imukorkeus

teräksen tiheys on muuten reilusti alle kahdeksan.

kaavailija kirjoitti:

teräksen tiheys on muuten reilusti alle kahdeksan.

ja taitaa olla jopa alle 7.
Luulisi kyllä ,että viskositeetilläkin on jotain tekemistä pumppaamisen kanssa.

kassakaappimies kirjoitti:

ja taitaa olla jopa alle 7.
Luulisi kyllä ,että viskositeetilläkin on jotain tekemistä pumppaamisen kanssa.

Tiheystieto oli muuten kohtuullisen hakusalla, mutta tässä varsin luotettavaa tietoa

http://www.matter.org.uk/steelmatter/steelmaking/ladle_stirring/stirring_4.html

Tästä laskettuna teoreettinen imukorkeus on 1,46 m.

kassakaappimies kirjoitti:

ja taitaa olla jopa alle 7.
Luulisi kyllä ,että viskositeetilläkin on jotain tekemistä pumppaamisen kanssa.

7,8-8. Kysymyshän oli imukorkeudesta.
Viskositeetti toki vaikuttaa painekorkeuteen.

olla siinä kirjoitti:

7,8-8. Kysymyshän oli imukorkeudesta.
Viskositeetti toki vaikuttaa painekorkeuteen.

Tuo arvo 7,8 tai oikeammin 7800 kg/m^3 on kiinteälle teräsmöykylle. Nyt kyse oli nimenomaan sulasta, nestemäisestä teräksestä, jonka tiheys luonnollisesti merkittävästi pienempi.

tarkkailija. kirjoitti:

Tuo arvo 7,8 tai oikeammin 7800 kg/m^3 on kiinteälle teräsmöykylle. Nyt kyse oli nimenomaan sulasta, nestemäisestä teräksestä, jonka tiheys luonnollisesti merkittävästi pienempi.

imupilli sulaa - ainakin mehupilli

tarkkailija. kirjoitti:

Tuo arvo 7,8 tai oikeammin 7800 kg/m^3 on kiinteälle teräsmöykylle. Nyt kyse oli nimenomaan sulasta, nestemäisestä teräksestä, jonka tiheys luonnollisesti merkittävästi pienempi.

Mikä teräksen tiheyttä pienentäisi sen sulaessa (ainakaan merkittävästi)????

Jos niin olisi, niin kaikki valumuotithan halkeilisivat (taikka rikkoutuisivat)?

jklkjhkl kirjoitti:

Mikä teräksen tiheyttä pienentäisi sen sulaessa (ainakaan merkittävästi)????

Jos niin olisi, niin kaikki valumuotithan halkeilisivat (taikka rikkoutuisivat)?

Valtaosa aineista kutistuu jähmettyessään.

Miten valumuotti särkyy, kun kappale sen sisällä pienenee? Oletko sattumoisin kuullut valukutistumasta, jonka takia muotti pitää tehdä todellista kappaletta suuremmaksi?

jklkjhkl kirjoitti:

Mikä teräksen tiheyttä pienentäisi sen sulaessa (ainakaan merkittävästi)????

Jos niin olisi, niin kaikki valumuotithan halkeilisivat (taikka rikkoutuisivat)?

lämpölaajeneminen

??????????? kirjoitti:

lämpölaajeneminen

Muutos kiinteästä nestemäiseksi muuttaa jokseekin kaikkien aineiden tiheyttä. Lisäksi molemmissa olomuodoissa aineen lämpeneminen kasvattaa tilavuutta eli pienentää tiheyttä.

kassakaappimies kirjoitti:

ja taitaa olla jopa alle 7.
Luulisi kyllä ,että viskositeetilläkin on jotain tekemistä pumppaamisen kanssa.

Ei viskositeetti vaikuta, jos neste todella voidaan käsitellä newtonilaisena nesteenä kuten vesi (tiedä sitten sulasta raudasta). Nimittäin äärimmäisessä rajatilanteessa nestepatsas on stationaarinen eli virtausnopeus on nolla. Tällöin ei myöskään mitään leikkausjännityksiä ole eikä siis painehäviötä. Viskositeetti vaikuttaa enemmänkin sitten siihen että kuinka suuri on tilavuusvirta kun ensin tiedetään että se todellakin virtaa.

tarkkailija. kirjoitti:

Muutos kiinteästä nestemäiseksi muuttaa jokseekin kaikkien aineiden tiheyttä. Lisäksi molemmissa olomuodoissa aineen lämpeneminen kasvattaa tilavuutta eli pienentää tiheyttä.

ovat harvempia kuin nesteenä, siis vievät enemmän tilaa ja kelluvat nesteensä päällä. Rauta ei kellu sulan päällä vaan painuu pohjaan.
Rautaa voitaneen imeä vajaa reilu metri ja lisäksi rauta ei ala kiehumaan paineen kadotessa kuten vesi tekee.