Jos kerran ilmalämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa enemmän kuin kuluttaa sähköä, niin eikö samalla periaatteella voisi tehdä voimalaitosta? Lämmöstähän on helppo tuottaa sähköä.
Vai onko hyötysuhteet niin pieniä, että tällaista ikiliikkujaa ei käytännössä voi tehdä?
Mutta olishan se kätevä. Ilmaista sähköä ja samalla viilentäisi ulkoilmaa.
Vai onko hyötysuhteet niin pieniä, että tällaista ikiliikkujaa ei käytännössä voi tehdä?
Mutta olishan se kätevä. Ilmaista sähköä ja samalla viilentäisi ulkoilmaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eli tässä tapauksessa olisi tarkoitus tuottaa vain sähköä. Sähköä tuottavan voimalan hyötysuhde on parhaimillaan 50% Lämpöpumppu taas kykenee parhaimillaan tuottamaan lämpöä 3w yhdellä watilla.
Eli kun 3w:lla saadaan 1,5w sähköä josta voimala kuluttaa 1w:n, niin teoriassa voisi optimi olosuhteissa toimia. Ehkä jossain aavikolla?
Parempi olisi nävertää muutaman kilometrin mittainen reikä maahan, ujuttaa sinne putki jonka toinen pää palaa pinnalle. Kaadetaan sitten vettä putkeen ja toisesta päästä alkaa tulla kovalla tohinalla vesihöyryä joka sitten pyörittää ropelia joka on kiinne generaattorissa. Kaikki työttömät kulettamaan sankoilla vettä putkeen niin saahaan kaksi kärpästä yhellä putkella, ilimanen energia ja parasiitit tienaamaan itse leipänsä.
Lisäksi ratkaisit työttömyysongelmankin! Tämä mies/nainen suomen keisariksi!
Tällä palstalla häärää juurikin noita joutomiehiä runsaasti ja voivat he nyt suuttua kovin. Eniten joutoväkeä on kasaantunut vihreiden ja komukkain leirien liepeille ja juuri nuo samat sakit mekastavat eniten siitä, että muidenkin pitää olla köyhiä ja säästää ilmastoja sekä antaa rahansa heidän koplilleen.
Kvalitatiivinen tarkastelu, varsinkin tyytymällä vain "voi tapahtua, on mahdollista"-tyyliseen ajatteluun, johtaa monasti vääriin lopputuloksiin. Jos kvalitatiivisessa tarkastelussa on mukana edes joitakin suurempi-pienempi -vertailuja tms. sen virhemahdollisuudet vähenevät olennaisesti. Kvantitatiivinen tarkastelu johtaa lähes aina oikeaan tulokseen mikäli vaikuttavat tekijät on kattavasti huomioitu.
Eli otetaanpas mukaan terminen hyötysuhde tai vielä täsmällisemmin Carnot-hyötysuhde, ja katsotaan, mihin sen kanssa päästään:
http://www.e-leeh.org/tuotanto/sivu4.html
Kirjoitetaan se näin:
nt = 1- Tmin/Tmax
Ilmalämpöpumppu nostaa lämpötilaa 270K:sta 300K:iin. Tällöin tuolla lämpötilavällillä toimivan sähköä tuottavan lämpövoimakoneen teoreettinen maksimihyötysuhde on:
1 - 270/300 = 0,1. Ts. se saa hyödynnettyä maksimissaan vain 10% energiasta. Kun ilmalämpöpumppu on käyttänyt 1 kWh ja tuottanut lisäksi 4kWh, niin tuosta 5kWh:sta saadaan siis parhaimmillaankin teoreettisesti takaisin vain 0,5 kWh sähköä. Käytännössä tuskin 0,05kWh, koska pienistä lämpötilaeroista sähkön (tai mekaanisen energian) tuottaminen on yleensä epäedullisempaa. Esim. polttomoottoreissa lämpötilaerot ovat satoja asteita jne.
Saman asian voi sanoa lyhyesti niinkin, ettei ikiliikkujaa voi rakentaa nykyisten luonnonlakien puitteissa. Aina kuitenkin voi yrittää, jos ei usko ja haluaa kantaa kortensa kekoon niin mainiossa ilmastonmuutoksenvastustamisjengissä (-;
... hieno vastaus, nautin oikeasti kun luin.
Niin minäkin sinun viestistäsi, kiitos vain (-;