kateus on lapin itsemurha

Nyt sotket tahallasi kaksi asiaa mielestäni aivan väärällä tavalla, vaikka minunkin mielestäni kateus on este lapin kehittymiselle, ei se kuitenkaan itsemurha ole.

Kateus on lukko, joka tuo sukujen välisiä riitoja, joita puidaan vielä sadan vuoden päästä sukupolvien jälkeenkin. Onhan kateellisia muuallakin, mutta siellä ei kateuksissaan heitellä pahansuopaisesti kapuloita rattaisiin kuten lapissa.

Täällä pohjanmaallakin manaillaan ja kyräillään naapureita pikkukylissä, mutta ei täällä toiselle pahaa tai epäonnea tieten tahtoen aiheuteta. Ostetaan vaan vielä hienompi traktori tai auto kuin naapurilla.

Tuota kateutta ruokkivat muut ryhmittymät, joita pienissä eritäytyneissä yhteisöissä on syntynyt, on metsästysporukka, uskonlahko, kalastusseura jne. Kun nämä vielä sukujen kanssa sotketaan, ei ihme, että riitaa ja kyräilyä on joka talossa johonkin suuntaan.

määritelmä :kahdehtijan henkinen ja fyysinen itsemurha

HERÄTYS

Täällä ei helposti pääse mukaan porukoihin, ne ovat perinteisiä ja satojen vuosien muokkaamia suku-uskonto-isänmaa eliittiä.

Jos et niihin kuulu, niin parasta kyllä hakea onnea jostakin mukavampaan ja avoimempaan yhteisöön.

Huonoista geeneistä se johtuu, ei tarvitse kuin Kärnää vilkaista.

Kommunismi on sosiaalis-taloudellinen tai poliittinen järjestelmä, joka ajaa luokatonta, tasa-arvoista ja yhteisomistukseen perustuvaa yhteiskuntamallia.[1] Kommunismin kannattajat näkevät aatteensa usein sosialismia seuraavana yhteiskuntamuotona. On paljon kiistelty siitä, miten sosialismi ja kommunismi eroavat toisistaan, esimerkiksi kommunismin teoreetikko Karl Marx käytti käsitteitä samaa tarkoittavina, mutta nykyään sosialismia pidetään liberalismi-kommunismi-kirjon välimuotona.[2][3] Alkuperäisen marxilaisen määritelmän mukaan kommunistinen yhteiskunta on paitsi luokaton yhteiskunta, myös valtioton ja rahaton yhteiskunta.[4][5]

Encyclopaedia Britannican mukaan kommunismi on oppi yksityisomistuksen ja voittoon perustuvan talouden korvaamisesta ainakin suurtuotantovälineiden (kaivokset, myllyt, tehtaat) julkisella omistuksella ja hallinnalla. On kiistanalaista, miten se eroaa muusta sosialismista, mutta erona on lähinnä Marxin sosialismin vallankumouksellisuus.[2]

Yhteisomistukseen perustuvasta yhteiskunnasta on keskusteltu jo antiikin Kreikassa, keskiajalla ja uudella ajalla muun muassa Englannin sisällissodan aikana, mutta ensimmäiset nykyaikaiset kommunistiset ajatukset syntyivät valistusajalla ja teollisen vallankumouksen aikana 1800-luvulla kapitalismin ja työväenluokan olojen arvostelun myötä. Tärkeimmät arvostelijat olivat Karl Marx ja Friedrich Engels, jotka usein nähdään kommunismin perustajina. Marx näki kommunistisen yhteiskunnan syntyvän lopulta ”historian lakien” mukaisesti. Marxin mielestä kommunistinen yhteiskunta tulisi suunnitella kansanvaltaisesti sen ajan ihmisten tahdon mukaisesti, hän ei ollut halukas ”kirjoittamaan reseptejä tulevaisuuden keittiöihin”.[2]

sä oot jätttö jänes idiootti jo ka ei osaa lukea..

on ihanaa että meillä on kärnä

polustaa lappia ja sanan valmista suomea..