"Näin pitää tehdä, koska laki sanoo niin."
Onko auktoriteettiin vetoaminen argumentaatiovirhe?
Onko auktoriteettiin vetoaminen argumentaatiovirhe?
argumentaatiovirhe
laki sanoo
9457
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei 4x5 voi olla 1 vaikka 10000 5-vuotiasta lasta niin väittäisikin.
Auktoriteettiin vetoaminen on argumentaatiovirhe.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentum_ad_auctoritatem
http://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe
Kiitos linkistä...no nyt voin huoletta tehdä suunnittelemani rikoksen koska se ei ole argumentaatiovirhe.
joopa joo
että evoluutioteoria on fakta,niin onko häneen vetoaminen argumentaatiovirhe ,jos vähemmällä koulutuksellakin varustettu pystyy osoittamaan sen mahdottomaksi???
"Occamin partaveitsi (usein myös Ockhamin partaveitsi) on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikista yksinkertaisin."
Juu, ilmiöiden yksinkertaisuudesta seuraa että ne ovat yksinkertaisia. Ilmiöiden monimutkaisuudesta seuraa puolestaan niiden monimutkaisuus. Mahtavia kehäpäätelmiä, tautologioita.
Voidaanko "Ochamin partaveitseen" muuten soveltaa sen omaa periaatetta? Ilmentääkö se itsessään jotenkin tätä "yksinkertaisuutta"?
On eroa sillä käyttikö Okkam partaveistään deduktiivisesti päättelevässä maailmassa, jossa järjen tehtävänä oli palauttaa yksityiskohtia jo olemassaolevan totuuden yhteyteen, vai käytetäänkä partaveistä meidän maailmassamme, jossa todistelun laatu on olennaisesti toinen. Käsiterealismin vallitessa Okkamin sääntö karsii tehokkaasti "turhia" rönsyjä päättelyistä, mutta induktiivisen päättelyn maailmassa rönsyjen leikkaaminen ei ollenkaan välttämättä tarkoita totuudllisuuden lisääntymistä.
Okkamin partaveitsi ja Humen giljotiini ovat niitä "ikuisiksi totuuksiksi" idealisoituja niin sanottuja hyvän päättelyn sääntöjä, joita ylistävät kaikki jotka eivät oikeasti ymmärrä ajatushistoriaa ja logiikan muuttuvaisuutta aikojen kuluessa. Siis esim. skepsis-huuhaa -tyypit, jotka kuvittelevat että maailmassa on aikojen alussa vallinnut yksi ainoa pätevä logiikka, jota vain ei aiemmissa historian vaiheissa ole kunnolla tajuttu -- mutta jonka skepsiksen jäsenet onneksi kirkkaasti tajuavat.
"Näin pitää tehdä, koska laki sanoo niin."
Mielenkiintoinen kysymys. Olen kerran kuullut
oikeassa elämässä tällaisen legalistisen väitteen. Tällaiset väittämät vaativat melkoista "lakiuskoa" sen väittäjältä. Toisaalta esimerkiksi viranomaiset eivät voi ruveta joka käänteessä riitelemään lain perusteista, koska
käytännön tasolla ei ole luultavasti aikaa. Näkisin että lait ovat enimmäkseen yhteisöllisiä sopimuksia, konventioita, joihin olemme enemmän tai vähemmän sitoutuneet.
Toisaalta uskon että jotkin lait ovat ikään kuin perustavia ja siten "luontaisia". Niiden luonnetta ei ole mahdollista lähteä jotenkin
muuttamaan keskustelun kautta (esim. oikeus elämään).
Vastakkain on siten taas luonnonoikeudet ja yhteiskuntasopimusmallit.
"Onko auktoriteettiin vetoaminen argumentaatiovirhe?"
Ehkä joidenkin retoriikan sääntöjen mukaan
vastaus on "kyllä".
Kuitenkin jäljelle näyttäisi jäävän kysymys, mikä enemmistö tai "auktoriteetti" oikeuttaa puheen "auktoriteettivirheestä"?