Erittäin vähän rautaa ja muita raskaita aineita sisältävän tähden ympäriltä on löytynyt kaksi planeettaa. Asia hämmästyttää tutkijoita, sillä suosituimman teorian mukaan planeettojen synty edellyttää raskaita alkuaineita.
140 valovuoden päässä loistava HD 155358 on aneemisuuttaan lukuun ottamatta melko samanlainen kuin Aurinko. Sen ympäriltä nyt löydetyt planeetat ovat kaasujättiläisiä. Toinen on lähes yhtä massiivinen kuin Jupiter ja toisella on massaa puolen Jupiterin verran. Tätä ennen tunnettiin vain yksi planeettakunta, jonka keskustähdessä ei juuri ole raskaita aineita, vaikka planeettoja on löytynyt jo lähes kahdensadan tähden ympäriltä.
Yksi tapaus voi aina olla poikkeus, mutta kaksi on jo lähes trendi. Uudet kiertolaiset saattavat siis olla ratkaisevassa asemassa planeettojen syntymekanismeja ruodittaessa.
Tutkijoilla on kaksi vaihtoehtoista teoriaa. Ensimmäisen mukaan planeetat syntyvät tähteä ympäröivässä kaasu- ja pölykiekossa, kun raskaista aineista muodostuu ydin. Jos kyse on Jupiterin kaltaisesta kaasuplaneetasta, ytimen ympärille kertyy paksu kerros kaasua. Toinen vaihtoehto on se, että protoplanetaarinen kiekko hajoaa palasiksi, joista luhistuu vähitellen planeettoja. Näin voi periaatteessa syntyä kiertolaisia, joilla ei ole lainkaan kiinteää ydintä.
Ensimmäinen vaihtoehto on ylivoimaisesti kiekon hajoamisteoriaa suositumpi, mutta sen puitteissa on vaikea selittää mistä aneemisia tähtiä kiertävien planeettojen raskaat ytimet olisivat ilmestyneet. Planeetat synnyttävä kiekko on näet samaa ainetta kuin itse tähti.
Uusi löytö panee kysymään, voisiko Jupiterin kaltainen planeetta olla ytimiään myöten kokonaan kaasua.
140 valovuoden päässä loistava HD 155358 on aneemisuuttaan lukuun ottamatta melko samanlainen kuin Aurinko. Sen ympäriltä nyt löydetyt planeetat ovat kaasujättiläisiä. Toinen on lähes yhtä massiivinen kuin Jupiter ja toisella on massaa puolen Jupiterin verran. Tätä ennen tunnettiin vain yksi planeettakunta, jonka keskustähdessä ei juuri ole raskaita aineita, vaikka planeettoja on löytynyt jo lähes kahdensadan tähden ympäriltä.
Yksi tapaus voi aina olla poikkeus, mutta kaksi on jo lähes trendi. Uudet kiertolaiset saattavat siis olla ratkaisevassa asemassa planeettojen syntymekanismeja ruodittaessa.
Tutkijoilla on kaksi vaihtoehtoista teoriaa. Ensimmäisen mukaan planeetat syntyvät tähteä ympäröivässä kaasu- ja pölykiekossa, kun raskaista aineista muodostuu ydin. Jos kyse on Jupiterin kaltaisesta kaasuplaneetasta, ytimen ympärille kertyy paksu kerros kaasua. Toinen vaihtoehto on se, että protoplanetaarinen kiekko hajoaa palasiksi, joista luhistuu vähitellen planeettoja. Näin voi periaatteessa syntyä kiertolaisia, joilla ei ole lainkaan kiinteää ydintä.
Ensimmäinen vaihtoehto on ylivoimaisesti kiekon hajoamisteoriaa suositumpi, mutta sen puitteissa on vaikea selittää mistä aneemisia tähtiä kiertävien planeettojen raskaat ytimet olisivat ilmestyneet. Planeetat synnyttävä kiekko on näet samaa ainetta kuin itse tähti.
Uusi löytö panee kysymään, voisiko Jupiterin kaltainen planeetta olla ytimiään myöten kokonaan kaasua.
Vastaukset 1
Vanhimmat
En todellakaan ole astrofyysikko, mutta sanoisin, että miksi ei? Jos raskaampia alkuaineita ei ole, jonka ympärille kivasti leijua, niin miksei sitten kevyet, kaasumaiset alkuaineetkin voisi vetäytyä kimppaan ihan keskenäänkin? Näinhän tähtiä ja niiden kaksoistähtiäkin on syntynyt, eikö vain, miksei sitten kevyempiä kaasukiertolaisia, joissa ei ole ollut riittävästi massaa syttyäkseen tähdiksi?