Kysin jo oikeastaan tätä kerran, mutta muotoilin kysymyksen hieman väärin ja sain hyvinkin käytännönläheisä neuvoja, joita en kuitenkaan tarvinnut. Sinänsä sääli, koska vastaukset (neuvot) olivat mielestäni oikeinkin hyviä ja varmastikin vilpittömästi hyödyksi tarkoitettuja.
Kysymykseni on siis se, että mikä on paras tapa säilyttää lämmintä (kuumaa) nestettä astiassa. Otetaan tällä kertaa esimerkiksi mukaan otettava kahvikuppi. Kannattaako jo kahvilassa kahviin sekoittaa jäähdyttävä maito, vai vasta juuri ennen juontia (esim 10 min kuluttua), jos oletetaan, että maito säilyy yhtä kylmänä koko ajan. Jos vielä saisi tähän vastaukseen tieteellisen selityksen, niin olisi erittäin hieno homma! Muistaakseni vastaus on perusteltavissa thermodynamiikan lakien avulla, mutta en muista miten.
Ps. En juo koskaan kahvia, eli en siis tarvitse kahvinkeittovinkkejä, enkä erityisesti kahvin säilytykseenkään apua, ainoastaan tieteellisen selityksen sille, mikä on paras tapa säilyttää neste mahdollisimman kauan mahdollisimman lämpimänä normaaleissa olosuhteissa.
Kiitos!
Kysymykseni on siis se, että mikä on paras tapa säilyttää lämmintä (kuumaa) nestettä astiassa. Otetaan tällä kertaa esimerkiksi mukaan otettava kahvikuppi. Kannattaako jo kahvilassa kahviin sekoittaa jäähdyttävä maito, vai vasta juuri ennen juontia (esim 10 min kuluttua), jos oletetaan, että maito säilyy yhtä kylmänä koko ajan. Jos vielä saisi tähän vastaukseen tieteellisen selityksen, niin olisi erittäin hieno homma! Muistaakseni vastaus on perusteltavissa thermodynamiikan lakien avulla, mutta en muista miten.
Ps. En juo koskaan kahvia, eli en siis tarvitse kahvinkeittovinkkejä, enkä erityisesti kahvin säilytykseenkään apua, ainoastaan tieteellisen selityksen sille, mikä on paras tapa säilyttää neste mahdollisimman kauan mahdollisimman lämpimänä normaaleissa olosuhteissa.
Kiitos!
Vastaukset 4
Vanhimmat
kuullut mitä ihmeellisimpiä selityksiä asian
tiimoilta. Niinpä otin kaksi samanlaista kuppia,
tilavuudeltaan 0,29 l,täytin ne kuumalla vedellä,
poistin molemmista 0,05 l, ja lisäsin toiseen
samantien 0,04 l haaleaa vettä (25 astetta).
Toiseen lisäsin haalean veden 10 min. kuluttua.
Mittasin veden lämpötilan minuutin välein. Tässä
tulokset (lämpötila asteina):
K1 K2
86,7 78,7
82,8 77,2
80,5 75,4
78,5 74,4
76,2 73,1
73,0 70,0
71,0 68,7
69,5 67,2
68,2 65,9
61,0 65,1
Huomataan, että kuppi, johon ei lisätty haaleaa
vettä alussa, jäähtyy huomattavasti nopeammin kuin
kuppi, jonka lämpötila on alempi ja nesteen määrä
suurempi. Varsinainen katastrofi tulee hetkellä,
jolloin lisätään haalea vesi jäähtyneeseen
kuppiin.
Tuskinpa tuon selittämiseen termodynamiikkaa
tarvitaan, eiköhän siihen riitä tieto siitä, että
kuumempi esine säteilee ja siitä johtuu
ympäristöön enemmän lämpöenergiaa.
Silmiin pisti heti viimeisen minuutin lämpötilanvaihtelut. Ettei vaan testissäsi mennyt jokin pieleen? K1 jäähtyy muuten ihan loogisesti, esimerkiksi toiseksi viimeisen minuutin aikana reilun asteen, mutta miksi viimeisen minuutin aikana yli 7 astetta?
Alkuperäiselle kysyjälle vastauksena, että nykytekniikan paras ratkaisu kuuman nesteen kuumana pitämiseen on termospullo. Jäähtyminen on suoraan verrannollinen säilytettävän nesteen lämpötilaan, ympäristön lämpötilaan, ja säilytysastian eristyskykyyn. Siitä on johdettavissa, että kuuma kahvi kannattaa säilyttää sellaisenaan termospullossa, ja antaa maidon lämmetä pöydällä (kunhan ei liian kauan), ja sekoittaa ne vasta ennen nauttimista. Ei pitäisi olla mitenkään liian vaikea yhtälö.
nimenomaan määriteltiin, että siihen kuppiin, johon
ei alunperin lisätty haaleaa vettä, se haalea vesi
lisätään kymmenen minuutin kuluttua, ja sitten
verrataan loppulämpötiloja.
Tällä simuloidaan kahta tilannetta, joissa toisessa
kerma lisätään kuumaan kahviin, ja toisessa jonkin
verran jäähtyneeseen kahviin.
Ei noissa tuloksissa ole mitään epäloogista.
Mitä suurempi on lämpötilaero, niin sitä suurempi on lämpövirta. Toisaalta maidon lisääminen kasvattaa johtumispianta-alaa, joka kasvattaa lämpövirtaa. Lisäksi olisi otettava huomioon astian ominaislämpökapasiteetti. Osa lämmöstä menee astian lämmitykseen ja tämä siirtyminen on tehokkaampaa kuin lämmön siirtyminen astiasta ilmaan. Toisaalta varaavat aineet ovat yleensä huonoja lämmönjohtimia, joten ainakin keraamiset astiat ja lasitermos tulisi laittaa täyteet tai esilämmittää.