Missä menee raja, jos oma rakkaasi ottaa alkoholia liian runsaasti? Onko parin viikon välein kunnon putki vielä hyväksyttävää vai olisiko suhde pitänyt lopettaa ajat sitten.
Itselläni raja tuli vastaan, kun rakas avokkini alkoi käyttäytymään ilkeästi ja kohtuuttomasti monena kertana peräkkäin alkoholin vaikutuksen alaisena. Viimeisimmän tapauksen aikana ilmoitin, että tämä oli tässä. Sen jälkeen vietin kaksi päivää evakossa kotonani, kun avomieheni sai kunnon putken päälle.
Mietin hetken ja vaadein häntä irtisanoutumaan asunnostamme. Hän teki niin ja päädyimme eroon, jota kesti 2 päivää. Tämän jälkeen keskustelimme ja itkimme yhdessä kaikkea tapahtunutta. Olin valmis yrittämään uudelleen, vaikka tuntuikin hieman hassulta. Muutamme eri asuntohin ja koetamme seurustella, mutta tuntuu oudolta. Eikö minussa vain ollut puhtia sanoa ei vai uskonko liikaa, että rakkaus parantaa kaiken.
En haluaisi heittää kaikkea hukkaan, mutta tuntuu niin vaikealta unohtaa ja jatkaa samalla tavalla eteenpäin.
Itselläni raja tuli vastaan, kun rakas avokkini alkoi käyttäytymään ilkeästi ja kohtuuttomasti monena kertana peräkkäin alkoholin vaikutuksen alaisena. Viimeisimmän tapauksen aikana ilmoitin, että tämä oli tässä. Sen jälkeen vietin kaksi päivää evakossa kotonani, kun avomieheni sai kunnon putken päälle.
Mietin hetken ja vaadein häntä irtisanoutumaan asunnostamme. Hän teki niin ja päädyimme eroon, jota kesti 2 päivää. Tämän jälkeen keskustelimme ja itkimme yhdessä kaikkea tapahtunutta. Olin valmis yrittämään uudelleen, vaikka tuntuikin hieman hassulta. Muutamme eri asuntohin ja koetamme seurustella, mutta tuntuu oudolta. Eikö minussa vain ollut puhtia sanoa ei vai uskonko liikaa, että rakkaus parantaa kaiken.
En haluaisi heittää kaikkea hukkaan, mutta tuntuu niin vaikealta unohtaa ja jatkaa samalla tavalla eteenpäin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..olen pohtinut useamman kuukauden ajan itsekin. Siltähän se tuntuu, että jos parisuhteessa juominen alkaa tuoda ongelmia, niin kyllä siinä rakkaus alkaa tehdä kuolemaa... tuttua tuo ilkeä käytös, pettymykset...
Kuulostaa hyvältä tuo ratkaisusi, että muutatte eri asuntoihin. Luulen, että ymmärrän tuon vaikeutesi aika hyvin, elätelläkö silti vielä toiveita vai ei. Sehän tässä se vaikeus omassakin suhteessani on... erotako vai ei, välillä olen aivan varma siitä, välillä taas en... Ja tämäkin jahkaaminen on niin kuluttavaa pitemmän päälle.
Anna itsellesi aikaa pohtia rauhassa asioita ja ota välimatkaa, pidä itsestäsi huolta. Me emme voi toisen puolesta juomista lopettaakaan... Rohkeutta ja voimia toivotan!
Itse asuin vuoden miehen kanssa joka joi paljon. Siis normaalia hänelle oli istua puolet viikosta kapakasta. Kaveripiiri lähinnä täynnä alkoholisteja ja yhteiskunnan elättejä. Hän opiskeli ja maksoi tasan vuokran, minä kaiken muun pienestä palkastani.
Silti rakastin, rakastan tätä miestä sydämmeni pohjasta. Ehkä katson maailmaa turhan sinisillä silmillä mutta hetket jotka sain viettää oman kullan vieressä olivat ikimuistoisia.
Kaksi kuukautta sitten erosimme. Pistin välit poikki kun ryyppyputki oli kestänyt 2 viikkoa eikä miestä näkynyt kotiin, koulusta potkut ja uusi nainen. Kipeää teki ja lähiomaiset huokaisivat helpotuksesta. Olen kuitenkin vain itkenyt itseni uneen näiden kuukausien aikana. Kaikki tuntuu tyhjältä ja muut miehet oksettavat.
Mies haki kamansa ja muutti uuden tyttöystävänsä luo. ja eilen siltä tuli viesti että rakastaa mua vielä älyttömästi eikä saa mua mielestään. Taas väännettiin uudet haavat auki. Itkettää enemmän ja haluaisin palata yhteen. Tää on niin saatanan hankalaa, haluaisin vaan halata sitä ja antaa kaiken paskan anteeksi. Missä menee raja.. Kuinka paljon voi antaa anteeksi.
lukemalla ja pohtimalla sydämen hoitovinkkejä joita kiskan täti tälle palstalle kirjoitti. älä haikaile entistä, tiedän, ei onnistu hetkessä, mutta miten voisit enää häneen luottaa?