.
Petroskoin valtiollisen yliopiston professori Juri Kiljunen on kuitenkin tehnyt yhteistyötä
harrastelija-tutkijamme ja omasta mielestäni siinä erittäin ansioituneen everstiluutnantti
evp, valtiotieteen maisteri Ari Raunion kanssa, esim. kirjan:
Talvisodan taisteluja: Laaja kartta-aineisto.
http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=F200051
Tosin nämä tutkimukset sijoittuvat ennen kaikkea Talvisotaan ja tuonne Itä-Karjalaan jatko-
sodan ajalta eivätkä poliittisestikin arkaluontoiselle Karjalankannakselle ja ratkaisutaisteluihin
kesäkuussa 1944.
PS. Tuo linkitetty sivu oli kyllä aika epämääräistä puppua vaikka tietysti omasta mielestäni
on ihan hyvä asia, että joku yrittää kertoa tarkemmin myös noista Ilomantsin taisteluista
- verkossa, kunhan niitä ei käytettäisi puhtaasti ja ainoastaan oman 'propagandansa'
julistamiseen - Vataan
- vaimo kirjoitti:
Tämä Kiljunen on kyllä Petroskoin yliopiston proffa ja vaimo tiettävästi (?) jopa
töissä Moskovan sota-arkistossa. Joten jos vaimo on ”uskollista lajia” voisi olettaa,
että hänellä on mahdollisuuksia arkiston tietoihin - ainakin joihinkin.
Muistettakoon, että eihän edes Tuomioja saanut haluamiaan arkistotietoja sieltä
ministerinä ollessaan. Sitä vastoin kielitaidoton Rautkallio joskus 1990-luvulla
muutamalla taalalla sai vaikka mitä kun oli oikeat yhteydet. Venäjä lienee monissa
asioissa aikamoinen arvoitus?
Kannattaa ainakin tutustua tähän Kiljuseen vähän tarkemmin. Itse en ole oikein vielä
ehtinyt paljoa hänen juttuja lueskelemaan enkä siten vakuuttautumaankaan. Mutta
tietysti on – kuten teetkin – syytä on suhtautua kriittisesti näihin ”tutkimuksiin” sitä
kun on kaikenlaista veijaria, koijaria ja huijaria tuolla idässä liikkeellä. Ja vastaavasti
meillä Suomessa riittää näitä huru-ukkoja, jotka vaikkapa maksavat moisista palveluksista
kunhan vain saavat sitä mitä haluavat omiin tarkoituksiinsa.
Petroskoin valtiollisen yliopiston professori Juri Kiljunen on kuitenkin tehnyt yhteistyötä
harrastelija-tutkijamme ja omasta mielestäni siinä erittäin ansioituneen everstiluutnantti
evp, valtiotieteen maisteri Ari Raunion kanssa, esim. kirjan:
Talvisodan taisteluja: Laaja kartta-aineisto.
http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=F200051
Tosin nämä tutkimukset sijoittuvat ennen kaikkea Talvisotaan ja tuonne Itä-Karjalaan jatko-
sodan ajalta eivätkä poliittisestikin arkaluontoiselle Karjalankannakselle ja ratkaisutaisteluihin
kesäkuussa 1944.
PS. Tuo linkitetty sivu oli kyllä aika epämääräistä puppua vaikka tietysti omasta mielestäni
on ihan hyvä asia, että joku yrittää kertoa tarkemmin myös noista Ilomantsin taisteluista
- verkossa, kunhan niitä ei käytettäisi puhtaasti ja ainoastaan oman 'propagandansa'
julistamiseenNiinpä niin,Kiliniä on yritetty laittaa ruotuun jo hänen väitöstyönsä suhteenkin,tosin nimettömänä julkaisuna kirjan alkusanoissa.
Ei mitän yllättävää,Venäjä on NL.n perillinen,vielä kuluu aikaa ennenkuin polittiset paineet eivät tule vaikuttamaan tutkimustyön tuloksiin.
Tässä professori Kilin vaimoineen Turussa marraskuussa v.2006.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-11-20,104:2:420316,1:0:0:0:0:0:
- Hitlerin direktiivi 21
Suomella ja Romanialla tuskin enää kesällä 1941 oli vaihtoehtoja jäljellä!
Molempien maiden sotakabinetit olivat kuukausia jos ei vuosia kestäneiden
valmistelujen jälkeen vieneet maansa mukaan kansallissosialistisen Saksan
hyökkäysvalmisteluihin itään – operaatio Barbarokseen.
Hitlerin yleisohje no. 21 ”operaatio Barbarossa” julkaistiin 18. joulukuuta.
Yleisohjeessa selkeäsanaisesti edellytetään, että Suomi ja Romania turvaavat
operaatio Barbaroksen kolmen kärjen hyökkäyksen sivustat; Romania
armeegruppe Sudin eteläisen sivustan ja Suomi armeegruppe Nordin
pohjoisen sivustan.
http://www.carlisle.army.mil/usawc/Parameters/99spring/barbaro2.gif
Koko jatkosodan aikana neuvostojoukkojen lukumäärä sen luoteisrintamalla
oli 400.000-460.000 miestä. Ryhmittymään kuului 20-31 jalkaväkidivisioonaa
ajankohdasta riippuen.
Käytännöllisesti katsoen noina vuosina jolloin Saksan itärintamalla käytiin
jatkuvia taisteluja puna-armeija joutui pitämään 300.000 suomalaista ja
Saksan 20. vuoristoarmeijaa vastaan ryhmittymän joka sen omasta mielestä
olisi voinut kääntää sodan kulun jo kesällä 1941. - Anonyymi
Jospa Suomi olisi talvisodan jälkeen siirtynyt Ruotsin kaltaiseen puolueettomuuspolitiikkaan, eikä kaveerannut Saksan kanssa. Silloin varmaan elintarvikkeiden kuljetukset Ruotsista ja Ruotsin kautta olisivat onnistuneet. Ja miehiä olisi ollut maatöissä eikä rintamalla.
Kesällä 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon, jolloin tällä ei olisi ollut motiivia ja resursseja Suomen rintamaan. Saksan voitettuaan Neuvostoliitto olisi toki voinut kääntää katseensa Suomeen. Mutta sen sotajoukot olivat valloitetuilla alueilla, joiden arvo oli huimasti suurempi kuin Suomen.- Anonyymi
Mitenkähän paljon se puolueettomuus olisi auttanut 1941 ?
Ainakaan 1939 siitä puolueettomuudesta ei hyötyä ollut.
- Anonyymi
Maasa ei osattu valmistaa pst-ammuksen sytytintä, ei hyvää päivää.
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 854012
Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t353041Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä992253Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?312008Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian271801- 311790
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell651743Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja271547Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91517- 281501