Miksi "pitää" olla isänmaallinen?

Aivan mahtavaa. Pikaisesti poikkesin katsahtamassa mitä täällä on ja hymy nousi huulille.
KIITOS Streicher.
Odotin jotain räpeltävää perustelua isänmaallisuus juttuun, mutta en ollut osannut odottaa tuon kaltaista vastausta. Aivan mahtavaa.
Pysyä Streicher tuollaisena ja tarjoat paljon hupia kaikille.
Kiitos myös linkin aloittaneelle. En nyt ota osaa keskusteluun, mutta Streicherin vastaus oli loistava.
Lähdempä katselamaan latinotyttöjen sambatansseja ja nauttimaan rotupettuuruudestani ennen kuin Streicher tulee ja toteuttaa kohtaloni.

Itseasiassa voimme kiittää Venäjää meidän kehityksessämme. Vaikka Ruotsi toikin paljon Suomeen, niin Venäjä antoi meille mahdollisuuden itsenäisyyteen. Suomi oli monilla Ruotsalaisille rikkaille vain rahan hankinta paikka, mutta Venäjä antoi mahdollisuuden oman valtion perustamiseen.
Se loi mahdollisuuden omaan hallitukseen. Se mahdollisti hallituksen ylläpidon antamalla oikeuden verotukseen ja säädellä omaa tullitoimintaa.
Me olimme suurvallan alla paremmassa jamassa kuin moni muu suurvallan alla oleva maa oli ja on.
Ruotsi ei antanut Suomelle mitään mahdollisuutta omaan valtioon, mutta Venäjän toimet mahdollistivat sen ja heiden antamansa vapaus Suomen hallitukselle oli niin poikkeuksellisen suuri verrattuna Ruotsin aikaan, ettei täällä juuri kapinoitu ja yhteystyö sujui yllättävän mallikkaasti verrattuna maihin jotka joskus ovat omanneet kulttuurin ja oman historian ennen venäjän alle joutumista.

Ihan sama kirjoitti:

Itseasiassa voimme kiittää Venäjää meidän kehityksessämme. Vaikka Ruotsi toikin paljon Suomeen, niin Venäjä antoi meille mahdollisuuden itsenäisyyteen. Suomi oli monilla Ruotsalaisille rikkaille vain rahan hankinta paikka, mutta Venäjä antoi mahdollisuuden oman valtion perustamiseen.
Se loi mahdollisuuden omaan hallitukseen. Se mahdollisti hallituksen ylläpidon antamalla oikeuden verotukseen ja säädellä omaa tullitoimintaa.
Me olimme suurvallan alla paremmassa jamassa kuin moni muu suurvallan alla oleva maa oli ja on.
Ruotsi ei antanut Suomelle mitään mahdollisuutta omaan valtioon, mutta Venäjän toimet mahdollistivat sen ja heiden antamansa vapaus Suomen hallitukselle oli niin poikkeuksellisen suuri verrattuna Ruotsin aikaan, ettei täällä juuri kapinoitu ja yhteystyö sujui yllättävän mallikkaasti verrattuna maihin jotka joskus ovat omanneet kulttuurin ja oman historian ennen venäjän alle joutumista.

Lue lisää

"Ruotsi ei antanut Suomelle mitään mahdollisuutta omaan valtioon, mutta Venäjän toimet mahdollistivat sen ja heiden antamansa vapaus Suomen hallitukselle oli niin poikkeuksellisen suuri verrattuna Ruotsin aikaan, ettei täällä juuri kapinoitu ja yhteystyö sujui yllättävän mallikkaasti verrattuna maihin jotka joskus ovat omanneet kulttuurin ja oman historian ennen venäjän alle joutumista."

Suomi oli Ruotsin itäinen puolisko eikä Suomessa kukaan nähnyt minkäänlaista syytä jakaa emämaata kahtia Ruotsiin ja Suomeen. Korkeintaan näin ajatteli muutama venäläisten lahjoma petturiupseeri Kustaa III:n aikana. Tavallisten suomalaisten uskollisuus Ruotsin kruunua kohtaan oli horjumaton Porvoon valtiopäiviin saakka.

Eiköhän muuten ole korkea aika lopettaa Ruotsin jako ja liittää valtakunnan läntinen ja itäinen puolisko uudelleen yhteen? Myös Viro, vanha Ruotsin maakunta, on tähän itämerelliseen valtioliittoon tervetullut. Latviaakaan unohtamatta (Kuurinmaan voisimme antaa Liettualle).

Miksi kaikkien Suomalaisten miesten pitää olla vastuussa asioista mihin heillä ei ollut mitään kontrollia ? Suomen sodat olivat, okei, mutta niihin minulla ei ollut mitään osuutta, vastuuta tai kontrollia.

Eiköhän veteraanit taistelleet sellaisen Suomen puolesta joka arvostaisi kaikkien vapautta.

Miksi Venäjää pitää pelätä ? Miksemme voi antautua ja liittyä Venäjän maahan, silloin saisimme tuhatkertaisen armeijan turvaksemme ja lisäksi ei meidän koskaan tarvitsisi käydä sotaa Venäjää vastaan. Olisimme Venäjällä kuin herran kukkarossa.

Olipas lapsellisia näkemyksiä.

Osaan arvostaa isänmaallisia. Kaveripiirissänikin löytyy monia suomi-henkisiä (myös fiksuja) ihmisiä. Eivät kaikki ole itsemurhia hautovia juoppoja kommunisteja.

Isänmaallisuus on ok jos se pysyy kohtuudessa. Esim jääkiekko-ottelut on ainoa paikka missä minäkin toivon suomen voittoa. Mutta omalla kohdallani se jää kiekkokaukaloon.
Tavanomainen isänmaallisuus aiheuttaa tietynlaista sokeutta ja sulkeutuneisuutta. Esim. ostetaan kotimaisia tuotteita vaikka ulkomaalaiset ovat halvempia ja usein myös laadukkaampia. Tämänkaltainen suosiminen sinällään on täysin vaaratonta (paitsi kukkarolle)
Pahimmillaan isänmaallisuus on kiihkopatriotismia joka aiheuttaa valtioden välisiä erimielisyyksiä ja pahimmillaan sotia joissa isänmaallisuus menee ihmisarvojen edelle. Jos tähän sotketaan vielä uskonto, niin kriisi on pahempi, käytännössä ikuinen kuten esim isralin ja palestiinan tilanne.

Mutta kuten jo totesin, isänmaallisuus on vain yksi arvo. Omalla kohdallani tämä on "korvattu" globaalilla tasa-arvoisella liberalismilla. Olen enemmän ihmis- kuin valtioläheinen (en kuitenkaan kommunisti). Toivoisin siis hieman kunnioitusta kiihkonationalisteiltakin. Emme ole loppujen lopuksi erilaisia kuin tässä yhdessä asiassa (yleistettynä). Putkimies voi olla isänmaallinen - tai sitten ei. Toisinkuin jotkut kuvittelevat, sillä ei ole mitään merkitystä siihen, miten putkimies tekee työnsä, tai millainen hän on ihmisenä.

Nyt siirrytään varsinaiseen ongelmaan: armeija ja asepalvelus. Kenen etu on se että palveluksen suorittaa ihminen jolla ei ole mitään motivaatioita "puolustaa"? On myös niitä jotka pitävät itseään isänmaallisena, mutta eivät suostu armeijaan. Yleensä kiihkoilijat (joilla on periaatteessa samat arvot) kääntävät tämän heitä vastaan: "et voi olla isänmaallinen, jos et ole valmis uhraamaan itseäsi". Samankaltaisuutta on löydettävissä myös ääriuskovaisten marttyyreistä. Mikäli näin väitetään, naiset eivät ole isänmaallisia, koska vain pieni osa heistä käy armeijan.

Toinen epäkohta isänmaallisuudessa on EU. Miksi sitä pidetään "suomalaisuuden uhkana"? Unionin tehtävänä on yhdistää eri maiden lainsäädäntöä globaalin maailman mukaiselle tasolle, ei tyrkyttää suomalaisille "suurmaiden" arvoja vaikka jotkut toisin luulevat. Monet kuvittelevat myös maahanmuuttajien ja ulkomailta omaksuttujen arvojen latistavan suomalaisuutta. Miten sitten on mahdollista että USA on maailman isänmaallisin kansa, vaikka heidän "oma" kulttuurinsa pohjautuu täysin muualta omaksuttuihin tapoihin ja arvoihin?

jergulis kirjoitti:

Osaan arvostaa isänmaallisia. Kaveripiirissänikin löytyy monia suomi-henkisiä (myös fiksuja) ihmisiä. Eivät kaikki ole itsemurhia hautovia juoppoja kommunisteja.

Isänmaallisuus on ok jos se pysyy kohtuudessa. Esim jääkiekko-ottelut on ainoa paikka missä minäkin toivon suomen voittoa. Mutta omalla kohdallani se jää kiekkokaukaloon.
Tavanomainen isänmaallisuus aiheuttaa tietynlaista sokeutta ja sulkeutuneisuutta. Esim. ostetaan kotimaisia tuotteita vaikka ulkomaalaiset ovat halvempia ja usein myös laadukkaampia. Tämänkaltainen suosiminen sinällään on täysin vaaratonta (paitsi kukkarolle)
Pahimmillaan isänmaallisuus on kiihkopatriotismia joka aiheuttaa valtioden välisiä erimielisyyksiä ja pahimmillaan sotia joissa isänmaallisuus menee ihmisarvojen edelle. Jos tähän sotketaan vielä uskonto, niin kriisi on pahempi, käytännössä ikuinen kuten esim isralin ja palestiinan tilanne.

Mutta kuten jo totesin, isänmaallisuus on vain yksi arvo. Omalla kohdallani tämä on "korvattu" globaalilla tasa-arvoisella liberalismilla. Olen enemmän ihmis- kuin valtioläheinen (en kuitenkaan kommunisti). Toivoisin siis hieman kunnioitusta kiihkonationalisteiltakin. Emme ole loppujen lopuksi erilaisia kuin tässä yhdessä asiassa (yleistettynä). Putkimies voi olla isänmaallinen - tai sitten ei. Toisinkuin jotkut kuvittelevat, sillä ei ole mitään merkitystä siihen, miten putkimies tekee työnsä, tai millainen hän on ihmisenä.

Nyt siirrytään varsinaiseen ongelmaan: armeija ja asepalvelus. Kenen etu on se että palveluksen suorittaa ihminen jolla ei ole mitään motivaatioita "puolustaa"? On myös niitä jotka pitävät itseään isänmaallisena, mutta eivät suostu armeijaan. Yleensä kiihkoilijat (joilla on periaatteessa samat arvot) kääntävät tämän heitä vastaan: "et voi olla isänmaallinen, jos et ole valmis uhraamaan itseäsi". Samankaltaisuutta on löydettävissä myös ääriuskovaisten marttyyreistä. Mikäli näin väitetään, naiset eivät ole isänmaallisia, koska vain pieni osa heistä käy armeijan.

Toinen epäkohta isänmaallisuudessa on EU. Miksi sitä pidetään "suomalaisuuden uhkana"? Unionin tehtävänä on yhdistää eri maiden lainsäädäntöä globaalin maailman mukaiselle tasolle, ei tyrkyttää suomalaisille "suurmaiden" arvoja vaikka jotkut toisin luulevat. Monet kuvittelevat myös maahanmuuttajien ja ulkomailta omaksuttujen arvojen latistavan suomalaisuutta. Miten sitten on mahdollista että USA on maailman isänmaallisin kansa, vaikka heidän "oma" kulttuurinsa pohjautuu täysin muualta omaksuttuihin tapoihin ja arvoihin?

Lue lisää

"Tavanomainen isänmaallisuus aiheuttaa tietynlaista sokeutta ja sulkeutuneisuutta. Esim. ostetaan kotimaisia tuotteita vaikka ulkomaalaiset ovat halvempia ja usein myös laadukkaampia."

En sanoisi kotimaisten tuotteiden ostamisen olevan sokeutta. Itsekin ostan mieluiten suomalaista, vaikkakin opiskelijan tuloilla se ei aina ole mahdollista. Tämä on kuitenkin aivan järkevää toimintaa, sillä tukemalla suomalaista elintarviketeollisuutta voi auttaa työpaikkoja pysymään Suomessa, mikä vaikuttaa myös jokaisen omaan elämään. Tähän asiaan ei tarvitse liittää isänmaallisuutta ollenkaan. Ja voihan ajatella tässä kohtaa myös luontoarvoja ja miettiä, että on paljon ekologisempaa ostaa suomalaista kuin brasilialaista naudanlihaa.

Kiihkopatriotismin vaara on toki olemassa. Minä määrittelen kuitenkin patriotismin rakkautena isänmaata kohtaan ja rakkaushan on maailman kaunein asia.

Jep. Suurin ero meillä on se, että minulle valtiokokonaisuus on paljon yksilöä arvokkaampi asia. Tämä on hyvin perustavaa laatua oleva ero katsantokannoissa.

Armeijakysymys on vaikea, mutta minulle se on jo tasa-arvokysymys. Yhteiskunnan velvollisuuksien pitää olla kaikille samat eikä mitään pakkoja saa jakaa valikoiden ihmisen motivaation perusteella. Joillakin meistä ei nimittäin ole motivaatiota tehdä mitään. Näkemyksesi on outo. (Toki kannatan myös naisille pakollista asepalvelusta Israelin malliin.)

EU-kysymyksessä kannattaa muistaa, että laki on esitys kansakunnan arvoista ja siten EU:n puuttuminen Suomen lainsäädäntöön on välillisesti suomalaisiin arvoihin puuttumista.

Amerikkalainen patriotismi on eurooppalaislähtöisten amerikkalaisten maahan juurruttama ja ylläpitävä. Pelkään pahoin, että sitä mukaa, kun valkoisten määrä USA:n väestöstä vähenee, vähenee myös isänmaallisuus.

Krusader kirjoitti:

Miksi kaikkien Suomalaisten miesten pitää olla vastuussa asioista mihin heillä ei ollut mitään kontrollia ? Suomen sodat olivat, okei, mutta niihin minulla ei ollut mitään osuutta, vastuuta tai kontrollia.

Eiköhän veteraanit taistelleet sellaisen Suomen puolesta joka arvostaisi kaikkien vapautta.

Miksi Venäjää pitää pelätä ? Miksemme voi antautua ja liittyä Venäjän maahan, silloin saisimme tuhatkertaisen armeijan turvaksemme ja lisäksi ei meidän koskaan tarvitsisi käydä sotaa Venäjää vastaan. Olisimme Venäjällä kuin herran kukkarossa.

Lue lisää

Sen Suomen, jonka puolesta 1939-1944 taisteltiin, eteen minäkin olisin valmis uhraamaan vaikka henkeni. Tästä nykyisestä, jota lukemattomat kaltaisesi asuttavat, en ole niin varma...

"Miksemme voi antautua ja liittyä Venäjän maahan, silloin saisimme tuhatkertaisen armeijan turvaksemme ja lisäksi ei meidän koskaan tarvitsisi käydä sotaa Venäjää vastaan."

Ei meidän nytkään tarvitse käydä sotaa Venäjää vastaan, ellei Venäjä hyökkää tänne.

"Olisimme Venäjällä kuin herran kukkarossa."

Kuten tsetseenit tai marit?

Ruotsiin Suomen tulisi liittyä, ei Venäjään. Ruotsi-Suomen 200-vuotisesta jaosta on tehtävä loppu. Tätä valtioliittoajatusta muuten harkittiin vakavasti vuonna 1940.

J_Julistaja kirjoitti:

"Tavanomainen isänmaallisuus aiheuttaa tietynlaista sokeutta ja sulkeutuneisuutta. Esim. ostetaan kotimaisia tuotteita vaikka ulkomaalaiset ovat halvempia ja usein myös laadukkaampia."

En sanoisi kotimaisten tuotteiden ostamisen olevan sokeutta. Itsekin ostan mieluiten suomalaista, vaikkakin opiskelijan tuloilla se ei aina ole mahdollista. Tämä on kuitenkin aivan järkevää toimintaa, sillä tukemalla suomalaista elintarviketeollisuutta voi auttaa työpaikkoja pysymään Suomessa, mikä vaikuttaa myös jokaisen omaan elämään. Tähän asiaan ei tarvitse liittää isänmaallisuutta ollenkaan. Ja voihan ajatella tässä kohtaa myös luontoarvoja ja miettiä, että on paljon ekologisempaa ostaa suomalaista kuin brasilialaista naudanlihaa.

Kiihkopatriotismin vaara on toki olemassa. Minä määrittelen kuitenkin patriotismin rakkautena isänmaata kohtaan ja rakkaushan on maailman kaunein asia.

Jep. Suurin ero meillä on se, että minulle valtiokokonaisuus on paljon yksilöä arvokkaampi asia. Tämä on hyvin perustavaa laatua oleva ero katsantokannoissa.

Armeijakysymys on vaikea, mutta minulle se on jo tasa-arvokysymys. Yhteiskunnan velvollisuuksien pitää olla kaikille samat eikä mitään pakkoja saa jakaa valikoiden ihmisen motivaation perusteella. Joillakin meistä ei nimittäin ole motivaatiota tehdä mitään. Näkemyksesi on outo. (Toki kannatan myös naisille pakollista asepalvelusta Israelin malliin.)

EU-kysymyksessä kannattaa muistaa, että laki on esitys kansakunnan arvoista ja siten EU:n puuttuminen Suomen lainsäädäntöön on välillisesti suomalaisiin arvoihin puuttumista.

Amerikkalainen patriotismi on eurooppalaislähtöisten amerikkalaisten maahan juurruttama ja ylläpitävä. Pelkään pahoin, että sitä mukaa, kun valkoisten määrä USA:n väestöstä vähenee, vähenee myös isänmaallisuus.

Lue lisää

ajatuskummituksia edustaa viha kaikkia poikkeavia kohtaan, vaikka itse julistaa olevansa kristitty. Tiedätkö mitä Jeesus olisi sanonut moisesta?

J_Julistaja kirjoitti:

"Tavanomainen isänmaallisuus aiheuttaa tietynlaista sokeutta ja sulkeutuneisuutta. Esim. ostetaan kotimaisia tuotteita vaikka ulkomaalaiset ovat halvempia ja usein myös laadukkaampia."

En sanoisi kotimaisten tuotteiden ostamisen olevan sokeutta. Itsekin ostan mieluiten suomalaista, vaikkakin opiskelijan tuloilla se ei aina ole mahdollista. Tämä on kuitenkin aivan järkevää toimintaa, sillä tukemalla suomalaista elintarviketeollisuutta voi auttaa työpaikkoja pysymään Suomessa, mikä vaikuttaa myös jokaisen omaan elämään. Tähän asiaan ei tarvitse liittää isänmaallisuutta ollenkaan. Ja voihan ajatella tässä kohtaa myös luontoarvoja ja miettiä, että on paljon ekologisempaa ostaa suomalaista kuin brasilialaista naudanlihaa.

Kiihkopatriotismin vaara on toki olemassa. Minä määrittelen kuitenkin patriotismin rakkautena isänmaata kohtaan ja rakkaushan on maailman kaunein asia.

Jep. Suurin ero meillä on se, että minulle valtiokokonaisuus on paljon yksilöä arvokkaampi asia. Tämä on hyvin perustavaa laatua oleva ero katsantokannoissa.

Armeijakysymys on vaikea, mutta minulle se on jo tasa-arvokysymys. Yhteiskunnan velvollisuuksien pitää olla kaikille samat eikä mitään pakkoja saa jakaa valikoiden ihmisen motivaation perusteella. Joillakin meistä ei nimittäin ole motivaatiota tehdä mitään. Näkemyksesi on outo. (Toki kannatan myös naisille pakollista asepalvelusta Israelin malliin.)

EU-kysymyksessä kannattaa muistaa, että laki on esitys kansakunnan arvoista ja siten EU:n puuttuminen Suomen lainsäädäntöön on välillisesti suomalaisiin arvoihin puuttumista.

Amerikkalainen patriotismi on eurooppalaislähtöisten amerikkalaisten maahan juurruttama ja ylläpitävä. Pelkään pahoin, että sitä mukaa, kun valkoisten määrä USA:n väestöstä vähenee, vähenee myös isänmaallisuus.

Lue lisää

Tällä armeijaongelmalla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Et voi vaatia muita armeijaan, vaikka pidät sitä itsesikaltaisille isänmaallisille sopivana. Ihmiset ovat erilaisia eikä kaikista voi tulla sotilaita. Yhtä lailla voitaisiin pakottaa kaikki ihmiset äänestämään tiettyä puoluetta tai pakottaa ihminen eläkkeelle tietyssä iässä. Se on moraalisesti väärin. Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna armeijaan ei yksinkertaisesti kannata laittaa motivaatio-ongelmaisia (syitä en lähde erittelemään). Siitä ei ole mitään hyötyä kyseisille ihmisille tai toisaalta armeijalle.

"Jep. Suurin ero meillä on se, että minulle valtiokokonaisuus on paljon yksilöä arvokkaampi asia. Tämä on hyvin perustavaa laatua oleva ero katsantokannoissa"

No tässä sentään olemme yhtä mieltä. Korostan vielä että yksilökeskeinen näkökulma ei tarkoita itsekkyyttä eikä poissulje yhteisöllisyyttä.


"Amerikkalainen patriotismi on eurooppalaislähtöisten amerikkalaisten maahan juurruttama ja ylläpitävä. Pelkään pahoin, että sitä mukaa, kun valkoisten määrä USA:n väestöstä vähenee, vähenee myös isänmaallisuus."

En usko. Amerikkalainen patriotismi pohjatuu enemmän aatteisiin kuin syntyperään, toisinkuin täällä. USA:ssa on rotuvähemmistöjä enemmän kuin missään muualla, ja siellä se on käännetty USA:n eduksi.
Esimerkiksi täällä euroopassa vähemmistöjen syrjimistä (=rasismia) pidetään valitettavan usein isänmaallisena. Esimerkiksi venäläis- ja somalivähemmistöjä syrjivät pitävät usein itseään "tosi isänmaan ystävinä", esimerkkinä eräs entinen showpainija/kansanedustaja.