Rajatilahäiriöisen

yrittänyt lukea kaikkea mahdollista rajatilahäiriöstä ja vähän tietty pelottaa suhteen aloittaminen siitä kärsivän henkilön kanssa, mutta olen tullut siihen lopputulokseen etten anna sen estää. Ensimmäinen ongelma nyt tosin on se, että tämä ihastuminen ja lähestyminen on hänelle niin vaikeaa.

ikävän tutulta...

kyllä kirjoitti:

ikävän tutulta...

Olen lukenut, että narsistinen luonnehäiriö esiiintyy naisilla usein juuri rajatilahäiriönä. Tai, että narsismia vastaava oireyhtymä naisilla on rajatila.

Tilanne on varmasti erittäin vaikea, kun tällainen ihminen on läheisyydessä.
Vaikka tietäisit, että henkilö on rajatilainen, se ei varmaankaan juuri helpota.
Henkilö projisoi sinuun kaikki pimeät tunteensa ja toimintaperiaatteensa.
Rajatilahenkilön läheisyydessä sitä alkaa löytää itsestään ihan uusia piirteitä...
Alkaa luulla itse käyttäytyvänsä, kuten rajatilahäiriöinen, koska hän projisoi jopa projisoimisen sinuun.

Ja siinä vaiheessa, jos sen kanssa sänkyyn saakka pääset, niin onkin tosi kusiset paikat, sillä voit sen jälkeen odotella kotona poliisien tuloa.
Rajatilahäiriöinen, kun todennäköisesti tekee luonteelleen sopivaan tapaan rikosilmoituksen raiskauksesta, jos satutte sänkyyn päätymään. :D

Noin yleisesti ottaen rajatilaneito on melkoinen mustaleski ja ajaa puolisonsa itsemurhaan.

ritalin kirjoitti:

Olen lukenut, että narsistinen luonnehäiriö esiiintyy naisilla usein juuri rajatilahäiriönä. Tai, että narsismia vastaava oireyhtymä naisilla on rajatila.

Tilanne on varmasti erittäin vaikea, kun tällainen ihminen on läheisyydessä.
Vaikka tietäisit, että henkilö on rajatilainen, se ei varmaankaan juuri helpota.
Henkilö projisoi sinuun kaikki pimeät tunteensa ja toimintaperiaatteensa.
Rajatilahenkilön läheisyydessä sitä alkaa löytää itsestään ihan uusia piirteitä...
Alkaa luulla itse käyttäytyvänsä, kuten rajatilahäiriöinen, koska hän projisoi jopa projisoimisen sinuun.

Ja siinä vaiheessa, jos sen kanssa sänkyyn saakka pääset, niin onkin tosi kusiset paikat, sillä voit sen jälkeen odotella kotona poliisien tuloa.
Rajatilahäiriöinen, kun todennäköisesti tekee luonteelleen sopivaan tapaan rikosilmoituksen raiskauksesta, jos satutte sänkyyn päätymään. :D

Noin yleisesti ottaen rajatilaneito on melkoinen mustaleski ja ajaa puolisonsa itsemurhaan.

Lue lisää

Mutta onneksi tämä henkilö on kai niin sanottua "High functioning" -tyyppiä rajatilaltaan. En tiedä mitä se suomeksi on.
Eli siis suurimmanosan ajasta on aika normaalisti, mutta heti jos tilanteeseen tulee emotionaalinen riski, niin sekoaa täysin.
Se nyt onkin sitten aika suuri ongelma että miten sen emotionaalisen riskin saisi eliminoitua edes sen verran ettei tämä henkilö juoksisi karkuun kun haluan jutella.

Tuo on niin tuttua että alkaa luulla käyttäytyvänsä kuin hän. Vaikka minulla on vielä aika vahva kuva itsestäni niin silti välillä täytyy vähän ravistella itseäni hereille.

vaikeaa :) kirjoitti:

Mutta onneksi tämä henkilö on kai niin sanottua "High functioning" -tyyppiä rajatilaltaan. En tiedä mitä se suomeksi on.
Eli siis suurimmanosan ajasta on aika normaalisti, mutta heti jos tilanteeseen tulee emotionaalinen riski, niin sekoaa täysin.
Se nyt onkin sitten aika suuri ongelma että miten sen emotionaalisen riskin saisi eliminoitua edes sen verran ettei tämä henkilö juoksisi karkuun kun haluan jutella.

Tuo on niin tuttua että alkaa luulla käyttäytyvänsä kuin hän. Vaikka minulla on vielä aika vahva kuva itsestäni niin silti välillä täytyy vähän ravistella itseäni hereille.

Lue lisää

" 'High functioning' -tyyppiä rajatilaltaan."

Kernberg kirjoittaa mm. "high level" -persoonallisuushäiriöistä ja vastaavasti ala-tason.

Viittaavat lievä-asteiseen (vaikea-asteisempien vastakohtana).

Kiitos neuvosta minunkin puolestani. Joudun kuitenkin toteamaan, että neuvosi ei toimi käytännössä ainakaan kaikkiin rajatilaisiin. Minä tulin hyvinkin läheiseksi oman rajatilaneitoni kanssa ja itseasiassa kävimme läpi myös sellaisen tilanteen, jossa kutakuinkin lupailin hänelle noita asioita, joita ehdotit. Lupailin kyllä useastikin.

Hän reagoi siihen hyökkäämällä projektiivisilla identifikaatioilla ja käyttämällä lupauksiani niiden polttoaineena.
Sellaisia kuule, kun menee lupaamaan, niin se on kuin masokismia. Hänen oli todella helppo sen jälkeen osoittaa, kuinka minä olen heikko ja tarvitsen häntä, mutta hän ei tarvitse minua.

ritalin kirjoitti:

Kiitos neuvosta minunkin puolestani. Joudun kuitenkin toteamaan, että neuvosi ei toimi käytännössä ainakaan kaikkiin rajatilaisiin. Minä tulin hyvinkin läheiseksi oman rajatilaneitoni kanssa ja itseasiassa kävimme läpi myös sellaisen tilanteen, jossa kutakuinkin lupailin hänelle noita asioita, joita ehdotit. Lupailin kyllä useastikin.

Hän reagoi siihen hyökkäämällä projektiivisilla identifikaatioilla ja käyttämällä lupauksiani niiden polttoaineena.
Sellaisia kuule, kun menee lupaamaan, niin se on kuin masokismia. Hänen oli todella helppo sen jälkeen osoittaa, kuinka minä olen heikko ja tarvitsen häntä, mutta hän ei tarvitse minua.

Lue lisää

pelkään minäkin tapahtuvan

että saisin häntä uskomaan sitä, ja luulen että hän jossain määrin pelkää läheisyyttä. Tuota haluan kyllä tarjota hänelle :)
Mutta minä en kai ole hänelle ainakaan nyt niinkään turvallinen, vaan saan hänet käyttäytymään sekavasti, saan rajatilakäyttäytymisen pahenemaan. Olen yrittänyt kyllä kertoa että tykkään ja välitän paljon jne. mutta mikään ei tunnu helpottavan...

usko... kirjoitti:

että saisin häntä uskomaan sitä, ja luulen että hän jossain määrin pelkää läheisyyttä. Tuota haluan kyllä tarjota hänelle :)
Mutta minä en kai ole hänelle ainakaan nyt niinkään turvallinen, vaan saan hänet käyttäytymään sekavasti, saan rajatilakäyttäytymisen pahenemaan. Olen yrittänyt kyllä kertoa että tykkään ja välitän paljon jne. mutta mikään ei tunnu helpottavan...

Lue lisää

Kuulunee sairauden kuvaan tuo läheisyyden pelko. Luin jostain, että niin olisi ja kyllähän tuolla minunkin tuntemallani rajatilaisella oli läheisyyden pelko. Hän sen minulle kertoikin jo alkuunsa. Minussta tuntuu kuitenkin, että se on melko suurpiirteinen termi, enkä oikein ollut varma, mitä hän sillä tarkoittaa käytännössä. Siis, minkä laatuinen läheisyyskammo...

Millä tavalla se rajatilakäyttäytyminen näyttäisi pahenevan, kun olet hänen läheisyydessä?

Sanoit jotain, että ei puhu... juoksee karkuun...
Huomasin, että toisinaan, kun hän oli päättänyt tehdä jotain, esim. mennä johonkin paikkaan, hän puhunut mitään, ennen kuin oli päässyt perille. :)

ritalin kirjoitti:

Kuulunee sairauden kuvaan tuo läheisyyden pelko. Luin jostain, että niin olisi ja kyllähän tuolla minunkin tuntemallani rajatilaisella oli läheisyyden pelko. Hän sen minulle kertoikin jo alkuunsa. Minussta tuntuu kuitenkin, että se on melko suurpiirteinen termi, enkä oikein ollut varma, mitä hän sillä tarkoittaa käytännössä. Siis, minkä laatuinen läheisyyskammo...

Millä tavalla se rajatilakäyttäytyminen näyttäisi pahenevan, kun olet hänen läheisyydessä?

Sanoit jotain, että ei puhu... juoksee karkuun...
Huomasin, että toisinaan, kun hän oli päättänyt tehdä jotain, esim. mennä johonkin paikkaan, hän puhunut mitään, ennen kuin oli päässyt perille. :)

Lue lisää

pahenee että hän sekoittaa tilanteen täysin. Jos on vaikka sovittu että voitaisiin puhua kun seuraavan kerran nähdään, niin hän näyttää kyllä onnelliselta kun näkee minut mutta kun yritän jutella, hän melkein silmin nähden muuttuu ihmisenä joksikin välinpitämättömäksi ja kylmäksi ja lähtee pois, ei vastaa puheluihin. Ja hän näyttää päältäpäin siltä että koko tilanne huvittaa häntä. Ja se ettei häneen saa mitään yhteyttä saattaa kestää viikkoja.
Kuulin myös että alkaa juomaan aina sen jälkeen kun on nähty, ja menee lopulta jonkun exän luo yöksi.
Että vähän alkaa keinot loppua että mitä tässä tekisi, kun ei haluaisi aina pahentaa tätä.

Minäkin olen tuota läheisyyskammon laatua pohtinut, kun jossain rajatilasta kertovissa artikkeleissa on kerrottu siitä pelosta, että toinen ns. nielaisee ja rajatilallinen kadottaa itsensä. Olen aina ajatellut että se läheisyyskammo johtuisi menettämisen pelosta, siitä että jos päästää jonkun liian lähelle menettää silloin enemmän jos se henkilö lähtee. En sitten tiedä siitä itsensä kadottamisesta. En oikein varmaan ymmärrä koko asiaa.

Johtuiko se puhumattomuus siitä että hän oli niin keskittynyt tekemään jotain asiaa?

tavalla kirjoitti:

pahenee että hän sekoittaa tilanteen täysin. Jos on vaikka sovittu että voitaisiin puhua kun seuraavan kerran nähdään, niin hän näyttää kyllä onnelliselta kun näkee minut mutta kun yritän jutella, hän melkein silmin nähden muuttuu ihmisenä joksikin välinpitämättömäksi ja kylmäksi ja lähtee pois, ei vastaa puheluihin. Ja hän näyttää päältäpäin siltä että koko tilanne huvittaa häntä. Ja se ettei häneen saa mitään yhteyttä saattaa kestää viikkoja.
Kuulin myös että alkaa juomaan aina sen jälkeen kun on nähty, ja menee lopulta jonkun exän luo yöksi.
Että vähän alkaa keinot loppua että mitä tässä tekisi, kun ei haluaisi aina pahentaa tätä.

Minäkin olen tuota läheisyyskammon laatua pohtinut, kun jossain rajatilasta kertovissa artikkeleissa on kerrottu siitä pelosta, että toinen ns. nielaisee ja rajatilallinen kadottaa itsensä. Olen aina ajatellut että se läheisyyskammo johtuisi menettämisen pelosta, siitä että jos päästää jonkun liian lähelle menettää silloin enemmän jos se henkilö lähtee. En sitten tiedä siitä itsensä kadottamisesta. En oikein varmaan ymmärrä koko asiaa.

Johtuiko se puhumattomuus siitä että hän oli niin keskittynyt tekemään jotain asiaa?

Lue lisää

Aivan, kun puhuit tuosta menettämisen pelosta, mikä ajaa rajatilahäiriöistä tietynlaiseen toimintaan, kyseessä on siis tosiaan "minuuden menettämisen pelko", eli annihiloitumisen pelko.

Rajatilahäiriöinen elää siis eräänlaisen itseilluusion sisällä. Hänellä on vääristynyt kuva itsestään, jota hän koittaa pitää kaikin tavoin yllä.
Hän pyrkii siis luomaan käytöksellään itselleen illuusiota siitä, että hän on vahva ja kaikkivoipainen.
Kuten narsistikin, hän katselee sitten tätä itseilluusion kuvaa, jonka käytöksellään luo.

Tuo on hyvä esimerkki tällaisesta käytöksestä, kun rajatilatuttusi meni tapaamisenne jälkeen exän luo yöksi. Eli hän koittaa sillä tavoin epätoivoisesti uskotella itselleen, ettei hän tarvitse sinua, vaan sinä tarvitset häntä.
Näin hän tällä toiminnallaan luo itselleen illuusion siitä, että hän ei tarvitse sinua. Samalla hän pyrkii saamaan sinut uskomaan ja tuntemaan samoin, että sinä olet epätoivoisesti hänestä riippuvainen, mutta hän ei tarvitse sinua.
Kun sinäkin luulet niin, voi hän sinustakin katsella luomaansa illuusiota ja uskoa omaan vahvuuteensa.
Ilmeisesti läheisyys kaataa tämän illuusion ja koska hän kokee olevansa yhtäkuin se illuusio, kokee hän katoavansa, tai kuolevansa läheisyyden vuoksi.


"Johtuiko se puhumattomuus siitä että hän oli niin keskittynyt tekemään jotain asiaa?"

Kyllä. Jos hän vaikkapa oli matkalla johonkin paikkaan, ei hän halunnut puhua. Tuntuu toisinaan keskittyneenä olevan kyvytön ottamaan mitään kontaktia suuntaan, tai toiseen. Noissa tilanteissa myös hänen piittaamattomuutensa toisia kohtaan jotenkin kärjistyy räikeimmilleen.
Saman suuntaista on myös käsittääkseni ainakin ADHDssa.

ritalin kirjoitti:

Aivan, kun puhuit tuosta menettämisen pelosta, mikä ajaa rajatilahäiriöistä tietynlaiseen toimintaan, kyseessä on siis tosiaan "minuuden menettämisen pelko", eli annihiloitumisen pelko.

Rajatilahäiriöinen elää siis eräänlaisen itseilluusion sisällä. Hänellä on vääristynyt kuva itsestään, jota hän koittaa pitää kaikin tavoin yllä.
Hän pyrkii siis luomaan käytöksellään itselleen illuusiota siitä, että hän on vahva ja kaikkivoipainen.
Kuten narsistikin, hän katselee sitten tätä itseilluusion kuvaa, jonka käytöksellään luo.

Tuo on hyvä esimerkki tällaisesta käytöksestä, kun rajatilatuttusi meni tapaamisenne jälkeen exän luo yöksi. Eli hän koittaa sillä tavoin epätoivoisesti uskotella itselleen, ettei hän tarvitse sinua, vaan sinä tarvitset häntä.
Näin hän tällä toiminnallaan luo itselleen illuusion siitä, että hän ei tarvitse sinua. Samalla hän pyrkii saamaan sinut uskomaan ja tuntemaan samoin, että sinä olet epätoivoisesti hänestä riippuvainen, mutta hän ei tarvitse sinua.
Kun sinäkin luulet niin, voi hän sinustakin katsella luomaansa illuusiota ja uskoa omaan vahvuuteensa.
Ilmeisesti läheisyys kaataa tämän illuusion ja koska hän kokee olevansa yhtäkuin se illuusio, kokee hän katoavansa, tai kuolevansa läheisyyden vuoksi.


"Johtuiko se puhumattomuus siitä että hän oli niin keskittynyt tekemään jotain asiaa?"

Kyllä. Jos hän vaikkapa oli matkalla johonkin paikkaan, ei hän halunnut puhua. Tuntuu toisinaan keskittyneenä olevan kyvytön ottamaan mitään kontaktia suuntaan, tai toiseen. Noissa tilanteissa myös hänen piittaamattomuutensa toisia kohtaan jotenkin kärjistyy räikeimmilleen.
Saman suuntaista on myös käsittääkseni ainakin ADHDssa.

Lue lisää

Olen huomannut ennen, että hänellä on ongelmia käsitellä riippuvaisuuden tunnetta. Olen myös pohtinut syitä siihen, miksi hän käyttäytyi niin että meni exänsä luo, mutten ole tajunnut yhdistää asiaa. Kiitos huomiostasi! Noin juurihan se on. Samaan asiaan liittyy varmaankin myös se, että hän ei vastaa näkemisemme jälkeen puhelimeen. Haluaa tuntea, että olen riippuvainen hänestä koska soitan ja hän ei tarvitse minua.
Tämän ymmärtäminen helpottaa paljon, kiitos! Tai siis ei ehkä niinkään konkreettisesti helpota, koska aika hankala tilanne toimia :)

Muistaakseni olen lukenut jostain että on mahdollista että ADHD kehittyy rajatilaksi esim. jos lapsella on ADHD ja sitten se muuttuisi aikuisena rajatilaksi. Niissä on varmaankin paljon samaa.

naulankantaan! kirjoitti:

Olen huomannut ennen, että hänellä on ongelmia käsitellä riippuvaisuuden tunnetta. Olen myös pohtinut syitä siihen, miksi hän käyttäytyi niin että meni exänsä luo, mutten ole tajunnut yhdistää asiaa. Kiitos huomiostasi! Noin juurihan se on. Samaan asiaan liittyy varmaankin myös se, että hän ei vastaa näkemisemme jälkeen puhelimeen. Haluaa tuntea, että olen riippuvainen hänestä koska soitan ja hän ei tarvitse minua.
Tämän ymmärtäminen helpottaa paljon, kiitos! Tai siis ei ehkä niinkään konkreettisesti helpota, koska aika hankala tilanne toimia :)

Muistaakseni olen lukenut jostain että on mahdollista että ADHD kehittyy rajatilaksi esim. jos lapsella on ADHD ja sitten se muuttuisi aikuisena rajatilaksi. Niissä on varmaankin paljon samaa.

Lue lisää

"Olen huomannut ennen, että hänellä on ongelmia käsitellä riippuvaisuuden tunnetta."

Kyllä, hän ei halua kokea sitä lainkaan. Koska tuttavani vaikutti koittavan syyllistää minua riippuvuuden tunteista, joita hän minuun projisoi, ja joita muutenkin oli, voisin kuvitella, että hän kokee syyllisyyttä riippuvuuden yhteydessä ja kokee sen moraalisesti vääräksi.


"Samaan asiaan liittyy varmaankin myös se, että hän ei vastaa näkemisemme jälkeen puhelimeen. Haluaa tuntea, että olen riippuvainen hänestä koska soitan ja hän ei tarvitse minua."

Juuri noin. Samaa minäkin koin, kun pidimme vielä yhteyttä. Lopulta alkoi väittää, että häiriköin häntä viesteillä, kun kummastellen lähetin kysyviä viestejä siitä, miksei hän vastaa, kun oli "kadonnut". Hän ei pitänyt yhteyttä, eikä ollut vastannut soittoihini, eikä viesteihini.


"Muistaakseni olen lukenut jostain että on mahdollista että ADHD kehittyy rajatilaksi esim. jos lapsella on ADHD ja sitten se muuttuisi aikuisena rajatilaksi."

Jep, noin muistan minäkin lukeneeni. Jostain luin myös, että rajatila pitäisi ajatella olevan juuri enemmänkin samaa luokkaa keskittymishäiriöiden kanssa. Tosin siinä on vinha ero keskittymishäiriöihin siinä mielessä, että ADHD-henkilö ei yleensä pärjää koulussa ja joutuu ongelmiin siellä. Nykyään käytännössä käy koulunsa ns. apukoulussa.
Rajatila-henkilö voi olla hyvinkin menestyvä elämässään.


Lainaan tuota aiempaakin viestiä vielä:

"Tuo on niin tuttua että alkaa luulla käyttäytyvänsä kuin hän. Vaikka minulla on vielä aika vahva kuva itsestäni niin silti välillä täytyy vähän ravistella itseäni hereille."

Kyllä, hän tuntui aina tietävän täydellisesti toimintani motiivit ja kaiken, mitä ajattelen. Kuitenkin kaikki oli tavalla, tai toisella kytköksissä niihin hänen projisoimiinsa asioihin, eli se, miten hän väitti, että ajattelen, oli paremmin sitä, mitä hän halusi uskotella itselleen, että olisin ajatellut.
Itse hän kuitenkin väitti aina, että toisten ihmisten läsnäolo ja mielipiteet sekoittavat hänen ajatuksiaan ja sitä, mitä hän ITSE TAHTOO(suurella, kuten hän olisi sen kirjoittanut).
Hän kuitenkin häiritsi ainakin minun ajatteluani siinä määrin, että todella välillä pidin itseäni syyllisenä kaikkeen ja hyvin hän sai minut narusta vedettäväksi, kun en silloin tiennyt asioista riittävästi.
Olin kuitenkin melko alusta saakka päässyt käsiksi hänen ajatusmalleihinsa, mutta olin välillä kuukausia aikamoisessa liemessä.
Hän väitti tosissaan jossain vaiheessa, että vika on täysin minussa, ja että olen psykopaatti. Joskus hän "tiesi" aivan varmaksi, että olen skitsofreenikko.

1*Jos yritin kysellä hänen ongelmistaan aivan empaattisesti, uskotteli hän itselleen, että koitin saada hänet tuntemaan itseään heikoksi ja että koitin näyttää olevani parempi.(Eli hän uskotteli itselleen, että minä tein juuri sitä samaa, kuin hän itse)
Ja sen jälkeen hän kosti jälleen lähettelemällä projektiivisia identifikaatioita. Hän uskotteli itselleen, että minä toimin samoin, kuin hän ja kaikki muutkin niin toimivat. Siten hän mielessään ajatteli, että hänen omat projisointinsa olivatkin vain kostoa toisille siitä, että he olivat tehneet ensin niin hänelle.
Siksi oli hänelle luonnikasta väittää minulle, että olin psykopaatti, tai skitsofreenikko, sillä hän uskoi minun harrastavan samaa. Hän siis kosti lähettämällä samanlaisen projektiivisen identifikaation mallin minua kohtaan, jollaisen hän paranoidisesti kuvitteli minun lähettäneen häntä kohtaan.

(1*Tämä on itse tekemäni arvio hänen ajattelustaan ja jos mahdollista, mr. psykopatologia kommentoi sen mahdollista oikeellisuutta)