Katsoin Prisma-dokumentin Auringosta. Aikanaan Aurinko polttaa vetynsä loppuun ja laajenee punaiseksi jättiläistähdeksi.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen tämä prosessi on? Tapahtuuko novaksi/punaiseksi jättiläiseksi muuttuminen nopeasti, siis vasta silloin kun "viimeinen vetyannos" on poltettu vai onko prosessi hidas eli Aurinko muuttuisi vain punaiseksi vähitellen ja laajenesi vähitellen vai onko niin että "aamulla aurinko keltainen ja "hups" yhtäkkiä "räjähtäisi punaiseksi ja laajenesi?
En ole löytänyt mistään tietoa tästä, ehkei sitä tarkkaan tiedetäkkään.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen tämä prosessi on? Tapahtuuko novaksi/punaiseksi jättiläiseksi muuttuminen nopeasti, siis vasta silloin kun "viimeinen vetyannos" on poltettu vai onko prosessi hidas eli Aurinko muuttuisi vain punaiseksi vähitellen ja laajenesi vähitellen vai onko niin että "aamulla aurinko keltainen ja "hups" yhtäkkiä "räjähtäisi punaiseksi ja laajenesi?
En ole löytänyt mistään tietoa tästä, ehkei sitä tarkkaan tiedetäkkään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja perään hidas kylmeneminen.
Nopea tapahtuma tähtitieteessä.. Alle miljardi vuotta?
Eli siis, itsekkin uteliaisuuttani googletin tuota auringon sammumisprosessia, mutta vastaan tuli vain tietoa että noin 4,5 miljardia vuotta se vielä loistaa ennen kuin vety alkaa loppumaan.
Mutta koska kaikki mikä liittyy aurinkoon, on suurta
"Aurinko muuttaa joka sekunti neljä miljoonaa tonnia ainetta energiaksi, mutta miljardissa vuodessa puhtaaksi energiaksi muuttunut määrä vastaa 1 % Auringon massasta."
niin luulen että auringon muuttuminen nykysestä keltaisesta tähdestä punaiseksi jättiläiseksi vie ellei nyt miljoonia vuosia, niin ainakin satoja tuhansia vuosia.
Jos miljardissa vuodessa 1% auringon massasta muuttuu energiaksi (säteilee avaruuteen), niin miksi oletat auringon muuttuvan punaiseksi jättiläiseksi paljon pienemmässä ajassa, eli kun sen massasta on muuttunut energiaksi vain pieni prosentin murto-osa?
Se 4,5 miljardia vuotta tarkoittaa todellakin sitä aikaa, jonka aurinko vähintään loistaa nykyisellään, ja jonka jälkeen se alkaa muuttua punaiseksi jättiläiseksi, ei todennäköisesti yhtään sitä aikaisemmin. Tähtien toiminta tunnetaan näiltä osin varsin tarkasti, ja auringon tulevaisuus pystytään hyvin ennustamaan, koska kaiken ikäisiä ja kokoisia tähtiä on näkyvillä ja tutkittavissa ja vertailtavissa miljardeittain.
Eli siis tarkoitin että 4,5 miljardin vuoden kuluttua kun vety alkaa loppumaan, niin alkaa muutos nykyisestä keltaisesta tähdestä punaiseksi jättiläiseksi ja tuo muutos sitten kestää useita satoja tuhansia vuosia vähintään, ellei kauemminkin.
Eli aurinko ei suinkaan vain muutu keltaisesta punaiseksi silmänräpäyksessä.
Ok, pieniä kommunikointivaikeuksia.
Mikään ei tosiaankaan tapahdu nopeasti, paitsi supernovaräjähdys, mutta auringolle ei tule koskaan käymään niin. Tuossa on auringon elämänvaiheet miljardin vuoden välein:
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Sun_Life.png
Myönnän että aikaisempi viestini oli huonosti muotoiltu. Nyt jälkeenpäin sitä lukiessani huomaan että väärän käsityksen siitä helposti saa.
Mutta tuo linkki kyllä antaa vastauksen niin minulle kuin varmaan alkuperäiselle kysyjällekkin.
Kiitokset, nyt ei tarvitse valvoa yötä tätäkin asiaa pohtien :)
Aamulla kun olet nukkunut yösi hyvin ja katsot taivaalle. Jos aurinko paistaa, voi hyvinkin tulla lämmin päivä.
Aurinko syntyi noin 4,6 miljardia vuotta sitten, ja noin 5 miljardin vuoden kuluttua sen energiavarat loppuvat. Aurinko kirkastuu hitaasti, ja tämän seurauksena myös maapallo lämpenee, tosin yhtä lailla hitaasti. 900 miljoonan vuoden kuluttua Auringon ollessa 5,5 miljardin vuoden ikäinen arvioidaan maanpinnan keskilämpötilan ylittävän maan nykymuotoiselle elämälle kriittisen 30 °C rajan. Miljardin vuoden kuluttua tästä, siis 1,9 miljardia vuotta nykyhetkestä, maapallon meret kuivuvat keskilämpötilan ylittäessä 100 °C. Viimeistään tällöin maa muuttuu elinkelvottomaksi ainakin nykyisenkaltaisille elämänmuodoille. Viiden miljardin vuoden kuluttua vety loppuu Auringon keskustasta ja Aurinko alkaa hitaasti laajentua ja muuttua punaiseksi. Vähitellen auringosta tulee punainen jättiläinen. Tällöin Aurinko nielaisee sisemmät planeetat, eli Merkuriuksen ja Venuksen. Maapallo sulaa laavapalloksi, ja osa sen kivikehästä höyrystyy avaruuteen. Samalla Aurinko puhaltaa uloimmat kerroksensa planetaariseksi sumuksi, jolloin keskustassa oleva tiivis ydin paljastuu ja muuttuu myöhemmin valkoiseksi kääpiöksi. Vielä silloinkin Aurinkoa kiertäneet planeetat, mukaan lukien maapallon jo tässä vaiheessa jäähtynyt ydin, kiertävät sitä ikuisessa pimeydessä ja kylmyydessä. Jäljelle jäänyt Auringon ydin jäähtyy lopulta valkoisesta kääpiöstä mustaksi kääpiöksi.
Olet tainnut lukea tämän kirjan:
http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=135&ID_ASIAKAS=1720192532
Muistelen siinä kuvatun maan kohtaloa jota kuinkin tuolla tavoin.
Jälkeläistemme ei siis tarvitse odottaa auringon laajenemista - maa muuttuu elinkelvottomaksi paljon aikaisemmin.
Kiitokset hyvistä linkeistä ja tiedoista.
että [s. 356, tähtitieteen perusteet, kolmas laitos] "Heliumin palamisen alkaminen yhtä aikaa koko keskustassa nostaa äkisti keskustan lämpötilaa ...
Kaasu pyrkii nopeasti laajenemaan, toisin sanoen tapahtuu räjähdys. Räjähdys, heliumleimahdus, tapahtuu vain pari sekuntia sen jälkeen, kun heliumin palaminen alkaa"
Tuo leimahdus ei kuitenkaan ole auringon tuho vaan ulkokerrokset pystyvät sen vaimentamaan niin ettei edes luminositeetti kasva, vaan päinvastoin.