Niin luin tuossa tuota Tieteen kuvalehteä.
Siinä oli juttu neandertalilaisista. Jotenkin ihmettelen, miten rotu ja laji erotellaan toisistaan. Jos neandertalilaisen kanssa pystyi homo sapiens lisääntymään, eikö kyse ole ennemminkin rodusta eikä lajista?
Meikessä on varmaan osa neandertalilaisien geenejä. Mm. isäni on ulkomuodoltaan hyvin neandertalilaisen näköinen. Vanha otsa ja iso tyyppi, lihaksikas. Toki itse neandertalilaiset olivan pieniä, alta 160cm.
Siinä oli juttu neandertalilaisista. Jotenkin ihmettelen, miten rotu ja laji erotellaan toisistaan. Jos neandertalilaisen kanssa pystyi homo sapiens lisääntymään, eikö kyse ole ennemminkin rodusta eikä lajista?
Meikessä on varmaan osa neandertalilaisien geenejä. Mm. isäni on ulkomuodoltaan hyvin neandertalilaisen näköinen. Vanha otsa ja iso tyyppi, lihaksikas. Toki itse neandertalilaiset olivan pieniä, alta 160cm.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, omasta mielestäni kyseessä on sama eläinlaji, jos se pystyy siittämään lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Sitä ei ihmisen ja neandertalilaisen suhteista tiedetä varmasti.
Eläimistä esim. metso ja teeri ovat eri lajeja, mutta pystyvät kuitenkin lisääntymään keskenään. Käsittääkseni metson ja teeren jälkeläiset eivät kuitenkaan pysty lisääntymään, vaan ovat steriilejä.
Edesmennyt paleontologi Björn Kurtén muuten pohdiskeli neandertalilaisen ja ihmisen steriilejä jälkeläisiä yhdeksi osatekijäksi sukupuuton partaalla horjuvan neandertalilaisen lopulliseen tuhoon. Mielenkiintoinen teoria.
Tuo steriilijuttu onkin ihan uusi juttu mulle, en ole siitä kuullut mitään???
Jep, aasin ja hevosen steriilejä jälkeläisiä, muuleja ja muuliaaseja, käytetään edelleen kantojuhtina.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Muuli
Tieteellisessä termistössä sekä laji ja rotu alkavat olla aikansa eläneitä käsitteitä, joille ei ole enää mitään yksiselitteistä määritelmää, ja joista siksi haluttaisiin jo eroon. Yleensä puhutaan mielemmin taksoneista, jotka voivat merkitä mitä tahansa linnéläisestä luokittelusta periytyviä tasoja. Itse asiassa rotu-käsitettä ei ainakaan nykyisin käytetä luonnonvaraisista eläimistä, vaan vastaava luokka olisi alalaji.
Mitä neandertaleihin tulee, luokittelun apuna voi oikeastaan käyttää vain morfologian ja jäljellä olevan DNA:n eroja arviointia. Viime aikojen todisteet siitä, että neandertalien kanssa on risteydytty ja nykyihminen on Cro-Magnonin ja neandertalin hybridi, sekoittaa asiaa entisestään. Tosin esi-isämme ovat saattaneet saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä jopa Homo erectuksen kanssa, ja sen lajiasemasta tuskin on mitään epäilystä.
"Viime aikojen todisteet siitä, että neandertalien kanssa on risteydytty ja nykyihminen on Cro-Magnonin ja neandertalin hybridi, sekoittaa asiaa entisestään."
Ei nykyihminen, vaan nykyeurooppalainen. Vain meillä on näitä neanderthal-geenejä (mahdollisesti).
Muuten, kun näistä aste-eroista puhutaan: homo sapiensilla ja neanderthalensiksella oli yhteinen esi-isä 700 000 sitten. Suomalaisella ja afrikkalaisella oli yhteinen esi-isä 100 000 vuotta sitten. Missä vaiheessa voidaan puhua eri roduista tai eri lajeista? Aste-eroja vain, termistön määrää poliittinen korrektius...
Neandertaleilta periytyväksi epäiltyä microcephalin-geenin muotoa löytyy 70% ihmiskunnasta. Se kattaa jo muutakin kuin pelkät eurooppalaiset. Tosin käytin kyllä vahingossa väärää nimikettä varhaiselle H. sapiensille, Cro-Magnon kun on käytössä ensimmäisistä eurooppalaisista. Kaikki paitsi afrikkalaiset kansat ovat kumminkin vaeltaneet nykyisille asuinsijoilleen myös neandertalinihmisten asuttamien alueiden kautta, joten ehkä se risteymä pääsi syntymään jo siellä.
Mitä siihen lajijuttuun tulee, nythän on todettu että pohjoisessa lajiutuminen on nopsempaa kuin etelässä. Neandertalit elivät aikoinaan juuri niin pohjoisessa kuin yleensäkään kukaan pystyi elämään. Mutta kyllähän se on genetiikan mukaan vedettävä se viiva lajin ja alalajin välille (unohdetaan jo se rotukäsite, kun ei olla kissoja tai koiria) ja nykyihmisessä ei niin erilaista populaatiota olekaan, että voisi eri alalajeista puhua.
Neandertalit olivat pituudeltaan noin 151 - 166 cm. Suuren osan historiaa nykyihmisten pituus on myös jäänyt tälle välille (myös Suiomen iäkkäämpien naisten parissa - tunnen alle 150-senttisiä naisia useitakin). Lihaksikkuudessa neandertalit "olisivat saaneet rugbynpelaajat kalpenemaan" erään antropologin mukaan.
Björn Kurténin kirjat ovat aivan luettavia, myös tietokirjallisuuden puolella.