Mitä viheriäiset ehdottavat varavoimaksi, jos sähköntuotannossa siirrytään uusiutuvan energian käyttöön, esim. tuuli ja aurinkovoimaan? Eli mistä saamme sähköä mökkeihimme, kun rannikolla ei tuule ja aurinkokin paistaa muutaman tunnin päivässä, silloinkin hyvin tehottomana, mutta on järjettömän kylmä.
Tuulivoimaa
pelle-eemeli
451790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Eiköhän niistä neljästä tekeillä ja suunnitteilla olevasta atomivoimalasta riitä virtaa muutamaksi vuodeksi virtuaalitalouden virtuaalikasvuun.
Kumma juttu tuo virtuaalikasvu kun se vaatii niin paljon ydinvoimaa.
haloista ja sähköä aurinkokennoista.
asunto kylmenee me mennään peiton alle ja aletaan lämmittää toinen toistamme. Kohta on suorastaan hiki ja saa heittää vähätkin vaatteet pois.
Suosittelen kaikille, on saasteetonta lämmitystä ja melkoisen mukavaakin lisäksi.
http://www.wwf.fi/ymparisto/ilmastonmuutos/vaittamia_ilmastopolitiikasta/tuulivoima.html
Perättömät myytit estävät tuulivoiman lisäämisen Suomessa
http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2007/perattomat_myytit_estavat.html
Kiitos, milloin näpä skeptikot tajuavat että tuulivoima tuottaa energiaa myös tuulettomilla talvipakkasilla kun lavat seisovat paikallaan?
Koko energiamuoto on väärin nimetty, sillä ihmiset olettavat sen tarvitsevan tuulta toimiakseen.
Täsmennätkö hieman. Paljonko yksi tuulimylly tuottaa sähköä ollessaan pysähdyksissä?
verrattuna ydinvoimaan..
verrattuna ydinvoimaan...
Esimerkkejä uraanikaivosten terveysvaikutuksista
Espanjassa 30 kilometrin säteellä Andujarin uraanimalmin rikastamosta asuvat sairastuvat leukemiaan 30 % tavallista useammin ja 15 km säteellä Ciudad Rodrigon malminrikastamosta asuvat 70 % useammin./10/ Keuhkosyöpien esiintyminen on samoilla alueilla lisääntynyt 10 % ja munuaissyöpien 40 %./11/
Lähteet:
/1/pdf-tiedosto (1.5M):
http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/Uraaninlouhinnan-riskit-tapaus-areva.pdf
/10/ Gonzalo López-Abente ym. 1999:
Leukemia, Lymphomas, and Myeloma
Mortality in the Vicinity of
Nuclear Power Plants and Nuclear
Fuel Facilities in Spain. Cancer
Epidemiology, Biomarkers and Prevention
Vol. 8, p. 925–934, Lokakuu
1999.
/11/ Gonzalo López-Abente ym. 2001:
Solid-Tumor Mortality in the Vicinity
of Uranium Cycle Facilities
and Nuclear Power Plants in Spain.
Environmental Health Perspectives
Volume 109, Number 7, Heinäkuu
2001, p. 721–729. Tiivistelmä:http://
ehpnet1.niehs.nih.g
Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa tuotetaan 25 % sähköstä tuulivoimalla.
Tuulivoima korvaa fossiilisia polttoaineita, eikä säätövaraa tarvita paljoa, jos tuulivoiman osuus sähköntuotannossa on alle 25 %. Lisäksi käytännössä koskaan koko Suomessa ei ole samaan aikaan tyyntä, joten tuulivoimapuistoja hajasijoittamalla ympäri Suomea saadaan tasattua tuotantoa erittäin tehokkaasti. Ja samalla vähennettyä siirtohävikkiä.
Tuulivoiman tuotantomaksimi sijoittuu juuri kovimmille talvipakkasille, jolloin energiaa tarvitaan eniten. Pahimmilla pakkasilla voidaan käyttää säätövoimana esimerkiksi hiilivoimaa hyvällä omallatunnolla, kunhan hiilidioksidin keräysmenetelmät luovat hiilivoimasta co2-neutraalia ilmakehän kannalta:
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=1185926
Kuitenkin tärkein tehtävä olisi nyt Ruotsin mallin mukaan vähentää sähkön kulutusta. Tai Tanskan mallin mukaan koko energian kulutusta.
Harmi ettei tulokset olleet tilastollisesti merkittäviä. En kyllä usko että tiedät mitä se tarkoittaa, mutta pähkinänkuoressa se tarkoittaa sitä, että antamasi luvut eivät tarkoita mitään.
Nykyisilläkin tuulivoimilla saadaan muuten merikotkat tapettua Suomesta jo parissa vuosikymmenessä.
Greenpeace ei muuten ole välttämättä se paras lähde oikeastaan millekään tiedolle.
Näköjään linkkini tuohon espanjalaistutkimukseen ei edes toimi. Mutta silti sinä pystyt sanomaan, ettei sen tulokset olleet tilastollisesti merkittäviä. Oletpas melkoinen velho.
Minulla oli pitkä matikka lukiossa ja opintoviikkoja kauppakorkeassa toista sataa. Tiedän ihan hyvin, mitä tilastollisesti merkittävä tarkoittaa.
Tässä toimiva linkki abstraktiin:
http://www.ehponline.org/docs/2001/109p721-729lopez-abente/abstract.html
Ja jo abstraktissa sanotaan ettei tilastollista merkitsevyyttä löytynyt? Oliko tässä joku salattu pointti taustalla, vai halusitko vain todistaa olevasi väärässä?
"The results reveal a pattern of solid-tumor mortality in the vicinity of uranium cycle facilities, basically characterized by excess lung [relative risk (RR) 1.12, 95% confidence interval (CI) , 1.02-1.25] and renal cancer mortality (RR 1.37, 95% CI, 1.07-1.76)."
Tuossahan sanotaan suoraan, että tilastollista merkitsevyyttä löytyi.
"Besides the effects of natural radiation, these results could well be evincing the influence on public health exerted by the environmental impact of mining. No such well-defined pattern appeared in the vicinity of nuclear power plants."
Se, että tuossa tutkimuksessa ei suoraan pystytty sanomaan varmaksi, että syy on uraaniteollisuuden, ei muuta matemaattista aineistoa miksikään.
Tilastollinen merkitsevyys on tietääkseni "statistical significance".
Tutkimuksessa sanotaan suoraan, että:
"In the near-versus-far analysis of all fuel cycle facilities as a whole (Table 2), we detected statistically significant excess mortality for lung, bone, ovarian, renal, and colorectal cancer."
Mikä tässä on epäselvää?
Se, kuten jo aikaisemmin sanoit, etteivät ne korreloineet uraanikaivoksen tai ydinvoimalan läheisyyteen millään tavalla.
Keskustelu tästä muutenkin on ihan turhaa, koska greenpeace vastustaa ydinvoimaa dogmaattisista, ei pragmaattisista syistä. Samoin kuin kristinusko ei voi luopua jeesuksesta ei greenpeace voi luopua ydinvoimanvastustamisesta, sillä niin tärkeä osa järjestöä se on.
Missä se nyt paljon hehkuttamasi tilastollisen todennäköisyyden puute on?
Kerro nyt! Kun kerran olit asiastasi niin varma! Vai olitko kenties väärässä?
Sitäpaitsi tuossahan sanotaan suoraan, että sillä näyttää olevan todella voimakas vaikutus, mutta selvää syy-yhteyttä ei tuon tutkimuksen perusteella pystytä varmaksi tekemään.
Siinähän se on, noissa tuloksissa, vai etkö osaa lukea niitä?
Sinä väitit kivenkovaan, ettei sitä ole. Tekstissä lukee aivan suoraan, että "TILASTOLLINEN MERKITSEVYYS LÖYTYI" (tosin englanniksi) ja perään pitkä lista eri syöpiä.
Väitätkö nyt edelleen, ettei sitä tilastollista merkitsevyyttä löytynyt vai haluatko kenties määritellä sanottavasi toisella tavalla?
Tiedätkö itsekään, mistä termeistä puhut?
"None of the statistical tests covering the entire study area were confirmed when applied to the 30-km radius. The El Cabril risk estimators for renal cancer were determined by the low number of cases in towns lying nearest the plant and the stringent stratification applied in the analysis. The greatest number of cases (22 of 31) occurred in the most distant towns (> 26 km), so that estimates in the nearest sectors were made on the basis of 2, 4, and 3 deaths respectively and thus exhibit a very low degree of accuracy."
Sanomattakin on selvää, että kun otos on kymmeniätuhansia, ja yksittäisiä syöpiä vain muutamia, tulokset ovat epäluotettavia
http://cebp.aacrjournals.org/cgi/content/abstract/8/10/925
http://www.ehponline.org/members/2001/109p721-729lopez-abente/lopez-abente.pdf
Ei siis vaikuta mitenkään hälyttävältä nuo löydökset. Uraanikaivoksen lähiympäristöhän voisi olla hieman syöpäriskisempi ilman sitä kaivostakin.
Mikä kiinnitti maallikkona huomiota, oli se, että tupakointia ei oltu vakioitu niinkuin muutamia muita vähemmän merkitseviä tekijöitä. Viittauksella rakkosyöpätilastoon pyritään sitten jälkikäteen olettamaan, ettei tupakointiaktiivisuus ole ollut merkittävä muuttuja. Ei ihan jaksa vakuuttaa.
Voimaloiden osalta mitään syöpävaaraa ei tutkimuksissa havaittu.
On tietenkin hyvä, että uraanin jalostuksen vaaroja tutkitaan. Lisääntynyt kuolleisuus ei taida olla yhtä suurta kuin kivihiilen jalostuksessa. Tuulienergian tuotantoon vertaaminen ei taas ole aivan kohtuullista, koska tuuli ei ole perusvoimaksi kelvollista energiaa.
Pastetan siis tähän viimeisen kappaleen kokonaan.
Results
The socioeconomic characteristics and contribution in terms of person-years of populations residing near nuclear installations are described elsewhere (11). According to the 1991 census, the study population in the 30-km belt totaled 204,672 and 308,576 for nuclear power plants and fuel facilities, respectively.
Tables 1 and 2 show the number of observed deaths, SMRs, for the reference zones and areas in a radius of 0-15 and 0-30 km of each installation, and the RRs and CIs yielded by comparison with the reference zones, for both sexes and across all age groups, for the different causes studied. Table 3 shows relative risk by distance from the respective installations, for tumors causing at least 10 deaths in the study period. The results of the pre- and poststart-up analysis appear in Table 4.
In the vicinity of the Sta M. de Garoña nuclear power plant (Burgos) (Table 1) an RR of 1.34 (95% CI, 1.06-1.70) was observed for stomach cancer, with the relative risk similar for men and women (data not shown). In Vandellós, excess renal and bone cancer was in evidence in the 15-km belt. For the Zorita area, six deaths occurred from connective tissue tumors, versus no deaths in the reference area. Four of these were men and two were women. Four of the cases resided in towns more than 19 km from the plant. Almaraz had somewhat similar conditions, with seven deaths from connective tissue tumors versus none in the reference area. Six of these cases were men and occurred in towns lying 26-30 km from the plant. Three people died before start-up (Table 4).
Overall, we observed no excess mortality for tumor sites as a whole in areas around nuclear power plants in Spain (Table 1). The highest relative risk was registered for connective tissue tumors (RR 1.90 95%; CI, 0.91-3.99), with 13 cases reported in the Almaraz and Zorita areas.
In the near-versus-far analysis of all fuel cycle facilities as a whole (Table 2), we detected statistically significant excess mortality for lung, bone, ovarian, renal, and colorectal cancer.
Examination of the results by facility showed excess cancer mortality of almost 9% in the area surrounding the Andújar plant. This excess was attributable to higher-than-expected lung, ovarian, and colorectal cancer mortality.
The El Cabril area registered a statistically significant excess breast cancer mortality among women (RR 1.48; 95% CI, 1.09-2.01). Comparison between the 15-km radius around the La Haba plant and the reference area showed a higher risk of colorectal cancer mortality (RR 1.43; 95% CI, 1.03-1.49), an RR of 1.85 (95% CI, 1.00-3.44) for renal cancer, and an RR of 3.79 (95% CI, 0.91-15.84) for thyroid cancer. Renal cancer registered an SMR that was almost 2 vis-à-vis the national reference and was statistically significant.
The most noteworthy finding in the Ciudad Rodrigo area was the higher risk of death from lung cancer observed for all towns nearest (0-15 km) the installation (RR 1.54; 95% CI, 1.04-2.30).
The RR point estimator for renal cancer exceeded 1 for all areas surrounding uranium cycle facilities. Overall, we observed excess cancer mortality (for all tumor sites as a whole) for fuel cycle facilities, in great measure reflecting excess lung cancer among men.
Analysis of mortality in relation to distance from any given installation yielded results that differed widely according to the radius of application of the statistical test used. Two different tests are included in Table 3: The first ascertains the statistical significance of the slope of relative risk solely in the exposed area, whereas the second addresses the entire study area. In Garoña, stomach cancer plotted a statistically significant gradient with both tests. Similarly, for bone cancer, there appears to be a risk gradient proportional to the proximity to Vandellós. For renal cancer in Garoña and Vandellós, the highest risks corresponded to the area closest to the installation, thus accounting for the statistical significance of the test for the exposed area in Vandellós and for the joint analysis of all four nuclear power plants (Table 3).
The different limitations of these two statistical tests can be observed better in Table 3, in which analysis of all fuel cycle facilities is displayed jointly. The statistical significance of the test covering the entire study area is in sharp contrast to the RR estimators for the different distances, in that these show no gradient with proximity to the installation. None of the statistical tests covering the entire study area were confirmed when applied to the 30-km radius. The El Cabril risk estimators for renal cancer were determined by the low number of cases in towns lying nearest the plant and the stringent stratification applied in the analysis. The greatest number of cases (22 of 31) occurred in the most distant towns (> 26 km), so that estimates in the nearest sectors were made on the basis of 2, 4, and 3 deaths respectively and thus exhibit a very low degree of accuracy.
Analysis of nuclear power plants before and after start-up in Garoña showed an increase in stomach cancer after the plant began operating, though this increase was just on the limit of statistical significance (Table 4). In Vandellós, we observed a rise in breast cancer mortality in women after the plant's commissioning, and in Almaraz an increase of connective tissue cancer mortality. Regarding uranium cycle facilities, no statistically significant changes could be demonstrated for any of the tumors studied, except for thyroid cancer in the vicinity of La Haba.
In evaluating time trends, it is advisable to highlight the different results obtained by the two analyses proposed. Thus, lung cancer mortality showed a greater increase in the exposed areas of Garoña, Vandellós, and Zorita, compared with the national trend, and the same was true for renal cancer in La Haba. However, it would be risky to attribute these increases to the effect of the nuclear facilities, since the corresponding unexposed areas presented a similar pattern, as is suggested by the p-value in the last column of Table 4.
...
No, toivottavasti ainakin sinä voisit sitten muuttaa muutaman kilometrin päähän uraanilouhoksesta. Todennäköisesti saa taloja aika halvalla. ;)
Yksikään tutkimus ei muuten ole osoittanut, että uraanilouhokset EIVÄT aiheuta syöpää. Tai jos on, niin haluaisin mielelläni nähdä niitä.
5-10 kertaa kalliimpaa kuin ydinsähkö
"Jäljelle jäävä vaihtelu on edelleen suurta, mutta muutosnopeudet ovat niin hitaita, että muu sähköntuotanto kykenee siihen sopeutumaan kohtuullisin kustannuksin. Sähköjärjestelmä on tottunut muutoksiin, koska kulutuskin vaihtelee jatkuvasti. Vaihtelun aiheuttamia kustannuksia voidaan pienentää esimerkiksi lisäämällä kulutuksen joustavuutta".
Meillä on kovien pakkasien aikaan 3-4 viikkoa kestäviä tuulettomia jaksoja, jolloin suuren sähkölämmityksen tarpeen vuoksi kulutus on huipussaan, eli varavoimalat pyörimään, kivihiiltä, maakaasua, kaksinkertaiset kalliit systeemit. Suora sähkölämmitys olisi pitänyt taajamissa kieltää 20v sitten, ja maaseudullakin vain puulämmityksen lisänä. Miksi vihreät eivät tätä vaadi? No siksi, kun sähkölämmitys taloissa asuu vihreiden äänestäjiä. Tuulivoimaa pitää käyttää siellä missä tuulee, ja aurinkovoimaa siellä missä paistaa aurinko. Tuulivoima on Suomessa kallista leikkimistä, eikä sitä pitäisi missään tapauksessa kytkeä kantaverkkoon, siellä se on vain häiritsevä tekijä.
kuka haluaa asuntonsa ikkunoihin vilkkuvat myllyn siiven,olkaa huoleti miljardin vuoden päästä nämä ongelmat ratkaistu viimeistään, tällä planeetalla ei tarvii kenenkään miettiä tuollaisia pikkujuttuja.
Overall, we observed no excess mortality for tumor sites as a whole in areas around nuclear power plants in Spain (Table 1)
Ymmärrämme englantia niin kovin eri tavoin.
Sulla on aika hyvä näkö, jos tulevat offshore-tuulipuistot näet asuntosi ikkunoista. Tuulimyllyjä ei Suomessa saa niin lähelle asutusta pystyttää, että asunnon ikkunoista voisi vilkkumista nähdä.
****Tuulivoiman tuotantomaksimi sijoittuu juuri kovimmille talvipakkasille****
Olet todellinen sirkuspelle kun tuollaisia puhut. Näkyy ainakin selvästi ettei tuulivoimahössötys totuutta kestä eikä kykene perustumaan tosiasioihin.
Tuulivoimamaksimit eivät ole kylmillä korkeapaineilla, jolloin ilma on jämähtänyt paikalleen. Maksimit ovat tuulisilla matalapaineilla jolloin on leutoa.
Kun tulisi tyyni päivä niin sammutettaisiinko silloin koko Suomesta valot ja suljetaan tehtaat tuulta odotellessa.
Vastaan silti.
Ensinnäkin, Saksassa Schleswig-Holsteinin osavaltiossa 25 % ja Tanskassa siinä vieressä 20 % sähköstä tuotetaan tuulivoimalla ilman ongelmia. Ei siellä sammuteta valoja tai suljeta tehtaita tuulta odotellessa. Sitä varten on säätövoima, jonka tarve on noilla prosenttimäärillä vielä pientä.
Tuulivoiman tunnittainen vaihtelu on samantyyppistä kuin kulutuksen vaihtelu ja alle 20 %:n energiapenetraatiolla tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta. Sähköjärjestelmässä vaihtelu on osa normaalitoimintaa. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle, verkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö. Talvisin tuulee enemmän kuin kesäisin ja tuulivoiman tuotantoprofiili osuukin kuukausitasolla hyvin yhteen kulutuksen kanssa. Talven huippukulutustunteina tuulivoima tuottaa parhaiten, mutta ei kuitenkaan täydellä kapasiteetilla, koska kaikkialla ei tuule yli 12 m/s samaan aikaan.
Esittämäsi %-luvut eivät ensinnäkään pidä paikkaansa lähimainkaan. Voi olla kovalla tuulella pienen kulutuksen aikaan sen hetkisestä tehosta mutta ei vuosienergiasta.
Sitä paitsi Saksan korkeitten paikkojen ja Tanskan yleensä tuulioloja ei pidä alkaa vertaamaan Suomen kanssa. Puhutaan aivan eri asioista.
***Talven huippukulutustunteina tuulivoima tuottaa parhaiten**** Tuo lause on niin paksua puppua, että en viitsi edes alkaa sitä kumoomaan. Keksitty juttu tai sitten paha väärinkäsitys. Ei tuuli tuule sen mukaan miten me sähköä tarvitaan. Kulutushuipun ja tuulihuipun yhtäaikaisuudet ovat täysin sattumanvaraisia juttuja. Voivat ne joskus tietenkin sattumalta yhteenkin osua mutta se on sattumaa.
En viitsi kaivaa tähän VVT:n tulivioimatilastoja,
jotka on jo moneen kertaan linkitetty täällä.
Niistä kuitenkin käy selkeästi ilmi että juuri
kulutushuippujen aikana tuulivoimantuotanto
on lähes olematonta.
Minä olen seurannut palstaa aktiivisesti todella pitkään, enkä ole nähnyt yhtään "VTT:n tulivioimatilastoja". Linkitä ihmeessä, kun niitä ei pahemmin täällä ole näkynyt.
Esittämäni prosenttiluvut ovat faktoja. Se, että sinä sanot niiden olevan puppua ei muuta tosiasioita.
"Saksan korkeitten paikkojen"??? Oletko ikinä käynyt Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, siis siellä, missä Lyypekki ja Kiel ovat? Ei siellä todellakaan ole mitään korkeita paikkoja.
Tanskan ja Saksan tuuliolot eivät poikkea radikaalisti Suomen rannikon tuulioloista. Tuulivoimaloiden tuotanto vuositasolla poikkeaa ko. maiden välillä vain jokusen prosenttiyksikön nimellistehosta. Esim. Viroon suunnitellaan 1000 MW:n nimellistehollista tuulivoimapuistoa, onko sielläkin täysin erilainen ilmasto ja tuuliolosuhteet? o_O
Oikeastaan olisin voinut ilmaista asiani selkeämmin sanomalla, että "talven huippukulutusaikoina tuulivoima tuottaa parhaiten", koska esimerkiksi kuukausitasolla tuulivoima tuottaa eniten juuri talvikuukausina.
Kiitos, että kerroit, että tuuli ei tuule sen mukaan, miten me sähköä tarvitaan. Enpäs olisi moista tiennyt millään.
Jos muuta vastausta löydy kuin kirjoitusvirheisiin puuttuminen niin todella on vähissä evää tucilla.
Lue vaikka tämä koko ketju läpi ja sano vasta sen jälkeen, ettei ole eväitä. Odotan edelleen niitä VTT:n tilastoja, niitä kun EI ole tänne linkitetty tietääkseni koskaan.
Valtakunnan kulutushuipun aikaisia tuulivoimatuotantoja löytyy sivulla 36.
Tilasto on vuodelta 2005.
Jostain syystä vuoden 2006 tilastoa löydy.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W55.pdf
syksy matalapaineineen. Se on faktaa taatusti. Talvikuukaudet eivät ole tuulisimpia, mihin väittämäsi perustat?
"En viitsi kaivaa tähän VVT:n tulivioimatilastoja,
jotka on jo moneen kertaan linkitetty täällä.
Niistä kuitenkin käy selkeästi ilmi että juuri
kulutushuippujen aikana tuulivoimantuotanto
on lähes olematonta."
Älä kitise. Jos väität jotain tulee sinun myös esittää väitettäsi tukevaa todistusaineistoa.
Taulukko 13 sivulla 36 ei tue tulkintaasi lainkaan.
Tuulivoiman keskimääräinen tuotanto kulutushuippujen (during 10, 50, 100 peaks) aikaan näyttäisi olevan keskiarvotuotannon tasolla (whole year average).
Siellähän lukee selvästi että alhaisimmat tuulivoimatehot jäävät huipun aikana muutamaan prosenttiin nimellistehosta ja että tuulivoiman tuotanto kulutushuippujen aikana pohjoismaissa on noin puolet keskimääräisetä tehosta.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2006/W55.pdf
Katso sivu 35, sieltä näet aivan selkeästi, että tuulivoiman tuotanto on keskimäärin suurinta talvikuukausina.
Tuulisin aika etenkin korkeilla paikoilla on talvi. Piste.
Jos haluat väittää tuohon vastaan, niin sinun täytyy ensin kumota VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen tutkimukset. Ilmatieteen laitoksen sivuillakin lukee, että "vuoden tuulisinta aikaa on talvi".
Väitteesi oli:
"Niistä kuitenkin käy selkeästi ilmi että juuri kulutushuippujen aikana tuulivoimantuotanto on lähes olematonta."
Minä väitän että tuo ei pidä paikkaansa. Perustan väitteeni sille VTT:n raportille, johon sinä annoit linkin.
Sivun 36 alalaita:
"Kymmenen vuoden perusteella saadaan huipunaikaiseksi tuulivoimatuotannoksi keskiarvona 21 % (tuulivoimateholla painotettu keskiarvo 18 %)."
Lisää tilastoja löytyy sivun 37 taulukosta 13.
Vuosina 1999-2002 Suomessa keskimääräinen tuulivoimatuotto koko asennetusta kapasiteetista oli 20-24 prosenttia (1990 = 22 %, 2000 = 24 %, 2001 = 22 %, 2002 = 20 %).
Siis kulutushuipun aikaan keskimääräinen tuotto (21 %) on käytännössä katsoen sama kuin tuulivoiman keskimääräinen tuotto (20-24 %).
Näin ollen väitteesi ei pidä lainkaan paikkaansa.
>>>>Siis kulutushuipun aikaan keskimääräinen tuotto (21 %) on käytännössä katsoen sama kuin tuulivoiman keskimääräinen tuotto (20-24 %).
Väitin koko ajan, että kuukausittainen tuotanto vastaa kulutusta, koska talvikuukausina tuotantokin on suurinta, kuten tuosta VTT:n selvityksestäkin tulee erittäin selkeästi esille. Tuotantohuiput osuvat pakkaskeleille Suomessa.
Vaihtelun kanssa pystyy hyvin elämään. Eniten tuulivoimaa käytetään Schleswig-Holsteinin osavaltiossa, jossa sen osuus oli 25 % sähköstä vuonna 2004 ja 35 % vuonna 2006.
Sähköjärjestelmässä vaihtelu on osa normaalitoimintaa. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen maantieteellisesti laajemmalle alueelle, verkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.
Sitäpaitsi sähkön kulutuksen pitäisi nopeasti muuttua sellaiseksi, että lämmitykseen sähköä käytettäisiin mahdollisimman vähän, koska sähkö on suoraan sähkölämmitykseen aivan ylijalostettua. Ydinvoima ei tuota kaukolämpöä, joten biomassan poltto soveltuisi hyvin kulutuspiikkien tasaamiseen. Tai sitten hiilivoimalat, kunhan CO2:n keräysmenetelmät kehittyvät. Mutta siihen menee vielä yli 10 vuotta, että CO2-neutraalit hiilivoimalat yleistyvät.
Jos rakennetusta tuulivoimakapasiteetista saadaan valtakunnan kulutushuipun aikana keskimäärin vain kymmenen prosenttia irti niin
kyllä voidaan sanoa että tuotanto on lähes olematonta.
Mikä siinä on niin vaikeeta ymmärtää?
Keskitalven kovilla pakkasilla kannattaa katsella tätä karttaa ja kirota miten paljon vie sähköä seisovien tuulivoimaloiden lämpimänä pitäminen.http://maps.wunderground.com/data/640x480/2xeu_ws.gif
Tietenkin tuulettomana päivänä tuulimyllyjä pyöritetään sähkömoottoreilla. Sen takia täällä tarvitaan vähentään se seitsemän ydinvoimalaa.
Ja aurinkopaneleita valaistaan kirkkailla halogeenilampuilla. Kuten huomaat, asia on kyllä ajateltu. Älä suotta huolestu.