Kuukauden päivät on mennyt nyt uuden harrastuksen aloittamisesta. Tarvittiin noin 5 lenkkiä, á 20 minsaa että alkoi sujumaan ja tuska jalkapohjissa hellitti.
Nuorempana noin 15 vuotta sitten pelasin junnukiekkoa muutaman vuoden joten jääluistelu oli hallinnassa. Osin tästä syystä en sitten suojia ole käyttänyt. Viikko sitten laskettelin alamäkeä pyörätietä pitkin, jossa on sivukatujen kohdalla suojatiet ja "luiskat" suojatielle mennessä ja sieltä palatessa. Sade oli kasannut hienoa hiekkaa luiskan etureunaan ja ajattelin että siirrän hiukan painoa taakse jotta luistin ei tökkää hiekkaan. Tästä tietty seurasi se että kun tulin luiskaan paino takana, jalat nousi ilmaan niinku jollain freestyle hiihtäjällä hyppyrissä ja mäsähdin perseelleni asfalttiin. Sattui aivan helveltisti, molemmat kyynärvarret ruvella 10 sentin matkalta, kämmenet ruvella ja perse niin kuin moukarilla olis vedelty.
Viikon jälkeen alkaa ruvet irtoamaan ja toinen pakara on yhtä mustelmaa mutta paranemaan päin. Kummankaan käden peukaloilla ei edellenkään voi käyttää voimaa ollenkaan, mikä hankaloittaa aika montaa asiaa, esim nappien kiinnilaittaminen farkkujen liitingistä on aika hankalaa. En tiedä pitäiskö nuo peukut käydä kuvaamassa kun ei meinaa tuo kipu loppua.
Taitaa olla niin että kun parin päivän sisään lähden taas "radalle", laitan polvi, kyynärpää ja ranne suojat paikalleen kun ne kaapissa on ja kypärän päähän.
Tsemppiä kaikille muillekin kesän luisteluissa.
Lainaisin tässä maikkarin formula selostajaa hiukan rullaluisteluun muokaten; "on vain kahdenlaisia rullaluistelijoita, sellaisia jotka ovat kaatuneet ja sellaisia jotka eivät ole vielä kaatuneet".
Nuorempana noin 15 vuotta sitten pelasin junnukiekkoa muutaman vuoden joten jääluistelu oli hallinnassa. Osin tästä syystä en sitten suojia ole käyttänyt. Viikko sitten laskettelin alamäkeä pyörätietä pitkin, jossa on sivukatujen kohdalla suojatiet ja "luiskat" suojatielle mennessä ja sieltä palatessa. Sade oli kasannut hienoa hiekkaa luiskan etureunaan ja ajattelin että siirrän hiukan painoa taakse jotta luistin ei tökkää hiekkaan. Tästä tietty seurasi se että kun tulin luiskaan paino takana, jalat nousi ilmaan niinku jollain freestyle hiihtäjällä hyppyrissä ja mäsähdin perseelleni asfalttiin. Sattui aivan helveltisti, molemmat kyynärvarret ruvella 10 sentin matkalta, kämmenet ruvella ja perse niin kuin moukarilla olis vedelty.
Viikon jälkeen alkaa ruvet irtoamaan ja toinen pakara on yhtä mustelmaa mutta paranemaan päin. Kummankaan käden peukaloilla ei edellenkään voi käyttää voimaa ollenkaan, mikä hankaloittaa aika montaa asiaa, esim nappien kiinnilaittaminen farkkujen liitingistä on aika hankalaa. En tiedä pitäiskö nuo peukut käydä kuvaamassa kun ei meinaa tuo kipu loppua.
Taitaa olla niin että kun parin päivän sisään lähden taas "radalle", laitan polvi, kyynärpää ja ranne suojat paikalleen kun ne kaapissa on ja kypärän päähän.
Tsemppiä kaikille muillekin kesän luisteluissa.
Lainaisin tässä maikkarin formula selostajaa hiukan rullaluisteluun muokaten; "on vain kahdenlaisia rullaluistelijoita, sellaisia jotka ovat kaatuneet ja sellaisia jotka eivät ole vielä kaatuneet".
Vastaukset 6
Vanhimmat
suojat siellä kotona teki??? On se surullista aina todeta, että suomalaiset eivät opi vasta kun on pökäle housuissa. Ja niitä selityksiä on mitä moninaisempia miksi suojia ei käytetä. Hiostaa, ne on kauheen rumat, ei sovi vaatteiden väritykseen ym. paskaa. Täytyy aina muistaa, että tuolla baanalla ei ole yksin. Siellä on kaikenmaailman koirankusettajaa jotka aiheuttavat monesti ajattelemattomuuttaan erittäin vaarallisia tilanteita. Siinä ei auta, vaikka olisi harrastanut rusettiluistelua koko ikänsä ja omasta mielestä on maailman ykkösmenijä. Onneksi sulle ei käynyt kuitenkaan hirveän pahasti ja ne suojat sekä kypärä kuuluvat varmaan autoomaattisesti tästälähtien varustukseesi. Tosin perseelleen lennossa ei suojatkaan välttämättä auta, mutta kypärä voi pelastaa pahalta päävammalta. Toipumisen jälkeen mukavia lenkkejä.
Normaali lihasruhjekipu pitäisi loppua yleensä päivässä. Nyt on viikko kulunut. Siellä voi olla murtuma. Jos se on peukalon nivelessä, se on aika paha paikka. Kipu voi johtua myös jänneviasta. Tee jotakin asialle, niin varmasti helpottaa. Kaatumistekniikkaa kannattaa opetella.
Se ei kyllä ole alunperin Maikkarin selostajan sanonta vaan peräisin jenkkien ovaalikilpailuista vähintään 30 vuoden takaa.
Itse olen veänyt tänä kesänä kahdesti lipat. Vieraalla reitillä yhtäkkiä edessä mukulakivinen tienylitys, josta puuttui kiviä. JÄljelle jäi ainoastaan valinta siitä, kaadunko eteen vai taakse. Valitsin taakse. Sääri, reisi ja pakara sen verran vereslihalle, että eukko meinasi pyörtyä kun lopulta pääsin kotiin.
Toisella kerralla kovin vähäinen käpy kaatoi minut.
Viime kesänä kaaduin kerran - eteenpäin: m ustelmia ja nirhaumia. Kuvaruutu meni sekunniksi pimeäksi, kun keuhkot löivät asvalttiin.
En ymmärrä niitä, jotka uskaltavat rulkata ilman suojuksia.
ni vot
jos sellaisia tarvitsee. Tyyny tulee oikeaan käyttöön yöajaksi!!!
Paras tapa estää loukkaantumiset on luistella tutulla reitillä jossa ei ole paljon muuta liikennettä ja riteyksiä. Muuten ennakoisin risteykset, notkot ym. joihin kertyy hiekkaa ja joissa on liikennettä, oksat, halkeamat yms. Jos ei hallitse täysin luistelua varoisin todella paljon pahoja paikkoja enkä laskisi alas jyrkkiä mäkiä.
lantioseudulle arkailijalle tai kaatuilevalle tai liikarohkealle.
http://fitness.powerslide.de/index.php?datei=protect_crashpads.htm&navi=navi.htm&head=head.htm
http://www.sprintskate.ee/?id=2859
http://www.sportarkaden.de/crash-pad.html
http://www.xsportsprotective.com/crash-pads.html