.
ä l y k k y y d e n .m a l l i t,
*älykkyyden luonteen teoretisoinneissa on käytetyillä *älykkyys-*testeillä sekä *tilasto-matemaattisilla metodeilla (*r, *FA) ollut tärkeä merkitys.
1) *Spearman'in (1904, 1927) kahden faktorin mallissa on laaja *g-*fatori ja sen "alla" useita kapeampia *s-faktoreita.
2) Moni-faktori-mallissa (mm. *Thurstone'n *PMA 1938) on "rinnakkain"– ilman g:tä – s-faktoreita. Koska faktorit *obliikin *rotaation vuoksi kuitenkin korreloivat, saadaan lisäksi toisen asteen faktori, joka voidaan tulkita g:ksi.– *Guilford'in (1956) SOI-mallissa (Structure of Intelligence) on 120, myöhemmin (1982) jopa 180, erillistä kykyä tietynlaisessa "laatikossa".
3) Kompromissina edellisistä ovat älykkyyden hierarkkiset mallit, esim. CHC-teoria (*Cattel–Horn–Carroll): "ylinnä" on g:n sisältävä Stratum III, jonka "alla" on Stratum II (jossa ovat mm. *joustava *älykkyys ja *kiteytynyt *älykkyys). Tämän "alla" on kapeat kyvyt sisältävä Stratum I.
4) *Gardner (1983) on laajentanut moni-älykkyys-teoriassaan (multiple intelligences) perinteistä älykkyys-käsitettä: Hänellä on mm. musiikillinen, ruumiillis-kinesteettinen, inter-persoonallinen ja intra-persoonallinen älykkyys. 1998 hän lisäsi vielä kolme kandidaattia: naturalistisen, spirituaalisen ja esteettisen intelligenssin. – Täten Gardner sisällyttää älykkyyden käsitteeseen tekijöitä, joita voidaan selittää myös *persoonallisuus-tekijöillä (vrt. määritelmää alla).
.
ä l y k k y y d e n .m a l l i t,
*älykkyyden luonteen teoretisoinneissa on käytetyillä *älykkyys-*testeillä sekä *tilasto-matemaattisilla metodeilla (*r, *FA) ollut tärkeä merkitys.
1) *Spearman'in (1904, 1927) kahden faktorin mallissa on laaja *g-*fatori ja sen "alla" useita kapeampia *s-faktoreita.
2) Moni-faktori-mallissa (mm. *Thurstone'n *PMA 1938) on "rinnakkain"– ilman g:tä – s-faktoreita. Koska faktorit *obliikin *rotaation vuoksi kuitenkin korreloivat, saadaan lisäksi toisen asteen faktori, joka voidaan tulkita g:ksi.– *Guilford'in (1956) SOI-mallissa (Structure of Intelligence) on 120, myöhemmin (1982) jopa 180, erillistä kykyä tietynlaisessa "laatikossa".
3) Kompromissina edellisistä ovat älykkyyden hierarkkiset mallit, esim. CHC-teoria (*Cattel–Horn–Carroll): "ylinnä" on g:n sisältävä Stratum III, jonka "alla" on Stratum II (jossa ovat mm. *joustava *älykkyys ja *kiteytynyt *älykkyys). Tämän "alla" on kapeat kyvyt sisältävä Stratum I.
4) *Gardner (1983) on laajentanut moni-älykkyys-teoriassaan (multiple intelligences) perinteistä älykkyys-käsitettä: Hänellä on mm. musiikillinen, ruumiillis-kinesteettinen, inter-persoonallinen ja intra-persoonallinen älykkyys. 1998 hän lisäsi vielä kolme kandidaattia: naturalistisen, spirituaalisen ja esteettisen intelligenssin. – Täten Gardner sisällyttää älykkyyden käsitteeseen tekijöitä, joita voidaan selittää myös *persoonallisuus-tekijöillä (vrt. määritelmää alla).
.
Vastaukset 1
Vanhimmat
1983 julkaistussa Frames of mind Gardner kirjoitti älykkyyden jakamisen seitsemään pääluokkaan, (kielellinen, matemaattis-looginen, avaruudellinen hahmotus, kinesteettinen lahjakkuus, musikaaliset sekä kaksi persoonallista älykkyyttä intrapersoonalliset sekä interpersoonalliset)
jossa hän purkasi rajottuneen käsityksen älykkyydestä ÄÖ-lukemasta, joka on todellisessa elämässä vastaamatta tarvittavia kykyjä ja valmiuksia.
" *Gardner myöntää, että älykkyyksien rajaaminen juuri seitsemään on mielivaltainen päätös; ihmisen lahjojen kirjoille ei ole mitään maagista lukua. Yhdessä vaiheessa Gardnerin ja tämän työtoverin listaan kuului kaksikymmentä eri älykkyyden lajia. Esimerkiksi interpersoonallinen älykkyys jakautui neljään eri kykyyn. "
*Daniel Goleman