Fysiikka-palstalta nappasin mielenkiintoisen linkin:
http://www.physorg.com/news98556080.html
Kyse on jostain tämmöistä reaktiosta:
2Al 3H2O -> Al2O3 3H2
Muodostuva alumiinioksidi (tai hydroksidi) estää hapen pääsyn metallin pinnalle ja tuo reaktio ainoastaan himmentää alumiinikappaleen pinnan tavallisissa olosuhteissa, esim. kattilan sisäpinnassa. Nyt on keksitty, että gallium-lejeeringissä alumiini voikin reagoida loppuun asti, ilmeisesti lejeeringin alhaisen sulamispisteen vuoksi.
Sovelluskohteeksi keksijät ehdottavat vetyteknologiaan perustuvaa autoa. Varmasti toimiva keksintö, mutta tuskinpa koskaan taloudellisesti kannattava. Energiaahan (kemiallista potentiaalia) siirrettäisin sähköstä alumiinin pelkistysprosessiin, sitten alumiinista vetyyn ja vedystä ehkä polttokennoon, mistä saataisiin sähköä pyörittämään moottoreita.
Kuvittelisi, että akkusähköauto toimisi paremmalla hyötysuhteella, kun ei tarvitsi tehdä niin monta muunnosta energiamuodoista toisiin (hyötysuhde
http://www.physorg.com/news98556080.html
Kyse on jostain tämmöistä reaktiosta:
2Al 3H2O -> Al2O3 3H2
Muodostuva alumiinioksidi (tai hydroksidi) estää hapen pääsyn metallin pinnalle ja tuo reaktio ainoastaan himmentää alumiinikappaleen pinnan tavallisissa olosuhteissa, esim. kattilan sisäpinnassa. Nyt on keksitty, että gallium-lejeeringissä alumiini voikin reagoida loppuun asti, ilmeisesti lejeeringin alhaisen sulamispisteen vuoksi.
Sovelluskohteeksi keksijät ehdottavat vetyteknologiaan perustuvaa autoa. Varmasti toimiva keksintö, mutta tuskinpa koskaan taloudellisesti kannattava. Energiaahan (kemiallista potentiaalia) siirrettäisin sähköstä alumiinin pelkistysprosessiin, sitten alumiinista vetyyn ja vedystä ehkä polttokennoon, mistä saataisiin sähköä pyörittämään moottoreita.
Kuvittelisi, että akkusähköauto toimisi paremmalla hyötysuhteella, kun ei tarvitsi tehdä niin monta muunnosta energiamuodoista toisiin (hyötysuhde
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sähköenergian tarve alumiinin tuottamiseksi on wikipedian mukaan n. 15 kWh/kg eli 54 MJ/kg. Jos tuo kilo alumiinia käytetään vedyn tuottamiseen, saadaan vetyä laskujeni mukaan 111 g, jonka energiasisältö on reilut 13 MJ. Aika huono hyötysuhde.
Piti ihan tarkistella nuo käyttämäsi lähtöarvot ja lopputulos. En löytänyt olennaista virhettä. Aiemmin en ollut jaksanut ottaa kvantitatiivisesti selvää, arvioin vain kvaltitaviivisella tasolla.
Nimittäin tuo hyötysuhde on niin surkea (n. 25%), että en ollut uskoa sitä. Kun alumiinivety-prosessi tuottaa nimenomaan kemiallisesti samaa kamaa lopputuotteenaan kuin mitä bauksiitti on, ei heti ole uskottavaa mikään suuri säästökään tuossa energian tuhlauksessa. Eikäpä taida kannattaa alkaa tuhlaamaan metallista romualumiiniakaan vedyn valmistukseen.
Vaan niinpä olivat nämä alumiini-gallium -tutkijat saaneet julkisuutta (joka tietenkin olisi kuulunut meille ;-). Tosin energiaongelmista mainittiin tuossa artikkelissakin.