Jyväskylän luokanopen soveltuvuuskoe

opeko?

Nyt rakkaat ihmiset, luokanopen pääsykokeissa jyväskylässä ja muissa kaupungeissa aikaisemmin olleet ja sinne menijät;) Mitä teiltä on haastattelussa kysytty? Tai mitä luulette, että haastattelussa kysytään?Millainen asenne on hyvä?Onko esim. soveliasta käyttää vähän huumoria joidenkin kysymysten kohdalla?Siis millaista ihmistä ne sinne oikein hakevat?


Ja vielä täytyy kysyä klassiset kysymykset:
Miksi sinä haluat opettajaksi? Miksi sinusta tulisi hyvä opettaja?Vastailkaa ihmeessä:)

5

1968

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • opettajaksi..

      ..sillä siinä ammatissa voi ennenkaikkea toteuttaa itseään monipuolisesti ja luovasti. Olen itse musikaalinen (laulu), rakastan liikuntaa ja taiteellisesti lahjakas. (Ai että kun vieroksun tuota "lahjakas"- sanaa). Uskon niin, että opettajan ammatti on niitä, jossa saa todella hyödyntää omia taitoja, tai vahvoja alueita. En tavallaan tahdo tuhlata kykyjäni jossakin toisessa ammatissa. Lisäksi osaan mielestäni olla luonnollinen yleisön edessä, ja nautin siitä kun pääsee olemaan esillä. (Tämä saattoi tuntua uskomattomalta, silla olen rauhallinen, jopa ujokin). Ujoushan ei ole lopulta mikään este esiintymiselle.

      Uskon muidenkin ominaisuuksieni perusteella soveltuvani opettajaksi: (kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta, luovuutta..) Mikää varsinainen kutsumusammatti opettaja ei ole, ei minulla liioin ole sellaista koskaan ollut.

      Olen kiinnostunut suomen koululaisten tulevaisuudesta ja olen valmis antamaan (ja nöyrtymään) persoonallisuuteni likoon edistääkseni oppilaiden hyvinvointia ja vahvistaakseni heidän identiteettiään. Tahdon lisäksi olla kokemassa sitä riemua, kun oppilaat oppivat. Siinä todellakin tunteen hivenen ylpeyttä ja aitoa iloa, kun joku pieni lapsi oppii.(Itse olen 1,5- vuotiann lapsen äiti, ja tiedä mistä puhun)...

      Tässä tuli nyt joitakin vastauksia. Itse pelkään erityisesti haastattelutilanteessa sitä, että vaikka olen mielestäni hyvin motivoitunut alalle, en osaa sitten kuitenkaan vastata heidän kysymyksiinsä, (erityisesti "miksi hait koulutukseen (motiivit)"). Olen pohtinut liian syvällisesti näitä asioita ja mietin, osaanko vastata riittävän ytimekkäästi ja epäröimättä.

      Varsmasti kyselevät näitä mainitsemiesi asioiden lisäksi omia vahvuuksi/heikkouksia, varasuunnitelmia, arvoja, omia unelmia tmv., roolia oppijana ja tulevista opiskeluun liittyvistä käytännön asioista (sivuaineet).. Saattavat kysellä kuulemma kummiakin.( Mitenhän näihin varaudutaa?)
      Itse luulen niin, että haastattelijat kiinnittävät erityisesti huomiota kommunikointitaitoihin, kykyysi keskustella. Luulen että tämä menee itse sisällön ohi, vaikka sekin tärkeä.
      Toivottavasti oli jotakin apua melko pinnallisesta vastauksestani!

      Ps. Olen muuten itse menossa (myös?) Jyväskylään perjantaina. Jännittäähän tämä toki. Itseäni mietityttää erityisesti nuo psykologiset testit, mitähän ne mahtavat sisältää. Olen itse sellaisia tehnyt muissa pääsykokeissa, luokanopettajan pääsykokeissa en ole käynyt, joten siellä voi olla ihan omat systeeminsä.
      Hyvää kesääkaikille!

      • *Jane*

        Siinähän sitä oli ihan hyvää pohdintaa.

        Kannattaa mainita, että olet oikeasti miettinyt tätä asiaa ihan yleisesti. Valmiiksi ulkoaopeteltu vastaus kun ei lämmitä varmasti ketään. Jos saat tuotua esiin sen, että esimerkiksi oman lapsesi kautta olet miettinyt omaa itseäsi, niin se on "parempi" syy kuin se, että olisit vain pääsykokeiden takia miettinyt korviahivelevän vastauksen.

        Nöyrtymisestä ja omien lahjojen käyttämisestä en sitten ole aivan varma. Itse olen tässä hiljattain valmistunut ja työtä jonkin aikaa tehnyt, eikä voi sanoa, että olisi joutunut mitenkään nöyrtymään. Toisaalta eivät ne omat lahjatkaan mitenkään kovin suuresti esille pääse. Tietysti niistä on jossain määrin hyötyä ja ideoita opetukseen voi saada omien kokemusten kautta. Ei se kuitenkaan ole mikään vaatimus, että pitää osata maalata Mona Lisa ulkomuistista, jotta voi opettaa kuvataidetta.

        Näin pohti

        -Jane-


      • OKL-opiskelija
        *Jane* kirjoitti:

        Siinähän sitä oli ihan hyvää pohdintaa.

        Kannattaa mainita, että olet oikeasti miettinyt tätä asiaa ihan yleisesti. Valmiiksi ulkoaopeteltu vastaus kun ei lämmitä varmasti ketään. Jos saat tuotua esiin sen, että esimerkiksi oman lapsesi kautta olet miettinyt omaa itseäsi, niin se on "parempi" syy kuin se, että olisit vain pääsykokeiden takia miettinyt korviahivelevän vastauksen.

        Nöyrtymisestä ja omien lahjojen käyttämisestä en sitten ole aivan varma. Itse olen tässä hiljattain valmistunut ja työtä jonkin aikaa tehnyt, eikä voi sanoa, että olisi joutunut mitenkään nöyrtymään. Toisaalta eivät ne omat lahjatkaan mitenkään kovin suuresti esille pääse. Tietysti niistä on jossain määrin hyötyä ja ideoita opetukseen voi saada omien kokemusten kautta. Ei se kuitenkaan ole mikään vaatimus, että pitää osata maalata Mona Lisa ulkomuistista, jotta voi opettaa kuvataidetta.

        Näin pohti

        -Jane-

        Moi,

        opiskelen Jyväskylässä ja meille kerrottiin ensimmäisellä luennolla, mitkä asiat vaikuttivat soveltuvuuskokeissa.

        Sinä äiti joka kirjoitit ensimmäisenä, ota vähän nöyrempi ote. Siinä on eroa, sanotko että pääset toteuttamaan itseäsi vai hyödyntämään lahjojasi, siinä on eroa haluatko ITSE olla esillä, vai että ihmisten edessä oleminen ei ole mikää ongelma.

        Opettajiksi ei haluta narsistisia tyyppejä, sinähän et opettajana ole siellä mikään tähti loistamassa, vaan teet kaikkesi, että nimenomaan oppilaasi loistavat.

        Myöskään oman lapsen kasvattaminen ei ole samaa kuin kasvatustiede ja kouluopettaminen.

        Kannattaa ottaa ehkä vähän nöyrempi asenne, ei tarvitse leikkiä mitään yli-ihmistä, jonka ainoa huono puoli on "liika tunnollisuus", vaan paremmin osoittaa, että olet kehityskelpoinen yksilö, joka on innokas oppimaan lisää.

        Tsemppiä kokeisiin!


      • samaäiti
        OKL-opiskelija kirjoitti:

        Moi,

        opiskelen Jyväskylässä ja meille kerrottiin ensimmäisellä luennolla, mitkä asiat vaikuttivat soveltuvuuskokeissa.

        Sinä äiti joka kirjoitit ensimmäisenä, ota vähän nöyrempi ote. Siinä on eroa, sanotko että pääset toteuttamaan itseäsi vai hyödyntämään lahjojasi, siinä on eroa haluatko ITSE olla esillä, vai että ihmisten edessä oleminen ei ole mikää ongelma.

        Opettajiksi ei haluta narsistisia tyyppejä, sinähän et opettajana ole siellä mikään tähti loistamassa, vaan teet kaikkesi, että nimenomaan oppilaasi loistavat.

        Myöskään oman lapsen kasvattaminen ei ole samaa kuin kasvatustiede ja kouluopettaminen.

        Kannattaa ottaa ehkä vähän nöyrempi asenne, ei tarvitse leikkiä mitään yli-ihmistä, jonka ainoa huono puoli on "liika tunnollisuus", vaan paremmin osoittaa, että olet kehityskelpoinen yksilö, joka on innokas oppimaan lisää.

        Tsemppiä kokeisiin!

        ..olisinhan kyllä voinut ilmaista asian selkeämmin. Pääpointti oli tuosta "esilläolosta" se, että nimenomaan uskallan olla luonteva yleisön edessä, mitä mielestäni vaaditaan jokaiselta opettajalta . Kuten sanoin, olen melko ujo, ja lapsena/pienenä olin suorasstaan täydellisen ujo, ja pelkäsin kaikkea esiintymistä. Itseluottamukseni on kuitenkin kasvanut myönteisten (ja kielteistenkin) esiintymiskokemusten myötä. On ollut ihanaa huomata, että minäkin uskallan esiintyä. Eli tervettä narsismia..Olinkohan vieläkin epäselvä? Mielestäni kuitenkin jokaisella opettajalla on oltava myös pienenpientä esilläolon tarvetta..tai näin ainakin tässä vaiheessa uskon.

        Mutta kiitän nöyrästi kritiikistäsi, pakotti kyllä miettimään!Olet oikeassa siinä, että lastenhan/oppilaidenhan niiden kuuluisi loistaa eikä opettajan. Ymmärrän kyllä senkin, ettei oman lapsen kasvatus ole verrannollinen koulussa opettamiseen. (PS: Olen muuten aina miettinyt, osaako opettaja suhtautua muihin oppilaisiin samanlailla kuin lapseensa, joka on myös hänen opetettavanaan koulussa (?)) Minun mielestä opettajan tulisi suhtautua oppilaisiinsa ikäänkuin he kaikki olisivat hänen lapsiansa (vähän karusti ilmaistu, mutta)

        Ainiin..Mikseiköhän muut vastaa näihin tärkeisiin kysymyksiin täällä keskustelupalstalla..s evoi kieliä jostakin.Hmm


    • huvikumpulaa

      ouluun mennään, eka kerta..... :)

      niin, ehkä parasta on miettiä omaa persoonallisuuttaan ja sen sopivuutta luokanopettajuuteen, ja olla oma itsensä soveltuvuuskokeissa. kertoa miten asia on. nehän voi kysyä ihan pimeitäkin kysymyksiä "mitä kalat syövät" tyyliin, joten kannattaa varautua kaikkeen ja olla nöyränä haastattelijoiden edessä.

      minä opettajana? minä en ole kokenut open arkea, koska en ole ollut kouluavustajana saati opettajana. ohjaajana olen kyllä ollut useammankin kerran. ei se ole aina helppoa, ei se ole ikinä helppoa, mutta hymyilevä tai jotakin oppinut lapsi on mielestäni vaivan arvoinen. usein siellä on niitä huonostikasvatettuja kersoja (esim. luulee olevansa paikan pomo, määräilee, on saanut aina mitä haluaa, ja kun muut lapset määräilee tätä, niin alkaa itkemään), jotka saa joskus hampaat yhteen, mutta mielestäni on todella vaivan arvoista kasvattaa ja opettaa näitäKIN lapsia. minulla on siis auttamisen/opettamisen halu.

      puhtaasti hoitoalalle minusta ei olisi, koska haluan auttaa ihmisiä henkisellä ja konkreettisella tasolla. sairaanhoitaja vaihtaa kääreitä, lääkäri antaa reseptejä, mutta sellaiseen työhön en halua. haluan nähdä yksilön pidemmällä kehityskaarella, haluan nähdä hänen kehittyvän ja haluan auttaa häntä siinä. haluan myös itse kehittyä. en pidä itseäni minään "herra kaikkitietävänä" vaan minulla on syvä halu oppia uutta, ja käyttää tätä tietoa muiden auttamiseen.

      minulla on lahjoja eri taiteiden (ilmaisu/kuvallinen/musiikkitaide) osa-alueille, ja on hienoa, jos saisin mahdollisuuden käyttää näitä hyväksi työssäni. jos työ on joustava ja antaa mahdollisuuden luovuuteen, aina vaan parempi

      en ole kaikkein energisin ihminen. olen ystävällinen, joskus hieman ujokin, mutta ulospäinsuuntautunut ihminen. olen valmis opiskelemaan ja tekemään töitä koulun eteen. joskus ylpeys syö minut, mutta olen aina saanut sen kuriin itsereflektoimalla.

      vaikka olen tuore ylioppilas, uskon tämän alan olevan se Oikea ala minulle. jos en pääse tänä vuonna sisälle, pidän välivuoden, ja mietin ammatinvalintaa uudemman kerran.

      hmm, aika intohimoista tekstiä tuli kun luin :DD

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      92
      1846
    2. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      85
      1292
    3. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      110
      1133
    4. Tunnistebiisi

      Laita joku tunnistebiisi, niin tiedän ett oot täällä ja kaipaat ehkä mua
      Ikävä
      76
      1017
    5. Taidat tykätä linnuista paljon

      Mikä on sun lemppari ☺️😉🥹🦢🐦‍⬛🦉🦜🦚
      Ikävä
      111
      952
    6. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      57
      853
    7. Ei sun tarvi jännittää enää

      en yritä enää mitään. Tiedän että olin mauton ja sössin kaiken.
      Ikävä
      36
      772
    8. Miks käyttäydyt noin?

      Välttelet kaikkia kohtaamisia...
      Ikävä
      47
      771
    9. Olen huolissani

      Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis
      Ikävä
      48
      731
    10. Minkälainen ääni mulla on mies

      Sinun mielestä?
      Ikävä
      33
      693
    Aihe