km, pulssit, energiat

Kilometrejä kertynyt 900.Viimeisin harjoitus 21km ja aika 57min,keskisyke 147..max 175 kaloreita kului 798.Ikä 30,83kg

rullislenkki ilman sauvoja tänä vuonna ! 21.5 km aika 56,50, keskisyke 123, max 141, calorit 699, ikä 54, paino 77kg, maxsyke 180

Älä pyytele anteeksi. Olet ihan oikeassa ja siksi kirjoitinkin tänne. Painoni on ihan rajoissa, kun olen melkein parimetrinen. Painoindeksini on 24 luokkaa. Se voisi olla 2-4 kiloa alhaisempi, mutta eipä juuri enempää.

Tuo syke vs. vauhti minut herätti. Pumpun täytyy olla pieni eikä harjoitushistoriaa ole nimeksikään. Viime kesänä luistelin 500 km ja sitten taas talvi ooteltiin luistelukelejä.

Minulla on pari tietävämpää kaveria ja he ovat tulleet aikalailla kanssasi samaan tulokseen. Niinpä kohta menenkin kuntotestiin.

Ongelmani on se, että pulssini pomppaa tuon 120-140 alueen yli heti kun kuormaa lisätään. Tuntuu kuin kuormituksen keskialuetta ei olisi lainkaan. Tämä sinänsä ei kuulemma on ainutlaatuista ja sitä esiintyy myös sellaisella, jolla on pitkä harjoitushistoria.

Aion kokeilla sauvakävelyä ja pyöräilyä seuraavaksi. Rullailua en kyllä jätä, mutta syke on saatava järkevämmäksi.

Kiitos vahvistuksesta.

ja aika korreloivat keskenään ja vieläpä aika hyvin.

"Moni harrastelija tiirailee pelkästään noita kilometreja, ne kun eivät kerro juuri yhtään mitään."

kilometrit kirjoitti:

ja aika korreloivat keskenään ja vieläpä aika hyvin.

"Moni harrastelija tiirailee pelkästään noita kilometreja, ne kun eivät kerro juuri yhtään mitään."

no eipä juuri, rasitustaso määrää miten liikunta vaikuttaa kehitykseen. Kilometrimäärillä taas ei ole mitään tekemistä syketasojen kanssa. Voin liikkua vaikka 50 kilometriä syketasolla 80, se taas ei kehitä hapenottoa mitenkään. Sensijaan jos liikun tunnin syketasolla 140, on liikunta jo melko tehokasta. Eli sama se on kuinka monta kilometriä liikut, syketaso määrää kuitenkin tehokkuuden mikäli aika on "riittävän" pitkä.

Jarmo Keravalta kirjoitti:

no eipä juuri, rasitustaso määrää miten liikunta vaikuttaa kehitykseen. Kilometrimäärillä taas ei ole mitään tekemistä syketasojen kanssa. Voin liikkua vaikka 50 kilometriä syketasolla 80, se taas ei kehitä hapenottoa mitenkään. Sensijaan jos liikun tunnin syketasolla 140, on liikunta jo melko tehokasta. Eli sama se on kuinka monta kilometriä liikut, syketaso määrää kuitenkin tehokkuuden mikäli aika on "riittävän" pitkä.

parempi mittari kuin kilometrit? Rullaluistelun rasitustason määrää pitkälti vauhti, jonka määrittämiseen tarvitaan sekä kilometrejä, että aikaa.

Rulliskuntoilijalle riittää aivan hyvin kilometrien seuraaminen, jos/kun hän haluaa tietää esimerkiksi, että paljonko sitä on tänä kesänä tullut rullattua. Ymmärrän kyllä hyvin, että jos harrastaa vaikkapa leuanvetoa, niin kilometrien seuraaminen ei ole kovin fiksua.

aika on kirjoitti:

parempi mittari kuin kilometrit? Rullaluistelun rasitustason määrää pitkälti vauhti, jonka määrittämiseen tarvitaan sekä kilometrejä, että aikaa.

Rulliskuntoilijalle riittää aivan hyvin kilometrien seuraaminen, jos/kun hän haluaa tietää esimerkiksi, että paljonko sitä on tänä kesänä tullut rullattua. Ymmärrän kyllä hyvin, että jos harrastaa vaikkapa leuanvetoa, niin kilometrien seuraaminen ei ole kovin fiksua.

Eiköhän tämä jo aikaisemmassa viestissäni tullut selitettyä.....mutta vielä..

Rasitustason määrittää ainoastaan syketaso, ei vauhti eikä kilometrit, vaan syketaso ja aika jona rasitus on tapahtunut. Kuntoilijan tulee nimenomaan laskea kauanko kuntosuoritusta on tapahtunut. Kuntoilijan on ainoastaan seurattava syketasoa ja aikaa ja kirjattava harjoitusajat muistiin ja kuvaus millä syketasolla liikuttiin, ei mitään muuta.

Kuntotasoa ei seurata kilometrimäärillä. Kuntotasoa seurataan erilaisilla testeillä, vaikka että kuinka nopeasti voidaan jokin matka mennä esim syketasolla 150. Eli ota jokin vakiopätkä reitistäsi, liiku tämä pätkä vakiosykkeellä ja katso paljonko kului aikaa. Jos aika on vähentynyt niin kuntosi on parantunut.
Jos kuntoilija laskee kilometrejä ei hänellä ole mitään käryä paljonko kunto on kasvanut, eikä hänelle jää myöskään mitään tietoa minkälaisia sykekertymiä on saatu aikaiseksi.

Leuanveto-vertaustasi en jaksa edes vaivautua selittämään.

Jarmo Keravalta kirjoitti:

Eiköhän tämä jo aikaisemmassa viestissäni tullut selitettyä.....mutta vielä..

Rasitustason määrittää ainoastaan syketaso, ei vauhti eikä kilometrit, vaan syketaso ja aika jona rasitus on tapahtunut. Kuntoilijan tulee nimenomaan laskea kauanko kuntosuoritusta on tapahtunut. Kuntoilijan on ainoastaan seurattava syketasoa ja aikaa ja kirjattava harjoitusajat muistiin ja kuvaus millä syketasolla liikuttiin, ei mitään muuta.

Kuntotasoa ei seurata kilometrimäärillä. Kuntotasoa seurataan erilaisilla testeillä, vaikka että kuinka nopeasti voidaan jokin matka mennä esim syketasolla 150. Eli ota jokin vakiopätkä reitistäsi, liiku tämä pätkä vakiosykkeellä ja katso paljonko kului aikaa. Jos aika on vähentynyt niin kuntosi on parantunut.
Jos kuntoilija laskee kilometrejä ei hänellä ole mitään käryä paljonko kunto on kasvanut, eikä hänelle jää myöskään mitään tietoa minkälaisia sykekertymiä on saatu aikaiseksi.

Leuanveto-vertaustasi en jaksa edes vaivautua selittämään.

vastaisitko kysymykseeni? Miten aika on parempi mittari kuin kilometrit rullaluistelussa?

Esimerkki:
Henkilö A on rullaillut viime viikolla 60 kilometriä.
Henkilö B on rullaillut viime viikolla 3 tuntia.
Kumpikaan henkilöistä ei omista sykemittaria. Kertooko sinulle tuo 3 tuntia enemmän, kuin tuo 60 kilometriä?

Keravan Jamppa kirjoitti:

vastaisitko kysymykseeni? Miten aika on parempi mittari kuin kilometrit rullaluistelussa?

Esimerkki:
Henkilö A on rullaillut viime viikolla 60 kilometriä.
Henkilö B on rullaillut viime viikolla 3 tuntia.
Kumpikaan henkilöistä ei omista sykemittaria. Kertooko sinulle tuo 3 tuntia enemmän, kuin tuo 60 kilometriä?

Noitten vaihtoehtojen vertailu ja arviointi on täysin hyödytöntä ilman syketietoa.