"Ei parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville"? Parta ei siis kasva pahoille, mutta turpajouhet kasvavat kuitenkin joutaville?
Pitäisikö tuo olla muotoiltu toisin, "Ei parta pahoille kasva, ei turpajouhet joutaville" niin, että lukija saisi kuvan myös joutavien parrattomuudesta?
Pitäisikö tuo olla muotoiltu toisin, "Ei parta pahoille kasva, ei turpajouhet joutaville" niin, että lukija saisi kuvan myös joutavien parrattomuudesta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
voi tulkita myös että pilkun jälkeinen lauseenosa liittyy siihen edeltävään, jossa on sanat "ei kasva", niitä ei siis tarvitse toistaa.
Olet sitten ottanut asiaksesi olla oikea kielipuoli tuolla nimimerkilläsi "Ketä tietää?".
Ei kyllä se niin on ja olla pitää . . . Eli ei parta pahoille kasva turpajouhet joutaville. Nykyään se näkee. Hyvin hoidettuja partoja on ja näkyy, mutta huonosti hoidettuja joutavia häiveniä niitä on runsain määrin. Joten ne turpajouhet ne on ja näkyy siis joutavilla turilailla. Jotka eivät tiedä parran hoidosta . . . TUON TAIVAALLISTA !
Terv. evp. sissikapteeni kapteeni Timppa
Sillon olisi: ..., mutta turpajouhet joutaville. Ihme kun naiset ei ole vielä nostaneet äläkkää tuostakin :)
Hiero kanankakkaa leuannypykääsi aamuin illoin nii alkaa se partaa kasvaa sullekin.
Eitartte sen jälkeen täällä marmattaa ja itkeä.
Partaan voi tukehtua.m Kyllä voi.
Entäs naiset?
Eevasta lähtien pahoja.
Aika yksinkertainen täytyy olla, jos ei ymmärrä sanonnan ideaa: ”Ei parta pahoille kasva, [eikä] turpajouhet joutaville.”
Eikä-sana on jätetty pois runon poljennon takia. Samalla tavalla tehtiin vanhoissa sananlaskuissa.
Tuo eittämätön muoto on ihan tavallinen ainakiin lyriikassa, mutta kummankin lauseen eittäminen yllättäen tuo saman merkityksen..
Tietysti olisi voinut sanoa Pitäisikö olla tullut muotoilluksi. (vitsi)
Pahin on tuo Ketä tietää. Se ei tarkoita suomessa mitään. Joko kuka tietää tai ketä tietää uskoa/varoa/ tms.