mitä auringon pinta oikeastaan on? onko se esim. laavaa vaiko plasmaa? onkohan noi nyt sama asia... maapallon ydin on luultavasti ainakin sulaa laavaa.
aurinko??
rass
151233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
>maapallon ydin on luultavasti ainakin sulaa laavaa.
Ei ole - vaan rautaa.
se on. Lähinnä protoneja ja elektroneja mutta myös muutamia raskaampia aineita.
Siis hä? kerroppa tollolle että miten siellä voi olla muka jotain veri plasmaa?...
Plasma on aineen olomuoto.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Plasma
Litiumia siellä keskellä on. :)
Litium on jakomielitaudin lääke, joten meneppä ottamaan litium annoksesi että mielikuvituksesi ja oma tahtosi palaa takaisin marsun tasolle.
Kun kerta et ole lääkäri niin etkä mikään kemiikko niin et tiedä mitä se tarkoittaa. Katsoppas tuolta mihin litiumia käytetään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Litium
Sieltä poika katseleppas litiumista faktaa.
Et tainnut itse katsoa. Siellähän sanotaan, että litiumia käytetään mm. lääkkeenä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa.
siis vielä tarkennus eli onko plasma ja laava sama asia? ja voiko sanoa että auringon pinnalla on laavaa?
Plasma ei ole laavaa eikö auringon pinnalla ole laavaa.
Perustelut löytyy helposti esim. googlettamalla.
olla hyvä, että Auringossa on litiumia. Ei pääse
kaksisuuntainen mielialahäiriö vaivaamaan.
nyt auringon ympärillä? Lassi.
..tähti on painovoiman koossa pitämä kaasupallo, jonka jossain kehitysvaiheessa tapahtuu ydinfuusiota. Useimmat tähdet loistavat kirkasta valoa.
Yleensä tähtien ytimissä tapahtuu vedyn fuusiota, joskus myös raskaampien alkuaineiden, kuten heliumin tai hiilen tai piin, fuusiota. Tähtien ydin on noin sata kertaa vettä tiheämpää ja siellä vallitsee miljoonien kelvinien lämpötila. Lähes kaikki aine on ionisoitunutta, eli atomin ytimet ja elektronit ovat erillään. Merkittävä ionisoituminen alkaa noin 10 000 kelvinin lämpötilassa.
Tähdet syntyvät tähtienvälisestä pilvestä kutistumalla. Tähtienvälinen aihe koostuu kaasusta lähinnä vedystä ja heliumista sekä pölystä. Usein samalla alueella syntyy paljon tähtiä, joista osa muodostaa kaksin- tai useampikertaisia tähtiä. Monien tähtien ympärille muodostuu planeettoja. Ruskeat kääpiöt ovat tähtiä, joissa on tapahtunut deuteriumin eli raskaan vedyn fuusiota, mutta lämpötila ei ole noussut riittävän korkeaksi tavallisen vedyn fuusion käynnistämiseksi.
Tähdet muodostavat tähtijoukkoja ja galakseja. Tähtijoukossa voi olla tuhansia ja galaksissa satoja miljardeja tähtiä. Eräiden arvioiden mukaan koko tunnetussa maailmankaikkeudessa on noin 70 sekstiljoonaa tähteä (7 x 1022).
Tähden ydinreaktioissaan tuottama suuri määrä energiaa vapautuu tähdestä säteilynä, niin näkyvänä valona kuin lämpö- ja hiukkassäteilynäkin. Tähdet ovat siis omaa valoa lähettäviä taivaankappaleita, toisin kuin planeetat ja muut taivaankappaleet, jotka heijastavat tähtien lähettämää valoa takaisin avaruuteen.
Ydinreaktioissa syntyy energian ohella uusia alkuaineita rautaan asti. Sitä raskaampien aineiden muodostuminen vaatii enemmän energiaa kuin reaktio tuottaa. Rautaa raskaammiksi atomiytimet voivat kasvaa sieppaamalla neutroneita. Myöhemmin neutroni voi muuttua protoniksi esimerkiksi beetahajoamisessa. Heliumia raskaammat alkuaineet ovat syntyneet lähes yksinomaan tähdissä. Ydinreaktioiden lakattua tähdestä jää jäljelle kompakti tähti eli valkoinen kääpiö, neutronitähti tai musta aukko. Raskailla tähdillä loppukehitys on raju supernovaräjähdys.
Maata lähin tähti on Aurinko. Seuraavaksi lähin tähti, Proxima Centauri, sijaitsee n. 270 000 kertaa kauempana, yli 4 valovuoden etäisyydellä maasta. Tähtien suhteelliset etäisyydet ovat tavallisesti hyvin suuria. Useimmat tähdet näkyvät pistemäisinä tehokkaimmillakin kaukoputkilla. Joissakin vanhoissa teoksissa tähteä kutsutaan kiintotähdeksi, planeettaa kiertotähdeksi ja komeettaa pyrstötähdeksi; näitä vääriä mielikuvia antavia nimityksiä ei enää käytetä tieteellisissä yhteyksissä.
ja selkeä kertomus kysytystä asiasta. Ei pitkästä aikaan mitään sekavaa, asiatonta höpinää.
Vaikka itse en sitä kysynyt, niin luin mielenkiinnolla sen. Avarsi taas tietämystäni lisää.
Hyvää Juhannusta!
Kalsiumia