Hiilidioksidia pyörittämään turbiinia? Kumpaa kannattaa käyttää vesihöyryä vai hiilidioksidia? Kummalla saa aikaan kovemman paineen. Kumpi on suhteellisesti kevyempää siis voimalaitoskäytössä?
Vesi on ilmanmuuta halvempaa, mutta sitä tarvitsee lämmittää.
Vesi on ilmanmuuta halvempaa, mutta sitä tarvitsee lämmittää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voimalaitoksissa käytetään tulistettua vesihöyryä, lämpötila 500...550 celsiusastetta. Höyry (H2O) on kevyempää kuin hiilidioksidi (CO2).
Eikös "massavirta" turbiinin siipien ohi, saa aikaan voiman joka turbiinia pyörittää. Joten vety vastaavassa paineessa ei saa aikaan juuri mitään, verrattuna esim puhtaaseen veteen samoilla paineilla. Tietysti turbiinien siivet ja koko suunnitellaan kaytettävän "väliaineen" mukaan.
vettä paineella turbiiniin, täytyis olla jo voimakone joka sitä painetta pumppaa.
mutta höyryä syntyy pelkällä lämmöllä.
laajenee se vesikin tietty lämmitettynä, mutta
höyrystettynä se tuottaa eniten energiaa.
Aiheesta poiketen joku tutkija haaveili hiilidioksidin käytöstä porakaivolämpöpumpun lämmön siirtimenä. Ajatus ihan absurdi mutta laskennallisesti kait saatiin massavuo jotenkin paremmaksi kuin vedellä. Muistaako tätä kukaan?
Jos on höyryn paine vaikkapa 200bar. Eikös vastaava paine ole putken toisessa päässä eli siellä mistä vesi tulee. Elikäs vedessäkin on painetta 220 bar.. En ymmärrä oikeasti voimalaitos tekniikkaa juuri yhtään. Mutta mitä painavampaa tavaraa saa menemään turbiinin läpi, eli ei ainakaan vetyä eikä heliumia, sen pienemmällä turbiinilla pärjää. Massan hitaus ja siitä kautta kaikki reaktiot turbiinin siipien ja väliaineen kesken saavat turbiinien siipiin liikettä, painoton tavara ei liikuta. Höyrykone mäntineen liikkuisi vaikka painottomalla tavaralla, kun paine ajaa mäntää liikkeelle, paineellisen tavaran oma massa ei vaikuta kuin epäsuorasti, hidastaen sylinterien tyhjenemistä ja täyttymistä.
Sitten "höyrystettynä se tuottaa eniten energiaa" samassa suhteessa se myös vaatii enemmän energiaa että höyrystyy.