Bears pare pair pears [Beös peö peö peös]
"Karhut kuorii paria päärynäpuuta".
Syntaxi tosin ei välttämättä ole ihan kohdallaan..
Sanakirjasta löysin samallalailla ääntyviä sanoja
(ö tässä on se nurinpäin oleva e sanakirjassa)
beau [böu] keikari
bo(h) [böu] "pöö"
bow [böu] jousi
Samainen 'bow' ääntyy kuitenkin (!) erilailla eri merkityksessä:
bow [bau] kumartaa, keula
bough [bau] oksa
Kovalla p:llä
pair [peö] pari
pare [peö] kuoria
pear [peö] päärynä(puu)
Loppukevennykseksi suom. rekkamiehen juttua, pomo kyselee kännykällä että missä viipyy ?
rekkamies:-Myrskyää. Katos kun katos katos.
Pomo (tunnin päästä):-missä sä oikein kuppaat?
rekkamies:-Myrskyää. Tukki tukki tukkitien.
"Karhut kuorii paria päärynäpuuta".
Syntaxi tosin ei välttämättä ole ihan kohdallaan..
Sanakirjasta löysin samallalailla ääntyviä sanoja
(ö tässä on se nurinpäin oleva e sanakirjassa)
beau [böu] keikari
bo(h) [böu] "pöö"
bow [böu] jousi
Samainen 'bow' ääntyy kuitenkin (!) erilailla eri merkityksessä:
bow [bau] kumartaa, keula
bough [bau] oksa
Kovalla p:llä
pair [peö] pari
pare [peö] kuoria
pear [peö] päärynä(puu)
Loppukevennykseksi suom. rekkamiehen juttua, pomo kyselee kännykällä että missä viipyy ?
rekkamies:-Myrskyää. Katos kun katos katos.
Pomo (tunnin päästä):-missä sä oikein kuppaat?
rekkamies:-Myrskyää. Tukki tukki tukkitien.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Antero Vipusensa lukeneet varmaankin muistavat vastaavia sanaleikkejä. Eräälläkin isännällä oli Kokko-niminen renki. Heinäpellolla käytiin seuraavanlainen keskustelu:
- Kokko, kokoo kokoon koko koko!
- Koko kokoko?
- Koko koko!
Saksalaisilla oli jotain samantapaista:
"Die Schokoladenladenladenjungen laden Schokoladenladenladenmädchen zum Tanzen ein."
ja pelkästään -en-päätteisillä sanoilla muodostetut lauseet, joista esimerkkinä vaikkapa
"Diesen Morgen haben sieben Schwaben einen gelben Hasen laufen gesehen."
Karilaansa lukeneet muistavat siletä vielä ranskankielisenkin verbaali-iloittelun:
"si si si si si sipré, si sã si si si sã sipré"
(jossa ã on a-nasaali ja "ee" on tietenkin se ranskan väljä ee)
Si six scies scient six cyprés, six cent scies scient six cent cyprés.
Verbaalivoimistelua:
"Sex vaxade laxar i en vaxad laxask."
"Hvor bor vor Morbror?"
"Fischers Fritz fischt frische Fische."
"Hinter Hänschens Hühnerhaus hackt Hans Holz."
Karilaasta (sivu 808) taisi itse asiassa olla tuokin eilen mainitsemani "Diesen Morgen haben sieben Schwaben..." (ellei litania sitten ollut sekä Vipusessa että Pikku Jättiläisessä).
Jälkimmäisestä löytyy seuraavakin saksankielinen lause (joka tuntuu kovin todenperäiseltäkin): "Es kann vorkommen, dass die Nachkommen mit ihren Einkommen nicht auskommen."
Hulvattoman merkeleellinen triviatiedon kokoomateos tuo Pikku Jättiläinen: puolitoista tuhatta sivua aivan jonniinjoutavaa tietoa!
(Mikäs se jonni taas olikaan? Tunkio?)
Tuosta sypressijutusta tulee mieleeni lause "Vesihiisi sihisi hississä". Se kuulostaa morseaakkosin sähkötettynä varsin villiltä: vain ensimmäinen kirjain v sisältää yhden viivan ja viimeinen kirjain ä kaksi; kaikki muut kirjaimet koostuvat pelkistä pisteistä. Seuraavasti siis:
...- . ... .. .... .. .. ... .. ... .. .... .. ... .. .... .. ... ... .. ... ... .-.-
Ns. "titarin valan" osaaminen tarkoittaa, että seuraava rytmikäs litania on kyettävä sähköttämään mahdollisimman nopeasti ja ehjällä rytmillä:
-..-..-..- -..-..-..-.
Kun tuohon sijoitetaan oikeisiin kohtiin kirjainvälit, saadaan seuraava:
-. .- .. - ..- -. .- .. -. . -.
Morseaakkosensa tuntevat osaavat lukea siitä tekstin "naitu nainen".
Kokko, kokoo kokoon koko koko!
- Koko kokoko?
- Koko koko!
Minä muistelen sen näin:
- Kokko, kokoo kokoon koko kokko!
- Koko kokko kokoonko?
- Koko kokko kokoon!
Mikseipäs se voisi mennä noinkin!
"Koko" tarkoittaa käsittääkseni (heinäpellolla kun ollaan) heinistä koottua kasaa. Koko kokoon on koottava kaikki (niitetyt tai muuten koottavissa olevat) heinät.
"Kokko" tarkoittaa ensisijaisesti poltettavaa roviota, isoa nuotiota. Runollisessa kielenkäytössä kokko ("kokkolintu") on tarkoittanut myös kotkaa. Jotenkin minun on vaikea yhdistää kokkoa heinätöihin. Miksi ihmeessä isäntä käskisi renkiä kokoamaan vaivalla viljellyt ja niitetyt heinät poltettavaksi?
Muistini on varsin hatara enkä ole Antero Vipusta vuosikymmeniin silmäillyt, mutta uskoisin sittenkin kirjassa olevan tekstin olleen tuon lyhyemmän koko-version eikä pidemmän kokko-version mukainen :o)
Nuoruudessani olen päässyt osallistumaan ohimennen heinätöihin minäkin, kaverini kotona. Talossa oli parina kesänä renkinä Kokkonen-niminen mies. Häntä puhuteltiin yleisesti Kokoksi (tai Kokon ...:ksi). En silti päässyt kuulemaan omin korvin, että isäntä (kaverini isä) olisi komennellut häntä aivan Antero Vipusesta luettuun tapaan. Antero Vipusta ei muuten itselläni ollut, vaan lainasin kirjan juuri samaiselta kaveriltani, jonka kotona niitä heinätöitä tehtiin!
Itämurteiden alueella taidetaan käyttää subst."koko" juuri heinäkasan merkityksessä.
"Kokko" on puolestaan 'roihu' tai 'iso tuli' vrt. juhannuskokko.
Heinä- tai olkikasaa tarkoittanee myös itäm. sana "ruko". Se lienee melkein synonyymi sanalle "koko" heinäkoko tai heinäruko.
Kansanetymologian mukaan "rukoilla" voisi tulla tuosta "koota rukoon" tai "rukoihin" sanaparresta.