Iski silmään tuollainen tutkinto ja erityisesti tekniikan puolelta. Vaatimuksena vähintään kolme vuotta töitä ja tutkinto antaa kelpoisuuden julkiseen virkaan, jonka vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Mutta onko tuollaisia virkoja paljonkin yleensä?
Ja jos oikein ymmärsin niin tuoko on samanarvoinen kuin maisteri?
Kiitos.
Ylempi AMK-tutkinto
21
2717
Vastaukset
- maisteri
Ylempi AMK-tutkinto voi olla hyvä sijoitus mikäli tavoitteena on juuri esimerkiksi julkissektorin joku virka. Ne ovat usein vielä räätälöityjä paketteja joita voisi suorittaa myös töiden ohella. Julkissektorin pätevyysvaatimuksena ne ovat "samanarvoisia".
Ylemmässä yliopistollisessa korkeakoulututkinto on arvokkaampi ja ainoa vaihtoehto jos haluaisi vaikkapa tekniikan lisensiaatiksi tai tohtoriksi. Jos haluaa tähdätä esimerkiksi akateemiseen tai muuhun julkishallinnon tutkimusvirkaan.
Ylempää AMK:kia ei hyväksytä esimerkiksi Teknillisessä korkeakoulussa vaan joudut suorittamaan sen maisterin- tai DI-tutkinnon tuon rinnalle. Jatko-opintojen osalta se ei ole samanarvoinen ja siten saattaa estää pääsyn joihinkin julkisiin tutkimusvirkoihin, vaikka maisteri voisikin tällaiseen päästä. Viran vaatimuksena kun voi olla jatko-opintojen suorittaminen.
Kolmas mahdollisuus voisi olla muuntokoulutus. Tämä on varmaan helpoin ja työntekijäystävällisin tapa saada ylempikorkeakoulututkinto: DI tai maisteri, joka kelpaa myös jatko-opintoihin. Siitä en sitten ole varma miten paljon näitä muuntokoulutettuja arvostetaan kentällä mielipiteiden osalta. Virallisesti ne kuitenkin kelpaavat jatko-opintoihin ja ne on helpompi suorittaa töiden ohella räätälöityinä paketteina. Et suorita koko tutkintoa vaan vain tiettyjä osia.- Njep
Muuntokoulutus tosiaan antaa saman kelpoisuuden jatko-opintoihin
kuin "normaali" maisterin tai DI:n tutkinto.
Arvostus ja mielipiteet riippunevat ihan henkilökohtaisten
mielipiteiden mukaan. Samoja kursseja ne muuntokoulutettavat
kuitenkin käyvät samoilla vaatmuksilla (eivät kaikkia)
ja kandista eteenpäin opinnot ovat aivan samat. Esim. kaikki
tarvittavat syventävät joutuu myös muuntokoulutettava käymään.
Ero onkin lähinnä siinä, että aiemmasta tutkinnosta saa
"anteeksi" suuren osan kandin tutkinnosta. Se kai on sitten
jokaisen itse arvioitavissa, että jääkö sieltä jotain kovinkin
olennaisia kursseja suorittamatta. Kuitenkin esim. matematiikan
kurssit joutuu moni muuntokoulutettava suorittamaan aivan
samoin kuin normaalikin opiskelija.
- Tiipii
Amk- tutkinnoilla ei ole mitään tekemistä maisterin tai kandidaatin AKATEEMISTEN tutkintojen kansssa.
Ylempi amk ei vastaa yliopistollisia maisteria eikä edes kandidaattia.
Se, että johonkin virkaan VOIDAAN valita kelpoisuusehdon ollessa ylempi kk-tutkinto myös ylemmän amk-tutkinnon suorittanut, ei TIETENKÄÄN tarkoita sitä, että niin tapahtuisi.
Kuvitelkaa tilannetta, jossa Master of Beauty (kosmetologi ylempi amk) on pätevä hakemaan julkista virkaa, koska hänellä on maisterin tutkintoon virantäyttötilanteessa PAPERILLA rinnastettava tutkinto. Päättäjät kuolevat nauruun.
Ja uskooko joku, että jollain insinöörin (ylempi amk) papereilla on mitään uskottavutta työmarkkinoilla, kun aidon korkeakoulun käynyt akateeminen dippa-inssi tulee vastaan. Ei tietenkään.
Jos haluaa ylemmmän tai alemman korkeakoulututkinnon, täytyy edelleen käydä korkeakoulu(=yliopisto).- kyllä..
Aliarvioit AMK:n tekniikan ylemmän tutkinnon runsaasti. Nimimerkillä saanut kyseisellä tutkinnolla töitä ohittaen samalla 6 dippaa.
En väitä, että näin tapahtuisi jokaiselle aina, mutta ainakin hakemalleni paikalle minun tutkintoni oli tärkeämpi kuin dippojen. Tutkinto siis Teknologiajohtaminen, konepuolella. - Hapaus
kyllä.. kirjoitti:
Aliarvioit AMK:n tekniikan ylemmän tutkinnon runsaasti. Nimimerkillä saanut kyseisellä tutkinnolla töitä ohittaen samalla 6 dippaa.
En väitä, että näin tapahtuisi jokaiselle aina, mutta ainakin hakemalleni paikalle minun tutkintoni oli tärkeämpi kuin dippojen. Tutkinto siis Teknologiajohtaminen, konepuolella.Niin, ymmärsinkö oikein, että hait julkista virkaa ja ohitit virantäyttötilanteessa viisi akateemisen tutkinnon suorittanutta? Koska kyseessä on julkinen virantäyttö, niin voinet kertoa missä moinen ihme on tapahtunut. Kuulostaa todella uskomattomalta.
Jos puhuit yksityisestä sektorista, niin asia on toinen. Monen keskikokoisen teollisuusyrityksen tj on käynyt vain kiertokoulun ja senkin väärään suuntaan.. - wqerqwerwqr
Hapaus kirjoitti:
Niin, ymmärsinkö oikein, että hait julkista virkaa ja ohitit virantäyttötilanteessa viisi akateemisen tutkinnon suorittanutta? Koska kyseessä on julkinen virantäyttö, niin voinet kertoa missä moinen ihme on tapahtunut. Kuulostaa todella uskomattomalta.
Jos puhuit yksityisestä sektorista, niin asia on toinen. Monen keskikokoisen teollisuusyrityksen tj on käynyt vain kiertokoulun ja senkin väärään suuntaan..En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta tunnut yliarvioivan koulutusta aika rutkasti. Vai luuletko että työnantajat katsovat hakijoilta ainoastaan aiemman koulutuksen, ja valitsevat suoraan sen jolla on korkein, tai akateeminen, tutkinto?
Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö. Ehkä siis jo ymmärrät miksi ylemmät amk tutkinnot haluttiin alunperin rinnastettaviksi ylempiin kk-tutkintoihin?
Jos jonkin viran/työn hoitamisen kannalta on erittäin tärkeää että on käynyt yliopiston, niin tottakai työnhaussa tulee selvästi ilmi se, että tarvitaan ne maisterin/DI:n/tms paperit, niin julkisella kuin yksityiselläkin.
Mutta, tekisi varmaan sinullekkin hyvää todella nähdä in real life sitä työelämää, niin ei kuulostaisi nämäkään asiat niin uskomattomilta :) - Koulutus vaikuttaa soveltuv...
wqerqwerwqr kirjoitti:
En ole tuo edellinen kirjoittaja, mutta tunnut yliarvioivan koulutusta aika rutkasti. Vai luuletko että työnantajat katsovat hakijoilta ainoastaan aiemman koulutuksen, ja valitsevat suoraan sen jolla on korkein, tai akateeminen, tutkinto?
Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö. Ehkä siis jo ymmärrät miksi ylemmät amk tutkinnot haluttiin alunperin rinnastettaviksi ylempiin kk-tutkintoihin?
Jos jonkin viran/työn hoitamisen kannalta on erittäin tärkeää että on käynyt yliopiston, niin tottakai työnhaussa tulee selvästi ilmi se, että tarvitaan ne maisterin/DI:n/tms paperit, niin julkisella kuin yksityiselläkin.
Mutta, tekisi varmaan sinullekkin hyvää todella nähdä in real life sitä työelämää, niin ei kuulostaisi nämäkään asiat niin uskomattomilta :)"Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö."
Totta. Julkisiin virkoihin valittaessa se tarkoittaa samaa kuin pätevin. Ja se tarkoittaa samaa kuin parhaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmän hankkinutta. Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus. Yksityisellä puolella taas niihin hommiin, joihin haetaan henkilöä tyyliin "ekonomi, merkonomi tai muu reipas poika saa paikan" ei tarvita sitä ylempää amk-tutkintoakaan.
Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla? Mitä tehdään tutkinnolla, joka vain leimaa suorittajansa wannabeeksi, jolla "pitää olla ylempi kk-tutkinto" vaikka rahkeet eivät riitä oikean sellaisen suorittamiseen? - Vanha kettu
Koulutus vaikuttaa soveltuv... kirjoitti:
"Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö."
Totta. Julkisiin virkoihin valittaessa se tarkoittaa samaa kuin pätevin. Ja se tarkoittaa samaa kuin parhaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmän hankkinutta. Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus. Yksityisellä puolella taas niihin hommiin, joihin haetaan henkilöä tyyliin "ekonomi, merkonomi tai muu reipas poika saa paikan" ei tarvita sitä ylempää amk-tutkintoakaan.
Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla? Mitä tehdään tutkinnolla, joka vain leimaa suorittajansa wannabeeksi, jolla "pitää olla ylempi kk-tutkinto" vaikka rahkeet eivät riitä oikean sellaisen suorittamiseen?Voi kiesus, totta kai hakijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös väliä.
Esimerkiksi harvinaisen kielen osaaminen ( venäjä, kiina) saattaa painaa enemmän kuin (yleinen) akateeminen tutkinto. Toisinaan taas saattaa ratkaista vaikka näyttö hyvästä projektiosaamisesta. Työnhaku on aina usemman asian summa. Myös yliopistolla tarvitaan paljon muutakin kuin "tutkinto-osaamista", kun pitää hakea EU-rahoituksia tutkimusprojekteihin yms.
Kaikki on aina tapauskohtaista, mutta 20-vuotta työelämässä olleena sanoisin kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien painavan valinnassa ainakin yhtä paljon kuin koulutuksen. - ja on osa sopivuutta
Vanha kettu kirjoitti:
Voi kiesus, totta kai hakijan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös väliä.
Esimerkiksi harvinaisen kielen osaaminen ( venäjä, kiina) saattaa painaa enemmän kuin (yleinen) akateeminen tutkinto. Toisinaan taas saattaa ratkaista vaikka näyttö hyvästä projektiosaamisesta. Työnhaku on aina usemman asian summa. Myös yliopistolla tarvitaan paljon muutakin kuin "tutkinto-osaamista", kun pitää hakea EU-rahoituksia tutkimusprojekteihin yms.
Kaikki on aina tapauskohtaista, mutta 20-vuotta työelämässä olleena sanoisin kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien painavan valinnassa ainakin yhtä paljon kuin koulutuksen."--- 20-vuotta työelämässä sanoisin kokemuksen ja henkilökohtaisten ominaisuuksien painavan valinnassa ainakin yhtä paljon kuin koulutuksen."
Itsekin saman verran työelämässä olleena huomauttuisin, että kirjoittaja, jolle vastasit, ei muuta väittämytkään. Myös hän nosti kokemuksen koulutuksen rinnalle. Itsekin 20 vuotta työelämässä olleena sanoisin myös, että lukutaitoa vaaditaan nykyään melkein alalla kuin alalla.
Sinun käsityksesi mukaan ilmeisesti suotuisat henkilökohtaiset ominaisuudet ja koulutus ovat jotenkin toisensa poissulkevia tai kääntäen verrannollisia. Yritätkö sinä todella väittää, että mitä enemmän koulutusta sitä vähemmän suotuisia ominaisuuksia ja päinvastoin? Tiedätkö miltä kuulostat? Eräältä kuuluisalta ketulta. Eiköhän se ole niin, että joka paikassa arvostetaan pitkäjänteisyyttä, kykyä ja halua oppia nopeasti uutta ja soveltaa oppimaansa sekä aktiivisuutta ja taitoa hankkia oma-aloitteisesti kulloinkin tarvittavat tiedot luotettavasta lähteestä. Itsekin 20 vuotta työelämässä olleena sanoisin, että aito korkeakoulutus on tae siitä, että hakijalla on ainakin nuo ominaisuudet. Sen päälle kokemus ja erikoisosaaminen ovat plussaa, ja se onko hakija "hyvä tyyppi" on piste i:n päälle. AMK ei tee kestään hyvää tyyppiä - vai minkä AMK:n opetussuunnitelmaan moinen kurssi kuuluu? Henkilökohtaiset ominaisuudet ovat henkilökohtaisia, eivätkä riipu koulutuksesta tai anna etulyöntiasemaa jonkin tietyn koulutuksen käyneelle.
Mainitsemasi harvinaisten kielten osaamiset ovat valtti, totta - JOS sellaista sattuu haetussa tehtävässä tarvitsemaan. Mutta miten se liittyy säikeen aiheeseen, ylempään amk-tutkintoon? Väitätkö oikein "20-vuotisen työkokemuksen" pohjalta, että ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet ovat kielitaitoisempia kuin yliopistosta valmistuneet? Tai että heillä on useammin jokin harvinainen kieli hanskassa? Mielenkiintoista - varsinkin kun ylemmän amk-tutkinnon suorittaneita ei ole ollut työmarkkinoilla vielä likikään 20 vuotta.
"Myös yliopistolla tarvitaan paljon muutakin kuin "tutkinto-osaamista",--"
Nimenomaan. Tuossa olet oikeassa. - Vanha kettu
Koulutus vaikuttaa soveltuv... kirjoitti:
"Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö."
Totta. Julkisiin virkoihin valittaessa se tarkoittaa samaa kuin pätevin. Ja se tarkoittaa samaa kuin parhaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmän hankkinutta. Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus. Yksityisellä puolella taas niihin hommiin, joihin haetaan henkilöä tyyliin "ekonomi, merkonomi tai muu reipas poika saa paikan" ei tarvita sitä ylempää amk-tutkintoakaan.
Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla? Mitä tehdään tutkinnolla, joka vain leimaa suorittajansa wannabeeksi, jolla "pitää olla ylempi kk-tutkinto" vaikka rahkeet eivät riitä oikean sellaisen suorittamiseen?Vastasin lähinnä tähän lauseeseen: "Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus". Tämä ei mielestäni suinkaan aina pidä paikkaansa.
Taisit lukea reippaasti rivien välistä sellaista, mitä en edes sinne kirjoittanut.
Itsellä on takana opintoja sekä ammattikorkeakoulussa, teknillisessä yliopistossa että kauppatieteellisessä. Naimisissa olen yrittäjän kanssa. Rekrytointi on tuttua. Se, kenellä on paras ammattitaito, saa yleensä paikan Ammattitaidossa vai yksi osa on koulutuksen tulosta. Tätä tässä vaatimattomasti yritin mielipiteenäni esittää. - wqerqwerwqr
Koulutus vaikuttaa soveltuv... kirjoitti:
"Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö."
Totta. Julkisiin virkoihin valittaessa se tarkoittaa samaa kuin pätevin. Ja se tarkoittaa samaa kuin parhaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmän hankkinutta. Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus. Yksityisellä puolella taas niihin hommiin, joihin haetaan henkilöä tyyliin "ekonomi, merkonomi tai muu reipas poika saa paikan" ei tarvita sitä ylempää amk-tutkintoakaan.
Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla? Mitä tehdään tutkinnolla, joka vain leimaa suorittajansa wannabeeksi, jolla "pitää olla ylempi kk-tutkinto" vaikka rahkeet eivät riitä oikean sellaisen suorittamiseen?"Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla"
Niin. Miksipä kukaan nyt haluaisi opiskella jos siitä opiskelusta ei seuraa akateemista tutkintoa? Hukkaan heitettyä aikaa.
Kaikista eniten minua mietityttää että oletko oikeasti noin imbesilli vai teetkö muuten vain parhaasi että saisit jonkun ärsytettyä? Tällä palstalla ei voi oikein koskaan olla varma, tosin niitä imbesillejä täällä liikkuu huomattavasti enemmän. - fsdfsd
Koulutus vaikuttaa soveltuv... kirjoitti:
"Minun käsittääkseni (korjaa toki jos olen väärässä) työhön valitaan aina siihen parhaiten soveltuva henkilö."
Totta. Julkisiin virkoihin valittaessa se tarkoittaa samaa kuin pätevin. Ja se tarkoittaa samaa kuin parhaan koulutuksen ja kokemuksen yhdistelmän hankkinutta. Kokemukseltaan samanarvoisista pätevin on se, jolla on korkein koulutus. Yksityisellä puolella taas niihin hommiin, joihin haetaan henkilöä tyyliin "ekonomi, merkonomi tai muu reipas poika saa paikan" ei tarvita sitä ylempää amk-tutkintoakaan.
Ilmaan jää siis edelleen kysymys, että mitä ihmettä kukaan tekee ylemmällä amk-tutkinnolla? Mitä tehdään tutkinnolla, joka vain leimaa suorittajansa wannabeeksi, jolla "pitää olla ylempi kk-tutkinto" vaikka rahkeet eivät riitä oikean sellaisen suorittamiseen?Ylempi AMK-tutkinto on ihan ok juttu, ei se turha ole. Ei niitä muuten pyöritettäisi. Toki voisi mennä KK:hon, mutta se myös kestäisi pidempään. Ylemmän AMK:n suorittaa noin vuodessa. KK:n 2-4, riippuu paljon kursseja saa AMK:sta.
Ylemmän AMK:n voi myös suorittaa helposti (ja niin taidetaan aina tehdäkin) työn ohella.. Eli ei siitä oikeastaan mitään haittaakaan ole.
Työkaveri on käynyt tuon saman teknologiajohtamisen tutkinnon, ja on projektivastaava omassa ryhmässäni. Muita ryhmiä johtaa DI:t. - Vanha valitus jatkuu
Jotenkin minulle jäi kirjoituksestasi sellainen kuva, että
sinusta on vain hauska provoilla, vaikka et oikeastaan edes
tiedä mistä puhut. Millähän tietopohjalla sinä nostat kaikki
AKATEEMISET tutkinnot noin paljon ylempien AMK-tutkintojen
yläpuolelle? Oletko kenties käynyt itse molemmat, vai onko
tässä taas kyse siitä kuuluisasta oman hännän nostamisesta?
Muista aloista en tiedä, mutta ainakaan tekniikan alalla
ero ei tuntunut olevan läheskään niin huima kuin jotkut DI:t
haluavat itselleen uskotella. Itse olen ensin suorittanut
AMK-inssin paperit ja sitten muutaman työssäolovuoden
jälkeen DI:n paperit. DI:n tutkinto irtosi n. nelosen keskiarvolla,
joten ihan kohtalaisesti tällainen tyhmä entinen AMK-opiskelija
siitäkin selvisi, vaikka riitti muutakin elämää opiskelun ohella.
Jotenkin huvittavat nämä julistukset siitä kuinka kaikki
akateemiset tutkinnot olisivat jossain valovuosien päässä
AMK-tutkinnoista, kun itse en koskaan tuota havaintoa tehnyt.
On tässä tullut opiskeltua myös hieman kauppakorkean kursseja,
sekä muutama kurssi ihan "tavallisessakin" yliopistossa.
Kaikista olen hienosti selvinnyt, eikä ole vieläkään tullut
sitä valaistumista, kuinka yliopistoissa opislelu olisi jotenkin
täysin ylivertaista kaikkiin muihin verrattuna.
Opiskelu on toki erilaista ja painottuu eri asioihin, mutta
niinhän pitääkin. Mitä järkeä olisi pitää kahta eri koulutuslinjaa,
jos molemmat tähtäisivät täsmälleen samaan asiaan?
"Ja uskooko joku, että jollain insinöörin (ylempi amk)
papereilla on mitään uskottavutta työmarkkinoilla, kun
aidon korkeakoulun käynyt akateeminen dippa-inssi tulee vastaan."
No kyllä kuule uskoo. Ehkä sinäkin vielä joskus sen huomaat, jos
ylimielisyydestäsi huolimatta jonkun työpaikan saat. - fdsfsd
Sinä et ole kyllä ollut yhtään päivää vielä töissä? Yritykseni henkilöstöpäällikkönä voin sanoa, että kyllä monet ylemmät AMK-tutkinnot voivat jopa ohittaa DI:n tutkinnon, jos kyseinen tutkinto on sopiva paikkaa varten.
- Asiallinen vastaus tässä
Kyllä on ylempi AMK samanarvoinen. Pystyt siis hakemaan julkista virkaa johon muutoin vaaditaan maisterin paperit.
Koulutuksen arvostuskysymyksiin en puutu sen enempää kuin: Ylempää AMK:oota ovat kehittäneet paljon eteenpäin opetushallituksen tyypit (jotka ovat korkeammin koulutettuja kuin esim. maisterit (Lue: tohtorit)). Mielestäni tämä kertoo koulutuksen tasosta. Eli jos joku "haukkuu" ylempää AMK:oota, "haukkuu" myös yliopiston käyneitä. Eix je?
Molemmilla koululutksilla on oma arvonsa.- vvv
"Kyllä on ylempi AMK samanarvoinen. Pystyt siis hakemaan julkista virkaa johon muutoin vaaditaan maisterin paperit."
Julkisia virkoja ei enää ole, kaikki ovat muutettu "toimiksi", näin ainakin kuntapuolella.
Julkiset virat olivat yleensä elinikäisiä ns. suojatyöpaikkoja, joten on selvää että näihin on parempi soveltaa toimihenkilöiden TES:iä.
Koska julkisista viroista pyritään eroon ja lisäksi ehdotellaan oppisopimuskoulutusta yliopistopuolelle, on selvää, että nämä palstalla kiistellyt ns."pätevyysvaatimukset" tulevat kokemaan remontin. Että näin.
Ylemmille AMK-tutkinnoille tullaan junttaamaan vaikka väkisin asema tässä tutkintojen luvatussa maassa, aikaa se tosin voi viedä, mutta tuskin enää tässä vaiheessa kehittelyssä heitetään lusikkaa nurkkaan!
- Let's keep it simple
"Ja jos oikein ymmärsin niin tuoko on samanarvoinen kuin maisteri?"
Ei todellakaan ole.
Jos haluat suorittaa AMK-tutkinnon päälle maisterin tutkinnon, voit tehdä sen vain yliopistossa. Siellä sinun täytyy ensin suorittaa vuoden siltaopinnot, joiden jälkeen pääset kandien siivellä 2-vuotiseen maisteriohjelmaan. Maisterin paperien suorittaminen AMK-pohjalta vaatii siis 3 vuoden opinnot yliopistossa.
Ylempi AMK-tutkinto edellyttää vuoden-kahden opintoja ammattikorkeakoulussa.
Päättele keskenäsi vastaako vuosi-kaksi AMK:ssa kolmea vuotta (siltaopinnot 1 vuosi maisteriohjelma 2 vuotta) yliopistossa. Päättelyn pohjana voit käyttää sitä faktaa, että päästäkseen kandina tai siihen rinnastettavana maisteriohjelmaan täytyy opiskella 3 vuotta ylopistossa (kandi) TAI sekä AMK (3,5-4 vuotta) että vuosi siltaopintoja yliopistossa. Tuosta voit laskea, että kun amk (3,5-4 vuotta) korvaa kaksi ensimmäistä vuotta kandin opinnoista, vastaa vuosi AMK:ssa n. puolta vuotta yliopistossa. Ylempi amk edellyttää kaikkiaan 4,5-6 vuoden amk-opintoja, jotka siis vastaavat 2-3 vuoden yliopisto-opintoja - eli ylempi amk voitaisiin EHKÄ rinnastaa kandiin. Maisterin papereihin tarvitaan yliopisto-opintoja vielä kaksi vuotta sen päälle.
Julkisia virkoja hakiessa ylempi amk tuottaa saman muodollisen pätevyyden kuin ylempi korkeakoulututkinto (maisteri, DI, yms.) - eli mahdollisuuden HAKEA virkaa - mutta siihen se sitten jääkin. Samanarvoisia tutkinnot eivät tosiaankaan ole.- ras
300op vs 300op 3 vuotta työkokemusta välissä.
Ei samanlainen, mutta mitään standardivakiota ei ole enää saman koulutuslaitoksen sisälläkään erilaisista valinnaisuuksista ja suuntautumisvaihtoehdoista johtuen, mutta samankaltaista osaamista on näiltä molemmilta syytä odottaa.
Ei tutkintoja palkata, ihmisiä. Kahden akateemisesti koulutetun osaamiserot voivat olla yhtä hyvin suuremmat kuin ne ovat yksittäisen maisterin ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneen välillä.
Koska ohjelmat eivät kouluta täsmälleen samoja asioita, voi maisteri päätyä tutkinnon suoritettuaan vielä ylemmän amk:in koulutusohjelmaan hakemaan erilaista osaamista.
Yksittäinen tutkinto ja sen arvo on aina suhteutettava kokonaisuuteen. Jos virantäytössä tms. ylempi ja maisteri ovat lain mukaan yhtä pätevät, niin ero jonka perusteella palkkauksesta päätetään tehdään täytyy hakea muusta kuin tutkintonimikkeistä. Yksityinen sektori ei sen enempää välitä titteleistä, vaan osaamisesta. - Ei hyvää päivää! :D
ras kirjoitti:
300op vs 300op 3 vuotta työkokemusta välissä.
Ei samanlainen, mutta mitään standardivakiota ei ole enää saman koulutuslaitoksen sisälläkään erilaisista valinnaisuuksista ja suuntautumisvaihtoehdoista johtuen, mutta samankaltaista osaamista on näiltä molemmilta syytä odottaa.
Ei tutkintoja palkata, ihmisiä. Kahden akateemisesti koulutetun osaamiserot voivat olla yhtä hyvin suuremmat kuin ne ovat yksittäisen maisterin ja ylemmän amk-tutkinnon suorittaneen välillä.
Koska ohjelmat eivät kouluta täsmälleen samoja asioita, voi maisteri päätyä tutkinnon suoritettuaan vielä ylemmän amk:in koulutusohjelmaan hakemaan erilaista osaamista.
Yksittäinen tutkinto ja sen arvo on aina suhteutettava kokonaisuuteen. Jos virantäytössä tms. ylempi ja maisteri ovat lain mukaan yhtä pätevät, niin ero jonka perusteella palkkauksesta päätetään tehdään täytyy hakea muusta kuin tutkintonimikkeistä. Yksityinen sektori ei sen enempää välitä titteleistä, vaan osaamisesta."Koska ohjelmat eivät kouluta täsmälleen samoja asioita, voi maisteri päätyä tutkinnon suoritettuaan vielä ylemmän amk:in koulutusohjelmaan hakemaan erilaista osaamista. "
Ethän ollut tosissasi, ethän?
Itselläni on AMK-tutkinto takana ja gradu työn alla yliopistossa. Ja voin vakuuttaa, että AMK:ssani näkemäni jälkeen ei tosiaankaan tulisi mieleen mennä maisterina AMKkiin "hakemaan lisäoppia" toisilta saman alan maistereilta - jotka ovat siellä selvästi suojatöissä. Opettamaan voin mennä, jos en muualle työllisty. Ei siellä todellakaan ole maistereille mitään opetettavaa - maisterithan ne siellä opettavat! :D
Voi elämän kevät sinun utopioitasi! :D :D :D - Nyt missata
Ei hyvää päivää! :D kirjoitti:
"Koska ohjelmat eivät kouluta täsmälleen samoja asioita, voi maisteri päätyä tutkinnon suoritettuaan vielä ylemmän amk:in koulutusohjelmaan hakemaan erilaista osaamista. "
Ethän ollut tosissasi, ethän?
Itselläni on AMK-tutkinto takana ja gradu työn alla yliopistossa. Ja voin vakuuttaa, että AMK:ssani näkemäni jälkeen ei tosiaankaan tulisi mieleen mennä maisterina AMKkiin "hakemaan lisäoppia" toisilta saman alan maistereilta - jotka ovat siellä selvästi suojatöissä. Opettamaan voin mennä, jos en muualle työllisty. Ei siellä todellakaan ole maistereille mitään opetettavaa - maisterithan ne siellä opettavat! :D
Voi elämän kevät sinun utopioitasi! :D :D :DTuon kirjoittajan pointin. Kyllä maistereilla on opittavaa monestakin ylemmästä tutkinnosta. Tiesit varmaan, että tutkintojakin on erilaisia? Ei yliopistossa kaikkea opeteta. Esim. mainittu teknologiajohtaminen on oikein oiva kurssi maisterillekin, siis käydä työnohella.
Itse harkitsen juuri kyseistä tutkintoa. Suurilta tahoilta on vihjailtu, että jos kävisin tuon kyseisen tutkinnon niin saisin siirron projektisuunnittelujohtajaksi (tämä taisi olla virallinen titteli, kuitenkin pääjehu joka suunnittelee seuraavat halutut projektit firmassamme), jossa myös peruspalkka nousisi n. 300e. Voin myös hakea kyseistä paikkaa nykyisenä maisterina, mutta sanoivat, että silloin miettivät myös muita vaihtoehtoja. Tällä hetkellä taitaa kallistua riskin puolelle, eli ei tuota tutkintoa. Ei oikein enää innosta opiskella :/ - itselläni amk
Ei hyvää päivää! :D kirjoitti:
"Koska ohjelmat eivät kouluta täsmälleen samoja asioita, voi maisteri päätyä tutkinnon suoritettuaan vielä ylemmän amk:in koulutusohjelmaan hakemaan erilaista osaamista. "
Ethän ollut tosissasi, ethän?
Itselläni on AMK-tutkinto takana ja gradu työn alla yliopistossa. Ja voin vakuuttaa, että AMK:ssani näkemäni jälkeen ei tosiaankaan tulisi mieleen mennä maisterina AMKkiin "hakemaan lisäoppia" toisilta saman alan maistereilta - jotka ovat siellä selvästi suojatöissä. Opettamaan voin mennä, jos en muualle työllisty. Ei siellä todellakaan ole maistereille mitään opetettavaa - maisterithan ne siellä opettavat! :D
Voi elämän kevät sinun utopioitasi! :D :D :Dtutkinto ja nyt gradu juuri valmistui, ja tosiaankin, eipä kyllä ihan ensimmäisenä tulisi mieleen sitä lisäoppia AMKista lähteä hakemaan. Kyllä yliopistossa tuo työmääräkin opinnoissa on niin eri luokkaa ja opetuksen taso, että ei ei. TOKI jos haluaa siis käytännön läheisempää oppia niin sitten varmasti voisikin mennä, mutta sitä käytäntöä oppii kyllä myös ihan käytännössä, siksi ei tartte AMKkiin palata.
Noista tutkinnoista, joo kyllä ylempi amk rinnastetaan maisterin tutkintoon. Tosi on. Hakea siis voi samoja virkoja. Ja ihminenhän sinne palkataan joo, ei tutkintoa, mutta kyllä maisterin arvostus on silti korkeammalla oli miten oli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445785
- 455295
- 483688
- 133643
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise903161- 313116
- 592864
- 572710
- 532360
- 381824