Voisiko joku venäjää taitava kääntää tämän lauseen suomeksi: Zelaju poznakomitsja s rossijaninom. Kiitti etukäteen :)
pliis kääntäkää
russia
12357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Aluksi on todettava, että en suinkaan osaa venättä eikä minulla ole asianmukaista sanakirjakalustoakaan. Jos tuo ensimmäinen sana olisi "delaju" eikä "zelaju" (želaju?), kuvittelisin lauseen voivan tarkoittaa "teen tuttavuutta venäläisyyden kanssa". Venäjä = Rossija ja venäläinen = russkij, joten venäläisyys saattaisi olla "rossijanina". Preposition "s" jäljessä oleva muoto vastannee suomen komitatiivia, mikä sitten venähessä lieneekin.
Venäjänosaajat korjatkaa!
hyvää arvailua henkilöltä, joka ei osaa kyseistä kieltä laisinkaan. Ilmeisesti jonkinlainen "pohjatieto" sinulla kuitenkin on. Itse en venäjää taitamattomana olisi pystynyt tuohon! Harazoo!
Aikamoisen uskallettua mennä kommentoimaan kehujen kera, jos ei ummikkona tiedä, onko arvaus lähelläkään oikeata! Halusinpahan vain esittää jonkinlaisen arvauksen "vähän sinne päin" provosoidakseni venäjän osaajat korjaamaan. Näköjään olen epäonnistunut.
Hyllyssäni on teos Rautio - Šaternikova: Natšal'noje posobije po rysskomu jažyiku. Ostin sen painamisvuonna 1962 ja kävin siitä yksityisesti läpi ehkä 35-40 tehtävää 52:sta ennen kuin murkkuikäisen into "tarpeettoman" kielen opiskeluun laantui lopullisesti – mukamas fiksumpien harrastusten hyväksi. Noilla venäjän alkeilla ei pitkälle pötkittäisi, vaikka ne olisivat pysyneet mielessäkin – ja neljässä vuosikymmenessä tuo vähäinen oppi on nurmettunut pahan kerran! Minut voisi huoletta myydä venäjäksi, ilman että huomaisin mitään.
Vuonna 1962 ei venäjän oppimateriaalin tarjonta Suomessa ollut kaksinen. TV:n "rasvarikurssit" tulivat vasta kymmenisen vuotta myöhemmin. Mainitsemani Venäjän kielen alkeisopas oli "painettu Kansankulttuuri Oy:n toimesta toisena offset-jäljennöksenä Karjalan ASNT:n Valtion Kustannusliikkeen Petroskoissa 1957 julkaisemasta oppikirjan toisesta painoksesta". Ei liene vaikeata uskoa, että kirjassa oli aatteellistakin painolastia yllin kyllin!
Huomaan kirjoittaneeni virheellisesti "Natšal'noje posobije po rysskomu jažyiku", kun piti kirjoittamani Natšal'noje posobije po russkomu jažyiku". Kyrillinen Y:n näköinen kirjain on translitteroituna tietenkin U. Suomenkielisenä kirjan nimi on "Venäjän kielen alkeisopas".
Voihan tuossa toki olla muitakin translitterointivirheitä – eikä niissä jutuissa ole aina yhtä totuutta – mutta noin karkea virhe lienee sentään korjattava ihan oma-aloitteisesti!
"Haluan tutustua venäläisiin naisiin".
Zhelat' (en taas tiiä mistä se kirjaimen yllä oleva pikku v tulee, kun aina vaihtuu näppis, mutta kyllä sen noinkin voi suomeksi translitteroida...) = toivoa, haluta
Poznakomit'cya = tutustua
S = (instrumentaali) kanssa
Rossijana = venäläinen nainen
Tulipa itselläkin virhe,pitäisi lukea tarkkaan...
Kääntelijällä oli "rossijana", josta heitin sen naisen, ja oikea muoto on "rossijanka", en heti hokannut, mutta alkuperäisellä kirjoittajalla oli "rossijaninom", jota en nyt ainakaan ruosteisella venäjälläni oikeaksi muodoksi tunnista. "Rossijanets" on "venäläinen" (mies), josta monikko on "rossijanetsy", instrumentaalissa "s rossijanetsami". Mutta kuten sanoin, venäjänkieli on ruosteessa, eli en nyt yhtään muista, onko "rossijan" oikea muoto vai ei, jos olisi, niin se tarkoittaisi "venäläistä" (miestä, jos joukossa yksikin mies, käytetään maskuliinia). Jos "rossijan" on oikein, se taipuisi instrumentaalissa "s rossijanami" (siis monikossa, yksikössä olisi "s rossijanom"). Eli jos "rossijan" on oikein, niin alkuperäisessä lauseessa on yksikkö saanut monikon päätteen, jos se on väärin, niin kaikki päin metsikköä. Mutta oletettavasti on tarkoitettu, jotta:"Haluan tutustua venäläisiin". Siis miehiin ja naisiin. Selvyyden vuoksi lause, jonka kieliopillisesta oikeudesta olen 97 %:sen varma: "Zhelaju poznakomit'sja s rossijanami" eli "haluan tutustua venäläisiin"
Saakohan tuosta sekavasta selityksestä nyt mitään selvää?
Olipas tervetullutta saada asiantuntemusta kehiin pelkkien arvailujen jälkeen! Kiitos!
Soinnillisen suhun eli "hatullisen gemenakokoisen tsetan" ž saat aikaan näppisyhdistelmällä Alt 0158. Vastaava versaalikokoinen kirjain Ž syntyy koodilla Alt 0142.
Olen siis puhunut lahjakkaasti läpiä päähäni! Aloitetaan alusta (pitäisi ostaa uudet rillit ja nukuinkin vaan 4 tuntia...). Yritän nyt siis ihan oikeesti kirjoittaa jotain järkevää.
Voidaan siis sanoa "Zhelaju poznakomit'sja s rossijantsami"; tulee sanasta "rossijanets" (venäläinen, mask); monikon instrumentaalissa (mask), e putoaa pois taivutuksessa. Tarkoittaa että halutaan tutustua venäläisiin. Laitoin sen tuolla äsken väärin... *häpeää*... kun selvitin sitä "rossijan":in oikeutta.
Omituinen höpötykseni johtuu siitä, että vaikka venäjä on pääaineena, niin en ole pariin vuoteen sitä AKTIIVISESTI käyttänyt, en ole kotona nyt, eli kielioppia ei missään... (Venäjässä on kielioppisäännöt, sitten on poikkeuksia ja poikkeusten poikkeuksia.)
Oikeammin voisi sanoa "Zhelaju poznakomit'sja s russkimi ljudjam" eli haluan tutustua venäläisiin ihmisiin.
Nääs kun jos käytetään adjektiivia "rossijskij" tarkoitetaan nimenomaan jotan venäjän VALTIOON liittyvää. "Russkij" on sen sijaan adjektiivi, joka tarkoittaa "venäläistä" ilman mitään poliittisia merkityksiä.
Voi esim. sanoa "russkij jazyk", "venäjän kieli", joka on siis ihan oikein. Jos sanoo "rossijskij jazyk" niin se on kyllä kieliopillisesti oikein, mutta muuten sellaista ei ole.
Voidaan todennäköisesti sanoa "rossijskaja politithseskaja istorija" jolla voidaan viitata Venäjän valtion poliittiseen historiaan, tämä ei kylläkään ole varma tieto.
Olen muutenkin huono selittämään, kun molempien adjektiivien, siis "rossijskij" ja "russkij", käännösvastine on "venäläinen", mutta siinä on vivahde-ero.
Aukenisiko yhtään paremmin, jos lainaan venäläistä bändiä, DDT:tä? Kertosäkeessä sanotaan: " Hei rossijany; tatary, kalmyki... Xvatit na vsex visennoje sontse i sinee nebo..." Elikkäs: "Hei venäläiset (siis kaikki kansat, jotka Venäjän valtion alueella asutte, sitten luetellaan eri kansallisuuksia)... Kaikille riittää keväistä aurinkoa ja sinistä taivasta..." Biisin poliittista sanomaa en lähde tulkitsemaan, itse olen pitänyt sitä aina hieman ironisena.
Eli väännän rautalangasta (ihan itselleni, yritän saada ajatuksiani selkiämään samalla kun kirjoitan): "rossijskij" (adj.yks. vaatii substantiivin) tarkoittaa Venäjän (kansalaista), "ruskie" (adj.mon.) ovat yksi Venäjällä asuvista kansallisuuksista. Georgialaiset ovat "rossijskie", mutteivät "russkie". Vrt. "Novye russkie", "uus(rikkaat)venäläiset".
Nyt jos meni vielä päin vittendaalia, niin voitte viedä jo saunan taakse...
Venäjäksi voi miehestä sanoa myös "tshelovek", joka tarkoittaa "ihmistä". Naisesta ei voi näin sanoa, mutta jos miesjoukossa on yksikin nainen, niin hän pääsee ihmisten joukkoon, silloin voi puhua, että paikalla oli paljon "ljudi", joka on "tshelovekan" monikko. Jos paikalla on vain naisia, niin on "vain" "zhenzhiny" (ja jos joku osaa venättä niin korjatkaa vapaasti translitterointia, tuossa "zhenzhinassa" on kaksi erilaista suhuäännettä, mutta kun nyt en tod muista translitterointisääntöjä...). Mutta miehet ja naiset, yhdessä tai keskenään, voivat olla "narod", eli "väki", "kansa", joka kyllä aika usein käännetään "ihmisiksi".
"Tshelovekan" kanssa käytetään yleensä aina adjektiivia "molodoj" eli "nuori", tämä ilmaisu on siis konventio "miehelle". Sinänsä huvittavaa, kun 7-kymppisellekin miehelle voi sanoa "molodoj tshelovek" ;)
Lukikohan kukaan tätä loppuun?
Niin ja "xvatit" ja "vsex" translitteroidaan "hvatit" ja "vseh"... Kun se H on kyrillisissä aakkosissa X:n näköinen. Kaunolla kun kirjoitan suomeksi niin on välillä vaikea saada kyrilliikkaa pysymään poissa. Siinä sitten ihmettelen, että jotain outoa tässä sanassa on, mutta en vaan tajua, että mikä... (Kaunokirjoituksessa kyrillinen D kirjoitetaan niin kuin latinalainen G, yms...)
Nyt pysyn poissa koneelta viikon, niin ei tule sekoiltua!
Se mikä häiritsi, oli tuo "zhelaju". Sehän varsinaisesti on toivottelua, eli "zhelaju stshastju" = toivotan onnea. Siis lopullisesti oikea versio: "Hotshu poznakomit'sja s russkimi ljudjami", haluan tutustua venäläisiin (ihmisiin).
Nyt vien jo itse itseni saunan taakse...
Eikös tuossa nainen-sanassa ole alussa se täi-ässä ja keskellä kaalikeitto-ässä. Minä translitteroisin sen mukaisesti ženštšina (tai hätätilassa zhenshtshina). Olenko oikeassa?
Ihan oikein muistit. Niinkuin sanoin, niin translitterointisäännöt ei ole enää kovin hyvin muistissa... Ja mulla vaihtuu näppikset koko ajan, eri näppiksissä (esp, ven, suom...) on eri paikoissa kaikki ylämerkit, niin en jaksa hakea aina erikseen kokeilemalla.