Nyt kun on (nestekide) LCD-TV melko yleisiä, niin niissäpä taitaa olla taustavalona LED-lamppuja.
Ulkokäyttöön (urheilukenttien tulostauluina yms) on LED-näyttöjäkin jo olemassa, vaan eipä ole vielä sisäkäytössä tavallisina televisioina ja monitoreina.
Jonkin teknologisen keskinnön yleistymisen esteenä voi olla moniakin tekijöitä. Milloin puuttuu vielä viimeinen läpimurtokeksintö, joka tekee tuotteesta kilpailukykyisen, milloin tuotantotekniikka nostaa taloudellisuusrajan ylös, milloin patentit makaavat kassakaapissa, että vallitseva teknologia saadaan myytyä loppuun jne
Tämän hetkisen käsitykseni mukaan LED-valoilla ja sitä myöten näytöilläkin on monia etuja puolellaan:
1) Hyvin energiatehokkaita
2) Parhaimmillaan pitkä käyttöikä (vaihtelee?)
3) Materiaalin tarve vähäinen (verrattuna hehku/loistelamppuun valonlähteenä ja kuvaputkeen näytöissä)
Mikähän on tuo rajoittava tekijä, kun ei näyttäisi olevan markkinoilla hyvin tiheitä LED-valotauluja (pisteiden väli tyypillisesti 20mm, kun "pitäisi" olla 0,2mm tai alle).
Ulkokäyttöön (urheilukenttien tulostauluina yms) on LED-näyttöjäkin jo olemassa, vaan eipä ole vielä sisäkäytössä tavallisina televisioina ja monitoreina.
Jonkin teknologisen keskinnön yleistymisen esteenä voi olla moniakin tekijöitä. Milloin puuttuu vielä viimeinen läpimurtokeksintö, joka tekee tuotteesta kilpailukykyisen, milloin tuotantotekniikka nostaa taloudellisuusrajan ylös, milloin patentit makaavat kassakaapissa, että vallitseva teknologia saadaan myytyä loppuun jne
Tämän hetkisen käsitykseni mukaan LED-valoilla ja sitä myöten näytöilläkin on monia etuja puolellaan:
1) Hyvin energiatehokkaita
2) Parhaimmillaan pitkä käyttöikä (vaihtelee?)
3) Materiaalin tarve vähäinen (verrattuna hehku/loistelamppuun valonlähteenä ja kuvaputkeen näytöissä)
Mikähän on tuo rajoittava tekijä, kun ei näyttäisi olevan markkinoilla hyvin tiheitä LED-valotauluja (pisteiden väli tyypillisesti 20mm, kun "pitäisi" olla 0,2mm tai alle).
Vastaukset 23
Vanhimmat
OLED-tekniikka tulee, kun se on valmis, muiden muassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Organic_light-emitting_diode
Varmasti muutama vuosi menee ennenkuin niitä saa yleensä millään hinnalla ja sitten vielä vuosia siihen, että hinnat olisivat inhimilliset ja kaikki lastentaudit voitettu. Vertaa LCD, niitä on ollut kymmeniä vuosia ja vasta viime aikoina LCD on punnertanut yli satavuotiaan kuvaputkitekniikan ohi! :D
aivan samantekevää.
Itse olen odottanut kuin kuuta nousevaa SED näyttöjä.
Kyseessä on näyttötekniikka, joka yhdistää litteiden näyttöjen edut perinteisten katodisädeputkien etuihin.
Kuva muodostetaan periaatteessa samaan tapaan kuin perinteisessä putkinäytössä. Mutta vanhasta katodisädeputkesta poiketen jokaiselle pikselille on oma nanokokoinen elektronitykkinsä.
Etuna tälle on katodisädeputken laaja resoluutioskaala ja ennenkaikkea ylivertainen kuvanlaatu LCD:hen verrattuna: laaja kuvakulma, suuri kontrastierottelu, hyvä värierottelu, ja katodisädeputken reagointinopeus.
sun juttus?
Taitaa olla vähän samaa logiikkaa kuin mielikuvcitusjumalallasi?
kaverin jutusta sanaakaan.... Nasse, osta vokaali!
joka toinen on keskimääräistä typerämpi, mutta tuttumiehen lohduksi sinä tuli kuvioon mukaan.
Sitä hän hakeekin.
"joka toinen on keskimääräistä typerämpi"
Ei taida olla matikka hallussa?
illan nauruista
hitaita ja tamperelaisia on hauska hassuttaa
Riitävän älykkäitä
Kun ei keksitä mitään fiksua sanottavaa, niin aletaan vittuilemaan, koska siihen kaikki on riittävän älykkäitä.
> Mikähän on tuo rajoittava tekijä, kun ei
> näyttäisi olevan markkinoilla hyvin tiheitä
> LED-valotauluja..
Saatavuus ei riipuu pelkästään siitä etteikö jotain osattaisi tehdä. Tarvitaan sopiva tuotanto-organisaatio, jakeluketju ja markkinointi... sekä viimekädessä kysyntää, jotta jotain saisi kaupaksi ja markkinoille.
Yleensäkkin moni osaisi tehdä mitä vain, mutta tee se niin, että saat jäämään vielä pari euroa taskuun ja että menekkiä riittää, niin sitten oletkin jo tosi tekijä. Käytännön yrityksien voimavaroista huomattava osa kuluu aivan muidenlaisten hankaluuksien voittamiseen kuin teknisen potentiaalin.
Valitettavasti on nimittäin juuri päinvastoin: tekniikan eturintamassa kulkevat innovatiiviset yritykset ovat useinmiten kaikkein kannattamattomimpia ja konkurssikypsimpiä; perässäkulkijat melkein säännöllisesti keräävät lihavan saaliin (valitettava tosiasia). Tästä syystä "himokkaat" sijoittavat mielellään ostelevatkin teknologiayrityksiä leipääntyneiltä yrittäjiltä pilkkahintaan.
(Jne. jne... asiaa voisi vatvoa loputtomiin)
Nyt on jo olemassa valmiit tuotantolinjat LCD-näyttöjen valmistukseen. Ja tuotanto pyörii kait kannattavasti. Hyppäys tuollaisessa tehtaassa LED-teknologian kehittämiseen voisi olla liian suuri. Pienillä tuotekehityspanostuksilla sitä jo myytävää tuotetta voidaan edelleen kehittää jne.
Eikäpä se tietenkään ole tv-valmistajien murhe, kuluttaako laite 100W vai 200W, jos kauppa käy. Asiakaskaan ei kovin paljoa maksaisi tuollaisesta vähennyksestä. Kannettavien tietokoneiden osalta näkisin selvää markkinointietua, jos näytön virran kulutus voitaisiin alentaa kymmeniä prosentteja (= arvioni säästöpotentiaalista) kun nykyinen LED-taustavalo LCD-näyttö korvattasiin "suoralla" LED-näytöllä.
Kukahan LED-valmistaja olisi riippumaton muiden nättötyyppien menestyksestä ja samalla riittävän iso yritys, että kykenisi kehittämään oman mallin. Kehityshän voisi edetä vaikka noista urheilukenttien tulostauluista miniaritysoinnilla johonkin "laajakangas"-sovellukseen. Itse asiassa kiinalaiset näyttävätkin olevan jo kovaa kyytiä tulossa:
http://www.alibaba.com/catalog/11981208/Indoor_Full_Color_LED_Display_Screen.html
Pisteväli on vielä useiden millimetrien luokkaa, mikä tarkoittaa, että HD-kuva on metrejä kantiltaan. Eli jotain vielä pitänee keksiä.
"Philips introduced a 120 inch LED TV at the IFA 2005 show in Berlin. This isn’t your ordinary TV. There are two versions: 6mm for $198,000 and the 10mm for $98,755. Those measurements are for each pixel. So the resolution for the 6mm one is only 384×216 pixels. The ideal viewing distance is between 16.4 and 164 feet"
Ei oo led-tekniikasta vielä olohuoneeseen.
Asiasta toiseen. Mielenkiintoisempi telkkari viiskytluvulta: http://blog.modernmechanix.com/2006/04/09/flat-screen-tv-in-1958/
Joku aika sitten katselin netistä metallien raaka-ainehintoja. Siellä oli ykkös- tai kakkossijalla, älyttömän paljon esim. platinaa kalliimpana, joku metalli jota sanottiin käytettävän LEDien valmistukseen. En nyt muista oliko se germanium vai gallium vai mikä, mutta jos sitä tarvitaan LEDien tekoon, niin ei tule halpaa tavaraa.
Tuo raaka-ainehinta nyt selittäisi jotenkin noita isojen taulujen hintoja, muttei sitä, miksei ole edes malliksi tehty pienempiä.
Tuo valmistustekniikka näyttäisi olevan edelleen sellainen, ettei valodiodia (=LED) rakenneta integroituun piiriin vaan yksittäiskomponentteina. Ja noiden yksittäiskomponenttien tiheys (tai välimatka toisiinsa) ei näytä olevan alle 5 mm.
LEDeissä esiintyvien alkuaineiden hintoja:
alumiini 2,6€/kg
arseeni n. 1$/kg
indium 700$/kg
gallium 3$/g
OLED näyttöjä ja televisioita on olemassa.
Voidaan tehdä taipusia näyttöjä ja erittäin ohuita.
Ei tarvitse tausta valoa eikä katselukulma rajoituksia.
linkki oled-tv videoon.
http://www.youtube.com/watch?v=3Ufs9Wx0VXQ&mode=related&search=
Näyttääpi tämä orgaanisiin yhdisteisiin perustuva OLED-tekniikka olevan kasvamassa pienestä isompaan päin näyttöjen koon osalta. Ilmeisestikin se on tavallisissa tv-ruutujen kokoluokissa tuotteistettavissa aiemmin kuin perinteisempiin puolijohteisiin perustuvat LED-tv. Itse kuitenkin luottaisin enemmän epäorgaanisten aineiden pysyvyyteen jne.
Kaikkea ei voi aina ymmärtää tai tietää. Edelleen minulle jää mysteeriksi, miksei epäorgaanisista puolijohteista valmistettuja LED:ä saa integroitua samaan tapaan kuin transistoreja yms.
mutta oled näytöissä on vielä valmistusteknisiä ongelmia varsinkin isommissa näytöissä.
OLED tai SED näyttöjen pitäisi rynnistää toden teolla parin vuoden sisään markkinoille.
Toki niitä saa jo nyt, mutta hinta-laatusuhde ei vedä vertoja LCD näytöille ainakaan vielä.
"Edelleen minulle jää mysteeriksi, miksei epäorgaanisista puolijohteista valmistettuja LED:ä saa integroitua samaan tapaan kuin transistoreja yms."
Lieneekö syynä se, ettei kaikkia RGB-systeemin perusvärein LED:jä pystytä valmistamaan samalla prosessilla yhdelle piikiekolle kuten mikropiirejä yleensä. Varsinkin sinisen LED:in tekeminen vaatii varsin erikoisia materiaaleja (GaN (gallium nitride) ja InGaN safiirilla). Valmistusprosessikin on huomattavasti muista väreistä poikkeava.
http://en.wikipedia.org/wiki/Light-emitting_diode
Myös piikiekon koko on rajoittava tekija. Suurimmat nykyään käytössä olevat piikiekot ovat 300 mm. Sen suuremmaksi integroitua näyttöä ei edes teoriassa saa. Erikoisemmat kiekot, kuten GaAs (gallium arsenidi) ovat paljon pienempiä ja kalliimpia.
Ja vaikka piikiekon hinta prosessoimattomana on n. 40$ niin täysin prosessoituna sen hinta on jo tuhansissa dollareissa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Integrated_circuit
yksi tekniikka on tehdä useita valkoisia ledejä.
3 kpl yhtä pikeliä kohden ja päälle laitetaan sitten RGB kalvo, eli jokaiselle värille oma.
Noita OLED näyttöjä tehdään hieman muunnetulla LCD prosessilla, joten kokokaan ei ole ongelma vaan samat kokoluokat mahdollisia kuin LCD näytöillä.
Tutkimuksessa on myös muoville tehtyjä OLED näyttöjä. Eräs erikoissovellus on muovipohjainen rullalle menevä näyttö.
Alkuperäinen kysyjä kysyi LED-näytöistä. Joku muu veti keskusteluun mukaan OLED-näytöt. Ymmärtääkseni niillä ei ole mitään tekemistä keskenään:
OLED ei ole mikään LED-johdannaisen lyhenne, eli jokin "Organic Light Emitting Diode", vaan "Organic Light Emitting Display". Huomioi siis ero Diode/Display.
Joten älkäämme sekoilko LED:ien kanssa puhuessamme OLED-näytöistä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.
LED perustuu puolijohdemateriaalin valonsäteilyyn diodi-rajapinnassa. OLED perustuu ihan johonkin muuhun.
http://en.wikipedia.org/wiki/Organic_light-emitting_diode
Ihmetyttää, että joku viittii väittää edes googlettamatta asiaa.