Harrastan kuntouintia silloin tällöin, 1000-1500 m kerralla rintauintina. Vaihtelun vuoksi vaihdan joskus selkäuinniksi ja haluaisin pystyä etenemään myös vapaauinnilla. Se vain tuntuu kovin hankalalta. Pienehkö ongelma on hengitystekniikassa, se kyllä jotenkin menee, tosin rasitus on vähän liian kova, enkä jaksa hengästymättä pitkään.
Varsinainen ongelma on kuitenkin korviin menevä vesi pään kääntyillessä edestakaisin. Erityisesti vasen korva saa vettä, koska päätä on sisäänhengitysvaiheessa kallistettava siihen suuntaan enemmän.
Onko vika tekniikassani, vai pitääkö käyttää korvatulppia, vai onko vain opittava sietämään tuo korviin aika syvälle menevä vesi?
Varsinainen ongelma on kuitenkin korviin menevä vesi pään kääntyillessä edestakaisin. Erityisesti vasen korva saa vettä, koska päätä on sisäänhengitysvaiheessa kallistettava siihen suuntaan enemmän.
Onko vika tekniikassani, vai pitääkö käyttää korvatulppia, vai onko vain opittava sietämään tuo korviin aika syvälle menevä vesi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyse lienee sekä korvien rakenteesta, että uintiasennosta. Todennäköisesti käännät päätä liikaa. Vaikutusta on myös ainakin itselläni sillä, ihailenko pääty- vai pohjalaattoja - hienoja molemmat:)
Ihan noin teknisesti: kun pää ja korvat ei-hengitysasennossa ovat veden alla, ja pää sitten kallistuu sen verran sivulle, että suun kautta saa vedettyä ilmaa, niin silloinhan myös toinen korva toimii "vesisiepparina" ja vesi valuu siitä sisään?
Mikäs tässä mättää? Tekninen suoritus vai anatomia?
Kun rinuli ja seljeri menevät hyvin niin vaparin kohdalla veikkaisin tekniikassa olevan pientä hiomista.
Korvatulppia käyttävät toiset ja toiset eivät.
Ihan treenamalla ensin seljeriä ja sitten käännyt siitä vapaariin ja rauhassa edeten.
Mitä enemmän riuhdot ja pidätät hengitystä sen nopeammin hyydyt.
Millä hengitystekniikalla olet vaparia harjoittellut?
2-3-5-6 tahdilla?
Kiitos neuvoista. Aion harjoitella ja kokeilla erilaisia tyylejä. Eihän niitä voi montaa erilaista oikeaa olla, mutta minun on ilmeisesti ainakin väärä.
Selkäuinnin erona on, että koska suu on koko ajan vedenpinnan yläpuolella, ei sitä pään kallistelua tarvitse tehdä, mikä minulla vapaassa täyttää korvat.
Tarkoittaako 2-3-5-6 hengitystekniikka, että ilmaa otetaan vedoilla no. 2,3,5,6,8,9 jne? Pitää kokeilla, nyt olen ottanut ihan joka vedolla.
Tosin harjoittelusta en voi vielä puhua, kunhan vaihtelun vuoksi rinulille joskus vähän yritän.
kyllä juuri hengitystekniikkaa ja joka toisella tai kolmannella etc.
Harjoittelu tekee mestarin.
Pikkuhiljaa edeten.
Tekniikan kohdalla tärkeä asia ns keskipiste.
Eli missä kohtaa kätesi leikkaavat ja nenäsi on keskipiste.
Hyvä harjoitus miten saa selville on kun ui ns pelastusuintia eli pää pinnalla ja katse eteenpäin.
Seuraa tarkasti missä kohtaa kätesi leikkaavat ja kiemurteletko.
Uinti iloa
Kiitos.
Tässä jo kokeilinkin mahdollisimman rentoa menoa ja tuntui sujuvan vähän paremmin. Joka kerralla vähän useammin ja enemmän vapaata, eikähän se siitä lähde. Nyt on muuten hyvä aika käydä hallissa kun siellä on tilaa.
Käsien leikkauspiste on varmaan se, missä kämmenet osuvat veteen? Ja sen pitää osua kropan "keskiakselille", siinä minkä molemmin puolin nenäkin kääntyilee?
tiedät tasan missä leikkauspiste helpottaa oleellisesti jatkossa harjoittelua.
jos ns pelastusuinnilla harjoittelet ja saat tuntuman ja tasan tarkkaan leikkauspiste tiedossasi tulee sekä itse tekniikka sekä hebgitystekniikka huomattavasti helpottumaan.
Eli pää ei käänny enempää kuin leikkauspisteesen ja pieni haukkaus sivulta.
Uimalakki vedettynä korvien yli rauhoittaa uintia ja kun käyttää uimalaseja niin saa uida niin kuin itse haluaa. Uimalakki rauhoittaa äänet. Uimalasit rauhoittaa hengityksen
:)
Uimalakin vetäminen korville estää myös veden menemisen korviin vaparissa.
Itse ostin ensin korvatulpat, mutta ne eivät mahtuneet korviin. Vasta jälkikäteen luin jostain, että jos on pienet korvakäytävät kannattaa hankkia lapsille tarkoitetut tulpat.
Kanattaa käydä kysäsemästä uinti foorumilta..
uinti(piste)org...
kuntouintia sekauintiversiona, harvoin pääsen herkuttelemaan uintiharjoitusta kaikkine hienouksineen. Rintauinnilla saa sykkeen laskemaan, vapaauinnilla ja perhosella nousemaan ja selkäuinnilla taas tasaantumaan. Riippuu intensiteetistä. Perhostakin voi mennä löysänä treeninä. 200 m minimi, jos aikaa vähän, 1.5 km jos aikaa on paljon. Silti uinticooperi antaa erinomaisen tuloksen joka vuosi.
Mulla menee myös vettä korviin. Uin noin 3 -4 km per kerta kerran viikossa. Mutta mitä siitä, kyllä se vesi jonnekin häviää, ei oo ollut mitään ongelmia.
uimalakki lasit päähän ja silloin kaikki ulkoiset häiriöt poistuu tai vaimenee. Älä ole dorka vaan laita lakki päähän heti. Teknikka paranee kun siihen voi keskittyä.