Jos hymyilet, niin puhu!

Saatanan saatana! Olen erittäin ujo naisten kanssa, tai ainakin kaikenlaisten aloitteiden tekemisessä naisten suhteen. Olen myös tottunut siihen, etteivät naiset pidä minusta, koska olen niin ujo. No, tässä nyt on melko pitkä työrupeama takana ja se olisi ollut ihan ok päättää, mutta eräs naisen alku pilasi kaiken (varmaan minua pari vuotta nuorempi korkeintaan).

Töissä se nainen tuli vähän yli kk sitten istumaan samaan pöytään ja siinä sitten hymyili ja lähti pois. Sitten hän on siitä lähtien aina joskus tullut hymyilemään (työn tekemisen aikana) viereeni, varsinkin jos hän on huomannut minun hymyilevän ensin jollekin työkaverille (miehille on helppo hymyillä) tms. Tosin se viereen tuleminen johtuu myös siitä, että työ oli A-B -etapin tyyppistä kiertelyä, jossa pakosti törmää välillä jokaiseen ihmiseen, mutta silti...tuo jäi häiritsemään. Ja nyt en tietenkään enää voi kysellä, mikä sitä niin hymyilytti. Ja painotan vielä sitä, että en todellakaan ole tottunut sellaiseen, niin olen todella ulalla asiasta. Perkele jos nainen et koskaan puhu minulle, niin älä myöskään (kesto)hymyile minulle! En todellakaan tule iloiseksi siitä!
8889
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

se tyttö menee hymyilemään jollekin rentulle joka sitten pokaa sen, panee jonkin aikaa, pistää paksuksi ja lopuksi jättää. Tuo on todennäköisin skenaario. No, eipähän ole minulta pois...

Äänestä

...joskus 20 vuotta sitten eräs pieni tyttö tokaisi 10-vuotta vanhemmalle pojalle, että ei sa...na hymyillä, muistuu mieleen, aina kun nykyään kys.miehen jossain sattumalta tapaan. Joka kerta mies on peruslukemilla ja minua naurattaa ihan hirveästi.

Äänestä
  • sille, että te naiset olette ilkeitä kusipäitä? Todistit sen juuri itsekin.

    Äänestä

kyse oli siitä, että tyttö oli sinuakin ujompi eikä siksi uskaltanut muuta kuin hymyillä? Mitäpä jos ottaisit silmät pois siitä oman navan tuijottamisesta ja itsesi surkuttelusta ja miettisit, miten rohkaista ujoja tyttöjä? Tai "harjoittele" vaikkapa puhumaan rennosti tädeille ja varatuille naisille niitä näitä ja sitten pikkuhiljaa sinkuille, joista et ole kiinnostunut ja sitten sille kiinnostuksen kohteelle..Kukaan muu kuin sinä itse voit auttaa itseäsi pääsemään ujoudestasi.

p.s. kiroilu ei yleensä tee vaikutusta naiseen, joten se kannattaa lopettaa kokonaan.

Äänestä
  • Juuri näin, jos mies on ujo, niin pitää ottaa pää pois anaalista ja alkaa harjoitella, miten olla "parempi ihminen" joka voi ottaa toisiin kontaktia. Jos nainen on ujo, niin sitä pitää vaan ymmärtää.

    Tämä on sitä tasa-arvoa parhaimmillaan.

    Äänestä

  • Nimetön kirjoitti:

    Juuri näin, jos mies on ujo, niin pitää ottaa pää pois anaalista ja alkaa harjoitella, miten olla "parempi ihminen" joka voi ottaa toisiin kontaktia. Jos nainen on ujo, niin sitä pitää vaan ymmärtää.

    Tämä on sitä tasa-arvoa parhaimmillaan.

    Olen huomannut naisten olevan todella itsepäisiä noiden aloitehommien suhteen. Tuntuu, että jotkut hymyilevät jne., mutta sitten kun mies ei tee aloitetta, niin nainen suuttuu siitä (ja sitten nainen saattaa vielä hymyillä joskus uudelleen ja sama ruljanssi jatkuu). Toleranssi kasvaa siinä minullakin.

    Jos taas puhutaan tästä minun tapauksestani, niin kun kerran se tyttö uskaltaa (no uskalsi, en taida häntä enää nähdä) hymyillä minulle ja itse jäin vain transsiin, niin eiköhän se tyttö ole vähemmän ujo kuin minä.

    Näen itse aloiteasian niin, että rohkeamman osapuolen (riippumatta sukupuolesta) tulee tehdä aloite. Tämä on paras tapa saada sille ujommalle osapuolelle itsevarmuutta, jotta hänkin pystyy tekemään aloitteita. Jos on vieraantunut vastakkaisesta sukupuolesta liikaa, niin se aloitteen tekeminen on oikeasti helvetin vaikeaa. Miesten tilannetta vaikeuttaa vielä se, että kaikki ne rohkeammatkin naiset yleensä vain "viestittävät" kiinnostustaan mieheen, vaikka uskaltaisivatkin itse tehdä aloitteen. Tämä aiheuttaa pelkästään pahan oravanpyörän ujoimpien miesten keskuudessa. Mutta tasa-arvoa odotellessa...

    Äänestä

  • työsopimus päättyi kirjoitti:

    Olen huomannut naisten olevan todella itsepäisiä noiden aloitehommien suhteen. Tuntuu, että jotkut hymyilevät jne., mutta sitten kun mies ei tee aloitetta, niin nainen suuttuu siitä (ja sitten nainen saattaa vielä hymyillä joskus uudelleen ja sama ruljanssi jatkuu). Toleranssi kasvaa siinä minullakin.

    Jos taas puhutaan tästä minun tapauksestani, niin kun kerran se tyttö uskaltaa (no uskalsi, en taida häntä enää nähdä) hymyillä minulle ja itse jäin vain transsiin, niin eiköhän se tyttö ole vähemmän ujo kuin minä.

    Näen itse aloiteasian niin, että rohkeamman osapuolen (riippumatta sukupuolesta) tulee tehdä aloite. Tämä on paras tapa saada sille ujommalle osapuolelle itsevarmuutta, jotta hänkin pystyy tekemään aloitteita. Jos on vieraantunut vastakkaisesta sukupuolesta liikaa, niin se aloitteen tekeminen on oikeasti helvetin vaikeaa. Miesten tilannetta vaikeuttaa vielä se, että kaikki ne rohkeammatkin naiset yleensä vain "viestittävät" kiinnostustaan mieheen, vaikka uskaltaisivatkin itse tehdä aloitteen. Tämä aiheuttaa pelkästään pahan oravanpyörän ujoimpien miesten keskuudessa. Mutta tasa-arvoa odotellessa...

    Sitä ihmettelen, ettei kukaan opeta nuorille pojille että asia on näin, vaan se pitää oppia kantapään kautta... vuosikaudet uskoin, että kyllä se tyttö tulee jutelemaan jos se on minusta kiinnostunut. Ja ihmettelen olenko niin kamala kun kontakti jää aina vain katsomiseen.

    Äänestä

Uutena työntekijänä ei-ihan-pienessä firmassa minulla on tapana hymyillä oudoille ihmisille joihin törmään kahvihuoneessa tai muualla. Kun ei tiedä kuka toinen on, niin ei viitsi moikkaillakaan, mutta viestittääkseni etten pure, jos joku haluaa tutustua. :) Mutta ehkä tuo on jotain muuta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


työsopimus päättyi kirjoitti:

Saatanan saatana! Olen erittäin ujo naisten kanssa, tai ainakin kaikenlaisten aloitteiden tekemisessä naisten suhteen. Olen myös tottunut siihen, etteivät naiset pidä minusta, koska olen niin ujo. No, tässä nyt on melko pitkä työrupeama takana ja se olisi ollut ihan ok päättää, mutta eräs naisen alku pilasi kaiken (varmaan minua pari vuotta nuorempi korkeintaan).

Töissä se nainen tuli vähän yli kk sitten istumaan samaan pöytään ja siinä sitten hymyili ja lähti pois. Sitten hän on siitä lähtien aina joskus tullut hymyilemään (työn tekemisen aikana) viereeni, varsinkin jos hän on huomannut minun hymyilevän ensin jollekin työkaverille (miehille on helppo hymyillä) tms. Tosin se viereen tuleminen johtuu myös siitä, että työ oli A-B -etapin tyyppistä kiertelyä, jossa pakosti törmää välillä jokaiseen ihmiseen, mutta silti...tuo jäi häiritsemään. Ja nyt en tietenkään enää voi kysellä, mikä sitä niin hymyilytti. Ja painotan vielä sitä, että en todellakaan ole tottunut sellaiseen, niin olen todella ulalla asiasta. Perkele jos nainen et koskaan puhu minulle, niin älä myöskään (kesto)hymyile minulle! En todellakaan tule iloiseksi siitä!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu