Paska on erittäin vanha suomalais-ugrilainen sana. Sanan vastineita on esimerkiksi saamen kielissä bâi'kâ, joka merkitsee ulostetta ja ripulia, ja unkarissa fos, joka merkitsee ripulia. Marin kielestä tunnetaan sana puškedaš, joka on ulostamista merkitsevä verbi. Suomen kirjakielessä paska on esiintynyt Agricolasta alkaen (vuodesta 1551). Paskantaa-verbi on ensi kerran mainittu Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuodelta 1637. Ulosteesta käytetään myös lapsekasta nimitystä kakka, joka on vierasperäinen lainasana
päivän pläjäys
aksap
1184
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luulen, että jo muinaiset roomalaiset paskansivat. Olen myös nähnyt Kreetalla otettuja valokuvia mukavuuslaitoksista, jotka ovat olleet käytössä minolaisen kulttuurin kulta-aikoina, parituhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua.
Kukaties tätäkin vanhemmat esi-isämme ovat keksineet olon helpottuvan kummasti, kun suoliston pohjaproppua raottaa pikkasen silloin tällöin!
Luulen, että toiminnalle ja sen tuotoksena syntyvälle aineelle on ollut nimityksenä jo noina aikoina. Agricolan paskantamiset ovat varsin nuorta perua siihen nähden.
Kiitos mielenkiintoisesta tietoiskustasi joka tapauksessa! Olemme nyt edes sen verran viisaampia.