Kuvataanpa ensin "joku mies". Tässä tapauksessa hän on omillaan hyvin toimeen tuleva, suht. hyvässä ansiotyössä käyvä, todella huumorintajuinen, rehti, reilu ja uskollinen. Pitkämielinen ja kärsivällinen, eikä milloinkaan lyö tai hauku naista. Ei lähde yks'kaks juopottelemaan pysyen päiväkausia reissullaan, eikä yleenäskään ota viinaa yllättäen ja lisäksi osaa käyttäytyä humalassakin kunnolla.
Kelpaisko tällainen mies naisille, jos ajatellaan että mittojensa puolesta kuvailtu mies olisi se mitä keskimäärin mies on paitsi että useamman vuoden urheilullinen elämä näkyy kropassa, siis lihaksikkuutena vaan ei bodarin olemuksena. Siis niinkuin että löysä läski ja kaljavatsa puuttuvat.
Voisipa kelvatakin naisille, mutta jos yksi ominaisuus puuttuu niin sen myötä myös flaksi puuttuu: kun kaveri kohtaa naisen hänellä on puolesta minuutista minuuttiin aikaa antaa itsestään hulvattoman hauskan seura- ja maailmanmiehen kuva. Jos se ei onnistu, naisen kiinnostus lopahtaa siihen. Ja sitten nainen lähteekin hakemaan jotakuta muuta. Ja löytää kalteri-Pertsan, joka ryyppää, rötöstelee ja hakkaa naistaan, mutta on niin tavattoman hauska seuramies sen ensimmäisen illan aikana. Ja joka sitten jo seuraavalla viikolla tapaileekin myös joitakuita muita, sekä uusia että entistä. Ja pyytää pikku vippejä.
Näin siis tanssi- ja muissa kapakoissa. Arkipäivän touhuissa puolestaan nainen on myyty (jos on ollakseen) jo muutaman päivän/viikon tuttavuuden jälkeen, jos hän vaan muuten joutuu olemaan tekemisisssä ko. miehen kanssa, esim. vaikka harrastuksen tai jonkun pidempiaikaisen tapahtuman yhteydessä.
Että tallaisia havaintoja. Että aika tylsää on joskus lähteä ulos kun tietää ettei pysty olemaan hauska ensisilmäyksellä.
Kelpaisko tällainen mies naisille, jos ajatellaan että mittojensa puolesta kuvailtu mies olisi se mitä keskimäärin mies on paitsi että useamman vuoden urheilullinen elämä näkyy kropassa, siis lihaksikkuutena vaan ei bodarin olemuksena. Siis niinkuin että löysä läski ja kaljavatsa puuttuvat.
Voisipa kelvatakin naisille, mutta jos yksi ominaisuus puuttuu niin sen myötä myös flaksi puuttuu: kun kaveri kohtaa naisen hänellä on puolesta minuutista minuuttiin aikaa antaa itsestään hulvattoman hauskan seura- ja maailmanmiehen kuva. Jos se ei onnistu, naisen kiinnostus lopahtaa siihen. Ja sitten nainen lähteekin hakemaan jotakuta muuta. Ja löytää kalteri-Pertsan, joka ryyppää, rötöstelee ja hakkaa naistaan, mutta on niin tavattoman hauska seuramies sen ensimmäisen illan aikana. Ja joka sitten jo seuraavalla viikolla tapaileekin myös joitakuita muita, sekä uusia että entistä. Ja pyytää pikku vippejä.
Näin siis tanssi- ja muissa kapakoissa. Arkipäivän touhuissa puolestaan nainen on myyty (jos on ollakseen) jo muutaman päivän/viikon tuttavuuden jälkeen, jos hän vaan muuten joutuu olemaan tekemisisssä ko. miehen kanssa, esim. vaikka harrastuksen tai jonkun pidempiaikaisen tapahtuman yhteydessä.
Että tallaisia havaintoja. Että aika tylsää on joskus lähteä ulos kun tietää ettei pysty olemaan hauska ensisilmäyksellä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lopeta, ennen kuin aloitat. Vielä on kesää jäljellä. Aliarvioit naisia rankasti, kuvittelet niiden haluavan renttuja, josta saat hyvällä tekosyyllä syyn aliarvioida itseäsi, miksi muuten haluat tehdä niin.. ja sit onkin sulla jo soppa valmiina. Lopeta ennenkuin sulla on tuosta ongelma. Nauti kesästä.
NAISETHAN HALUAVAT RENTTUJA ja VEDÄTTÄVÄT KUNNOLLISIA!?
haluavat renttuja. Hyvää kesää sekä rentuille että naisille.
tuota aloittajan postia, niin ei ole kyse siitä, että hänellä olisi huono itseluottamus. Ainoastaan siitä, että naiset tarttuvat sellaisiin tyyppeihin, jotka heti vaikuttavat viihdyttäviltä. Me jotkut miehet olemme sen verran syvällisiä persoonia, ettemme aukea naiselle heti, emmekä ole ensimmäisen 30 sekunnin aikana hersyvän hauskoja.
Itseluottamuksessani ei tietääkseni ole mitään vikaa. Sama asia toistuu ihan missä tahansa kun on uusia ihmisiä paikalla. On sitten kysymys miehistä tai naisista. Tästä olen saanut kommentteja ihan elävässä elämässä. Jälkeenpäin olen aina ns. yllättänyt iloisesti nämä ihmettelijät. Palaute on usein niin positiivista että lähestulkoon punastelen.
On tosin niin että nimenomaan naiset ovat minulla paljolti outoja ja tuntemattomia seutuja, mutta olen kuullut kiertotien kautta kommentin että en ole kaikkein helpoimmiten lähestyttäviä tyyppejä, mikä pitänee paikkansa. Mutta kun ei villiys ja hupa irtoa noinvain niin ei, eikä pinnallisuus ja leventely niinikään ole ominaisuus joka ohjaa minua.
Eikä sitä voi lopettaa, kun ei tiedä mitä lopettaa. Ja soppa on jo valmis. Enkä todella usko naisten välttämättä etsivän renttuja, mutta minkäs voin kun ne ovat useimmiten ihan oikeasti hauskoja, ainakin ensitapaamalla. Tunnen kyllä heitäkin.
Kesästä kyllä aion nauttia.
Onko tämä mikään yllätys? Kunnollinen mies olisi järkevä valinta, mutta nainen on hölmöydessään keksinyt televisiosta rakkauden käsitteen. Kunnollinen mies ei kaikessa turvallisuudessaan herätä niin paljon tunteita, kuin Kalteri-Pertsa. Tämän tunne-eron nainen tulkitsee rakkaudeksi, sellaiseksi jota televisiossa näkee päivästä toiseen. Mikäs siinä on pertsalla ja naisella ollessa: pertsa saa persettä ja nainen turpaansa sillä se kuulunee rakkauteen. Kunnollisen miehen kohtalona on sitten kerätä pertsojen hakkaamat ja polkemat jämäpalat... jos arvokkuus kestää vajota niin alas.
Pastorin saarna on hyvin osuvaa.
Jospa kaikki muistaisivat myös pastorin moton: "bros B4 ho's, veljet!"
Millä perusteilla sinä arvostelet sen yrittämäsi naisen sen puolen minuutin aikana???
No, ehkä sinun sitten ei kannata yrittää mitään yhdenillan juttuja. Minulla taas on sellainen naama, että tiedän että en minäkään voi ketään miestä hurmata ennenkuin saan antaa kuvan luonteestani. Eikä se minua haittaa yhtään! Minusta on parempi että minusta saadaan jonkinlainen kokonaiskäsitys ja jos minusta sitten pidetään, on suhteella jotain toivoakin.
Parempi tutustua ensin ja sitten yrittää jotain muuta. Jos sinä olet yhtään sen parempi kuin se kalterimies joka tapailee ensi viikolla toista, niin et sinäkään ole etsimässä mitään yhdenillan juttua, vai?
En minä edes ehdi arvioida naista, kun he jo ovat häipyneet.
BTW, juttuhan on niin että ei rumat naiset edes yritä hurmata ketään. Ja vaikeaahan se onkin, vai eikö.
Ei, en edes ajattele yhden illan juttuja, minut on pelattu siitä jo alunperin ulos, mutta kas en ole edes niiden kaipuussa. En niinkuin edes orientoidu niihin. Ne ovat muiden juttuja.
Jotenkin vaan harmittaa kun tuntuu että menen ikäänkuin hukkaan kun kukaan ei tajua että voisin tuoda jotain hyvääkin elämään, niin kiire on naisilla iltasella. Kulostaa ehkä kliseeltä, mutta näin voin kuitenkin sanoa. Ja tietysi omalta kohdaltani jää monta kokemusta kokematta. Ja aika juoksee juoksemistaan.........
"Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään [...] Älä siis koskaan lähetä kysymään, kenelle kellot soivat, ne soivat sinulle."
- E. Hemingway