Tietääkö ketään, mistä tulee elokuvaa tarkoittava sana raina ("oliks hyvä raina?")? Olen kuullut sanaa myös käytettävän muodossa rainakuva, jolloin se tarkoittaa diakuvan tapaista heijastettavaa yksittäiskuvaa.
Mistä siis tulee sana raina?
Mistä siis tulee sana raina?
Vastaukset 22
Vanhimmat
"ketä"-tyyppi täällä!
Siis tiedän, mutten kerro ennen kuin sinä lupaat ja vannot, ettet ikinä utele asioita tuon ääliömäisen epähauskan nimimerkin takaa.
hän ei kuitenkaan pitäisi lupaustaan.
"Epä-" sanan liittämistä käytetään myös paljon väärin. Samoin "Iso" -sana on usein käytössä "Suuri" -sanan paikalla.
Todella ärsyttävää kun ammatti toimittajat käyttävät vääriä ilmaisuja.
kuitenkaan mitään. Jatkuva ketä-sanan virheellinen käyttö osoittaa, että olet jollakin lailla hieman pölähtänyt tyyppi.
Raumalla puhutaan ketä-kieltä! Voi olla, että tyyppi on sieltä, sellainen yksinkertainen tapaus, joka ei osaa ns. kokosuomea. Ja mikä pahinta - ei ota opetuksia eikä kehotuksia kuuleviin korviinsa :((
EVVK. Eli tässä se on oikein. Ketä kiinnostaa? Vai pitäisikö olla "kuka kiinnostaa". Mene ja tiedä. Minne menen tai hän?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Raina
Katso täältä.
Nimimerkki "Yo -56" kirjoittaa alempana otsikon "Sanojen ero" alla muun juttunsa ohessa asiaa, joka kaiketi olisi kuulunut tänne:
”Aikanaan ei diaprojektoreihin ollut yksittäisiä kuvalevykkeitä, vaan kuvat olivat peräkkäin filmnauhalla, josta sitten heijastettiin taululle kuva kerrallaan. Tätä filminauhaa sanottiin 1950-luvulla rainaksi.”
Noinhan se oli.
Kävin itse 1950-luvun loppupuolella 2-opettajaista pientä kyläkansakoulua. Audiovisuaaliset fasiliteetit ja resurssit olivat mitä olivat. Kerran, pari lukuvuodessa pihaan pörräsi mopollaan kunnan valistusupseeri... eikun nuoriso-ohjaaja. Soliferin tarakalta löytyi rainaheitin. Jos joku muistaa vielä diaprojektorit, niin aivan vastaava kapine periaatteessa. Salkusta löytyi sitten milloin minkinlaisia valistusrainoja meidän oppilaiden ratoksi ja aivopesuksi.
Joskus saattoi joku taho pölähtää koulun pihaan autolla – mukanaan arsenaali, jolla saattoi esittää oikein eläviäkin kuvia!
Ranskan kielessä sanat ovat aina objektin muodossa. Monikon pääte on '-s', joka on latinan kielessä monikon akkusatiivin pääte.
Yritin löytää rainakuvalle englanninkielistä käännöstä ja törmäsin tähän kysymykseen. Kävin ystäväni kanssa pyhäkoulussa kerran kuusikymmentäluvulla ja siellä oli värkki, jolla he näyttivät "rainakuvia". Se oli jonkinlainen filminauha, jota kuva kerrallaan heijastettiin seinälle, vähän niinkuin dioja myöhemmin. Jos muistan oikein, filminauhaa käännettiin uuden kuvan kohdalle käsikammella.
1950-luvulla kansakouluissa ja oppikouluissakin audiovisuaalinen puoli käsitti tosiaan vain joko pahviset kuvataulut tai rainakuvat. Rainakuvia näytettiin pienelle rullattavalle kankaalle tai suoraan seinään dia-projektorin tapaisella laitteella sen jälkeen, kun luokasta oli valot sammutettu.
Ne olivat hauskempia tilaisuuksia kuin vanhanaikaisten pahvitaulujen tuijottelu, jotka olivat usein raamatunaiheisia. Supina alkoi kun valot oli sammutettu, jos oli sekaluokkia.
Kun koulun jälkeen mentiin oikeaan leffaan, vitsailtiin niistä, että mennään "katsomaan rainaa".
Jos haluaasanoa että sain jonkin asian toiminnasta konkreettisen käsityksen, voinko sanoa että I got a tangible grasp on its functioning?
Tietääkö ketään, jos haluamaan sanoa että sain jonkin asian toiminnasta konkreettisen käsityksen, voinko sanoa että I got a tangible grasp on its functioning?
Laaja selkomatemaattinen vertailu Keski-Suomi vs. Pirkanmaa
Googlettamalla monia asia löytyy... Päivitän tietoja, kunhan lisää löytyy.
Asiaa voi lähestyä näin selkomatemaattisesti tai teknismatemaattisesti. Sitten alitajunta pyörittelee lukuja ja muodostaa niitä kokonaisuuden - tulevaisuuden näkymän. Siihen näkymään ympätään yhteen myös monet muut asiat kuin nämä. Jokaisen ihmisen pää muodostaa päätöksen Keski-Suomi vai Pirkanmaa aivan erilailla.
Maakunta: Keski-Suomi / Pirkanmaa
Maakuntakeskus: Jyväskylä / Tampere
Väkiluku: 276 000 / 503 000
Pinta-ala km2: 19 848 / 14 613
Väestötiheys: 16,5 / 40,2
Kuntia: 23 / 22
Kaupunkeja: 6 / 11
Väestömäärän kasvu: 0 % / 0,6 %
Työttömyysprosentti: 16,1 / 14,7
BKT:n kasvu/as. 2000-2012: 10 / 21,4
BKT/as.: 81 / 96
Henkilöautojen keskiikä: 12,9 v / 11,8 v
Nimikkolajit:
Eläin: metsäjänis / valkohäntäpeura
Järvi: Keitele / Längelmävesi
Kala: järvitaimen/ toutain
Kasvi: päivänkakkara / tuomi
Kivi: dioriitti / pallokivi
Lintu: metso / västäräkki
Laaja vertailu on otettu oheisesta materiaalista. Pohjanmaata on verrattu muihin maakuntiin, muta samaisesta materiaalista irtoaa Keski-Suomen ja Pirkanmaan luvut.
Klikkaamalla kuvaa saat sen isoksi lukukelpoiseksi.
Himoittu vuori -sarja, osa Ajanvirtaa
Himoksen historiikki kirjan Himoittu vuori -sarja saa jälleen jatkoa. Tässä kirjan katkelmassa pureudutaan sivuihin 140-141.
Vasemmalla on havainnekuva alueesta kuvitteellisine rakennuksineen.
Kursiivilla kirjan on tekstiä.
---
"Kaupunki maanomistajaksi Keski-Himoksella Jämsän kaupungilla oli hiihtokeskuksen perustamisen hetkellä 1980-luvulla maita vain Himosvuoren lakialueella Saksalan tilalla, jonka määräalasta kaupunginhallitus antoi Himosvuori Oy:lle maaliskuussa 1987 ”toistaiseksi varauksen” hiihtokeskustoimintaa ja sitä tukevaan käyttöön. Lisäksi kaupunki omisti Säyrylän koulun ympäröivine maineen, jotka se luovutti 1986 Säyrylän Vapaa-aikakeskus Oy:lle. Matkailupuistohankkeen nimissä kaupunki alkoi ostaa ydinalueelta laskettelukeskuksen ja golf-kentän toimintojen edistämiseksi lisää maita.
Lehtoniemen isäntä Tuomo Rinne vastasi kaupungin yhteydenottoon, että hän ei myy maitaan. Juhani Ojala kertoo iloinneensa Rinteen ilmoituksesta kuin konsanaan taivaan lahjasta. Himosvuori Oy laati vuokrasopimuksen Rinteen kanssa ennätysnopeasti ja se allekirjoitettiin 5. lokakuuta 1999. Alue ulottui Keski-Himoksen poikki länsirinteille asti, ja sopimus esti huhuasteella liikkuneen kilpailevan laskettelukeskuksen perustamisen.
”Hannu Haljalakin onnitteli meitä saavutuksesta”, Ojala muistelee. Viestissä luki ilmeisesti Haapajärven murteella suunnilleen näin: ”Onneksi olkoon! Nyt unelmasi on lähellä toteutumistaan. Taisi olla hyvä, että me vähän härsittiin.” Ojala ei unohda sitä hetkeä, koska termi ”me” paljasti hänen mielestään, että kaupunki ja Haljala yhdessä olivat Keski-Himoksen maanhankintakuvioissa mukana.
Heti kun Himosvuori Oy oli saanut sopimuksen Rinteen kanssa valmiiksi, yhtiö aloitti neuvottelut myös Uskolan maista vielä loppuvuonna. Tarjouksensa perusteella se olisi ostanut tai vuokrannut osayleiskaavan mukaiset kaikki VU-1-rinnealueet Haiska- ja Haka-tiloista, mutta ei VU-2-golfalueita. Myös rahoitus oli selvä, mutta Kivelän kanta Uskolan maanomistajien kertoman mukaan oli, että kaupunki ostaa joko kaikki tai ei mitään.
Ensimmäisenä kaupunki solmi kaupat Polar-yhtiön kanssa 21. kesäkuuta 2000 Pohjois-Himoksen rinnealueen reunassa Sorsamäen tilan määräalasta, joka sai nimekseen Sorsarinne. Kauppoja syntyi myös Uskolan ja Koljosen sukujen määräaloista, joista muodostuivat uudet tilat Himoshaiska, Himoshaka ja Rinne-Saksala.
---
Saamani aineiston perusteella Jämsän kaupungin 9.5.2000 ostama Himoshaiska -tila jo maksanut kauppahinnan takaisin. Päätelmä perustuu seuraaviin tosiseikkoihin.
---
Jämsän kaupunki osti Himoshaiskan (182-430-2-79) 1 110 040 €
- Kauppakirjassa puuston arvo 100 000 €
100 000 €
- Kaupunki myy ensimmäisen tontin (182-40-4242-2)
156 000 €
- Kaupunki myy määräalan 4 126 m2/1 €/m2
4 126 €
- Kaupunki vaihtaa tontin golfkenttään ja myy sen takaisin vaihtajalle 730 000 €:lla
730 000 €
- Kaupunki myy määräalan vuokralla olevasta alueesta
22 000 €
Jäljellä takaisin saamatonta kauppahintaa on
97 914 €
- Hiihtokeskus Himosvuori Oy on maksanut vuokria yli
100 000 €
Huom! Puustoa on hakattu kaupungin lukuun tai se sijaitsee tilan loppuosalla.
Tilanne siis tällä hetkellä +0/-0, eli tilakauppahinta on tullut kaupungille takaisin.
---
Matemaattisesti todettuna "mikä on todistettu". Fakta on aina faktaa.
Himoshaiska -tilalle on vahvistunut Himoskylä asemakaavassa rakennusoikeutta n. 60 000 k-m2, mistä kaupunki myynyt tässä vaiheessa alle 10 %, millä myynnillä se on kuolettanut tilan kauppahinnan.
Mitä kaupunki aikoo tehdä lopulle rakennusoikeudelle n. 54 000 k-m2 ?
Kaupunki ei ole valmis myymään sitä kaavoitettuun käyttöön yhteistyössä rinneyrittäjän kanssa sillä tavalla, kun rinneyrittäjä on yhteistyöstä mielestään kirjallisesti sopinut. Nythän on näyttöä siitä, että kaupunki ei aio tehdä lopulle rakennusoikeudelle, mikä sisältää mm. kylpylä-, hotelli-, ja monitoimihallitontin, koska on aiesopimuksella ostamassa kylpylälle rakennusoikeutta 3 M€:lla muualta Himoksen alueelta.
Alla oleva Google Maps:n kuva on ilmakuva kyseessä olevasta alueesta, noin suunnilleen.
Valitusosoitus
Muutoksenhakukiellot
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, kos ka päätös kos kee
vain valmiste lua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät 52,55
HallintolainkäyttöL 5 §:n/muu lainsäädännön mukaan seuraaviin pää töksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
Valitusosoitus
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos ta kirjallisella valituksella.
Valitusviranomainen ja valitusaika
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
puhelin 029 56 42200 (vaihde)
faksi 029 56 42269
sähköposti [email protected]
aukioloaika ma–pe klo 8.00–16.15
Kunnallisvalitus
Valitusaika 30 päivää, pykälät 53,54
Hallintovalitus
Valitusaika 30 päivää, pykälät
Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Valitusaika xx päivää, pykälät
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa lasket taessa tiedoksi saan tipäivää ei oteta
lukuun.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta.
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia sii hen vaadi taan tehtäväk si.
Valituskirjelmässä on il moitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen
laillinen edusta jansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on jo ku muu henkilö, valituskirjelmässä
on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäk si on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero,
joihin asiaa koskevat ilmoitukset valit tajalle voi daan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamie hen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on lii tettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus
siitä, minä päivä nä pää tös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitus ajan alkamisen ajankohdasta.
Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo
ai kaisemmin toi mitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valta kirja sen mukaan kuin HLL 21
§:ssä säädetään
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen
päivä on pyhäpäivä, it senäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai,
saa valitusasiakirjat toimittaa va litusviranomai selle en simmäisenä sen jälkeisenä arki päivänä. Omalla
vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityk sellä tai sähköisesti.
Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitus ajan päättymis tä. Valitusasiakirjan
on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston au ki oloajan päättymistä riippumat ta siitä
toimitetaanko valitus postitse tai sähköisesti.
Muutoksenhaun maksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävis tä mak suista an netun lain
(701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.
En kyllä nielaissut saamaani vastausta, koska olen valtuutettuna epäselvyytenä kysynyt vaan ja ainoastaan tämän uuden kylpylähankkeet kunnallistekniikan ratkaisuista ja ja kustannuksista, kun tulevan kaupunginvaltuuston kokouksen 30.11.2015 listalla on hyväksyttävänä kaupungin talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 sekä investointisuunnitelma vuosille 2016-2019. Linkistä löytyy lähes sadan sivun tietopaketti.
Kommentoin kursiivilla kaupungin sitaateissa olevaa vastausta kaupungilta;
---
"Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy."
---
Siitä ei ole valtuutetulle epäselvää.
---
"Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden."
---
Siitäkään ei ole valtuutetulle epäselvää.
---
"Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle."
---
Siitäkään ei ole epäselvää, vaikkakin Himoksen vesihuollon yleissuunnitelma on juuri päivitetty voimaan tulleiden kaikkien ydinalueen asemakaavojen myötä sekä Himos - Nakkerpohja - Jämsä runkolinjan osalta, mitä Himoksen pää on jo sen suunnitelman mukaan rakennettu.
---
"Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut."
---
Tämä asia oli valtuutetulle epäselvä, mutta nyt sitten selvä, että tulevan kylpylähotellin asemakaavan maankäyttösopimuksessa Himos-Inra Oy sitoutuu rakentamaan kylpylän kaava-alueen ns. tonttiliittymät. Silloinhan, aivan oikein kylpylä ja huoneistohotelli maksavat rakennusluvan yhteydessä taksan mukaiset liittymismaksut Himos-Infra Oy:lle, joka on maankäyttösopimuksen osapuoli.
---
"Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta."
---
En valtuutettuna löytänyt kysymiäni kaupungin vesihuollon rakentamisia, koska ne olivat Jämsän Veden ja Himos-Infra Oy:n vastuulla.
---
"Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti:
”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.
"Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017."
---
Näitä asioita en kysynyt, koska kysymykseni koski Himoksen kylpyläasemakaavan kunnallistekniikan vesihuollon rakentamisen kustannuksista, koska niitä ei ollut maanantaina 30.11.2015 valtuustossa hyväksyttäväksi esitetyssä talousarviossa vuodelle 2016 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2018, eikä investointisuunnitelmassa vuosille 2016-2019.
Tämä on elämää. Yöunet on koetuksella. Tämä on valtuutetun arkea, kun sen tosissaan ottaa.
Kristallipallossa ei näy yhtään kepeämpiä aikoja...
Ketä viitsii sotkea Kielet ja käännökset -palstalle omaa propagandaansa. Alkaa mennä loppukin kiinnostus tähän palstaan. Goodbye.
Vaalitusosoitus
Muutoksenhakukiellot
Kieltojen perusteet
Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 §:n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, kos ka päätös kos kee
vain valmiste lua tai täytäntöönpanoa.
Pykälät 52,55
HallintolainkäyttöL 5 §:n/muu lainsäädännön mukaan seuraaviin pää töksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
Pykälät ja valituskieltojen perusteet
Valitusosoitus
Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos ta kirjallisella valituksella.
Valitusviranomainen ja valitusaika
Hämeenlinnan hallinto-oikeus
Raatihuoneenkatu 1
13100 Hämeenlinna
puhelin 029 56 42200 (vaihde)
faksi 029 56 42269
sähköposti [email protected]
aukioloaika ma–pe klo 8.00–16.15
Kunnallisvalitus
Valitusaika 30 päivää, pykälät 53,54
Hallintovalitus
Valitusaika 30 päivää, pykälät
Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite
Valitusaika xx päivää, pykälät
Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa lasket taessa tiedoksi saan tipäivää ei oteta
lukuun.
Valituskirjelmä
Valituskirjelmässä on ilmoitettava
päätös, johon haetaan muutosta.
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia sii hen vaadi taan tehtäväk si.
Valituskirjelmässä on il moitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen
laillinen edusta jansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on jo ku muu henkilö, valituskirjelmässä
on il moitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäk si on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero,
joihin asiaa koskevat ilmoitukset valit tajalle voi daan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamie hen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on lii tettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus
siitä, minä päivä nä pää tös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitus ajan alkamisen ajankohdasta.
Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo
ai kaisemmin toi mitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valta kirja sen mukaan kuin HLL 21
§:ssä säädetään
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen
päivä on pyhäpäivä, it senäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai,
saa valitusasiakirjat toimittaa va litusviranomai selle en simmäisenä sen jälkeisenä arki päivänä. Omalla
vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityk sellä tai sähköisesti.
Valitusasiakirjojen toimittaminen
Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitus ajan päättymis tä. Valitusasiakirjan
on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston au ki oloajan päättymistä riippumat ta siitä
toimitetaanko valitus postitse tai sähköisesti.
Muutoksenhaun maksu
Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävis tä mak suista an netun lain
(701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu.
Kylpylästä ei tulekkaan kuivapesulaa
Täytyy todeta, että jonkun asian etsiminen Jämsän kaupungin 2016 talousarviosta on välillä salapoliisin hommaa. Saamani vastauksen perusteella raha löytyy talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.
Alla saamani vastaus kursiiivilla, joka on myös monelle yleissivistystä - Jämsän Vesi liikelaitos vs. Himos Infra.
- - -
Himokselle menevistä runkojohdoista ja niiden kustannuksista vastaa Jämsän Vesi liikelaitos. Himoksen alueella omalla toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaa Himos-Infra Oy.
Jämsän Vedellä ja Himos-Infralla on sopimus vesihuollon järjestämisestä. Jämsän Vesi toimittaa Himos-Infralle sen tarvitseman puhtaan veden ja ottaa vastaan alueelta tulevan jäteveden.
Himoksen vesihuollon yleissuunnitelman päivittäminen on käynnissä. Jämsän Veden talousarviossa on varattu vuosille 2016 ja 2017 määräraha runkolinjojen jatkamiseen Nakkerpohjasta Kaipolanväylälle.
Kylpylää varten tehdään Himoksen alueella Himos-Infran toimesta ns. tonttiliittymät, isompia muutoksia ei tällä tietoa Himoksen alueella kylpylän takia tarvita. Kylpylä ja huoneistohotellit maksavat taksan mukaiset liittymismaksut.
Jämsän Vesi liikelaitos maksaa tietenkin omat rakentamisensa ja Himos-Infra Oy omansa. Jämsän Veden tulot koostuvat käyttömaksuista, perusmaksuista ja liittymismaksuista. Verorahoilla ei siis tueta Jämsän Vettä, eikä Himos-Infraa. Himoksen alueen runkolinjojen lisärakentaminen ei yksin johdu kylpylästä, vaan Himoksen alueelle on tulossa runsaasti muutakin rakentamista. Investoinnit selviävät talousarviosta.
Jämsän Vesi liikelaitoksen Himoksen vesihuoltohankkeet on esitetty talousarviokirjassa seuraavasti: ”Mikäli kylpylästä tehdään investointipäätös, hanke sisältää vesi- ja jätevesirunkolinjojen jatkamisen Nakkerpohjasta Jämsän keskustaan. Sammallahdentien siirto aiheuttaa runkolinjojen rakentamista”.
Himoksen vesihuoltohankkeisiin on talousarviossa vuodelle 2016 varattu 400.000 euroa ja taloussuunnitelmassa 600.000 euroa vuodelle 2017.
Insinöörin on otettava rautalankaa väänneltävä hetken ja lopuksi on piirrettävä kuva.
Miksi tätä asiaa aukaisen, niin se johtuu siitä, että valtuustossa ei asiaa oikein ymmärretä. Paljon tulee olemaan keskustelua. Kokemuksesta tiedän, että itse asiasta ei osata edes puhua, vaan sen vierestä sekä "kovaa ja korkeelta".
Sote -lautakunnan pöytäkirjasta selviää koko asia. Alla on kursiivilla yhteenveto sanasta sanaan, ja se löytyy on Jämsän kaupungin sivuilta.
- - -
Sopimuksen muuttaminen siten, että kokonaisvastuu annetaan Jämsän Terveys Oy:lle Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta palvelusopimuksessa sovittua aikaisemmin on kaupungin edun mukaista ja siitä tulee selviä toiminnallisia ja taloudellisia hyöty- jä kaupungille: kahden laajan, vähimmäisvaatimuksiltaan ja laatuvelvoitteiltaan hyvin erilaisen sopimuksen seuranta ja valvonta työllistää tällä hetkellä niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin talous- ja yleishallinnossakin huomattavasti enemmän kuin yhden sopimuksen valvonta. Kokonaisvastuun aikaistamisella palveluita tuottaisi vain yksi taho ja palvelusopimuksen mukainen hinta olisi kiinteä kokonaishinta ja se sisältäisi kaikki palvelusopimuksen mukaiset toiminnasta aiheutuvat kustannukset lukuun ottamatta niitä kustannuksia, joita ei voida siirtää yritykselle. Tällä hetkellä Jokilaakson Terveys Oy:n hinta ei ole koko sopimuksen osalta kiinteä, se perustuu suoritehintoihin eikä sisällä taloudellista vastuuta kokonaistoiminnasta. Myös hinnankorotusperusteet ovat erilaiset.
Kokonaisvastuun siirto sovittua aiemmin ei aiheuta henkilöstöön kohdistuvia muutoksia eikä vaikuta palvelusopimuksessa sovittuun hintaan.Kokonaisvastuun antaminen Jokilaakson Terveys Oy:n tuotta- mien palveluiden osalta sisältää myös erikoissairaanhoidon kokonaisvastuun, joten siitä ei tarvitse erikseen päättää.
Jokilaakson Terveys Oy:n ja Jämsän Terveys Oy:n ohjausryhmät suosittavat kokonaisvastuun antamista Jokilaakson Terveys Oy:n tuottamien palvelujen osalta sovittua aiemmin.
- - -
Yksinkertaisesti sanottuna nyt toimijoina on JLT ja JT. Jatkossa kokonaisvastuu -mallissa se olisi JT, joka ostaa alihankintana JLT:ltä. JT ottaa kokonaisvastuun (alla esitettynä).
Muutamia pointteja:
- ihan alunperinkin olisi näin tehty, jos olisi ollut etukäteen tiedossa vain
ja ainoastaan yksi toimija
- kyseessä on sopimuksen siirto
- jatkossakin toimitaan saman vanhan Jokilaakson Terveyden sopimuksen mukaisesti
- kyseessä on alihankinta
- tämä olisi tapahtunut kuitenkin 2017
- ohjausryhmä on esityksen kannalla
Edut:
- kustannukset pysyy noin samana (alla esitettynä)
- kiinteä kustannus jatkossa
- yksinkertaistaa toimintaa
- virtaviivaistaa toimintaa
- ja mikä tärkeintä se on Jämsäläisten etu
Periaatekuva
Taloudellinen vertailu
Se mitä Jämsän Seutu paikallislehdessä lukee, ei ole aina ihan totta. Populismi on oma ihmislajinsa.
Mitä tarkoittaa Suomen hallituksen esitys - Päivähoito-oikeuden rajaaminen?
---
Kun nyt kaikilla on oikeus kokopäiväiseen hoitoon, lakimuutoksen jälkeen kaikilla lapsilla on oikeus vähintään 20 tunnin viikoittaiseen varhaiskasvatukseen. Oikeus laajempaan varhaiskasvatukseen on edelleen mikäli huoltajat ovat täysipäiväisesti töissä tai opiskelevat.
Vanhemman jäädessä työttömäksi lapsen varhaiskasvatusoikeus pysyy kokopäiväisenä kahden kuukauden ajan.
---
Aiheutetaanko tällä lasten syrjäytymistä?
Ovatko lapset eriarvoisessa asemassa?
Mikä on vanhempien rooli kasvatuksessa vai hoitaako sen yhteiskunta?
Jos vanhemmat ovat kotona, niin kyllä heillä on vastuu lasten hoitamisesta ja kasvattamisesta vai mikä rooli heillä on perheessä?