Kiinnostaa millainen mahdollisuus on kaltaisellani tapauksella pärjätä miesmarkkinoilla. Olen 3 lapsen yh-äiti ja melko nuori sellainen. Ikää on hieman päälle 20 vuotta. Kouluni olen hoitanut kunnolla lapsista huolimatta ja minulla on lukion lisäksi 2.asteen ammatillinen koulutus sekä opiskelen ammattikorkeassa. Olen aina ollut ulkonäöllisesti sekä luonteeltani ilmeisesti useiden miesten mieleen, koska suhteen aloitus mahdollisuuksia on tarjoutunut ennen lapsia runsaasti.
Nyt en ole eron jälkeen uskaltautunut minnekään, koska pelkään vain pettyväni. Kuinka suuri"ongelma" useampi lapsi on miehelle? Onko minulla toivoa löytää ketään ikäistäni?
Tekstini on varmaan epätoivoisen kuuloista, mutta olen asian takia niin allapäin. Mikä on teidän mielipiteenne?
En siis halua aloittaa suhdetta kenen vain kanssa vaan ihmisen kanssa, jonka kanssa todella haluan olla. Voinko vaatia kumppanilta, mitä aiemminkin olisin vaatinut?
Nyt en ole eron jälkeen uskaltautunut minnekään, koska pelkään vain pettyväni. Kuinka suuri"ongelma" useampi lapsi on miehelle? Onko minulla toivoa löytää ketään ikäistäni?
Tekstini on varmaan epätoivoisen kuuloista, mutta olen asian takia niin allapäin. Mikä on teidän mielipiteenne?
En siis halua aloittaa suhdetta kenen vain kanssa vaan ihmisen kanssa, jonka kanssa todella haluan olla. Voinko vaatia kumppanilta, mitä aiemminkin olisin vaatinut?
Vastaukset 19
Vanhimmat
joka ottaa sinut itsenään eikä välitä lapsista, mutta valitettavasti itse en ole sellainen. ensireaktiot mulla olisi että "apua! 20v ja kolme lasta, ei oo mahdollista!" en yleensäkään ymmärrä miksi pitää hommata lapsia alle 25 vuotiaana puhumattakaan alle 20 vuotiaana ja noin monta vielä! yleinen periaatehan on nuorilla miehillä, kun on sitä valinnan varaa kumminkin niin härskisti dumpataan yh-äidit kakkossijalle. en nyt tahdo masentaa nimittäin mahdollisuuksia on, jos sulla on itsevarmuutta iskeä se mies itsellesi ja muutenkin aloitekykyä, niin varmasti se myös löytyy siihen vaaditaan vaan tavallista kovemmat periaatteet noin yh-äitinä.
mun mielipide vain :P
naisen ulos ehdokkaista, etenkin kun on kyse on noin nuoresta yh:sta. Moni nuori mies etsii mielummin lapsettoman naisen. Kun ikää tulee lisää, niin tilanne alkaa muuttumaan parempaan suuntaan. Ei voi mitään. Ehkä joku mies kuitenkin kiinnostuu, vaikka mahdollisuudet olisivatkin kaventuneet, jos vaan muuten on mielenkiintoinen tapaus.
kyllä mutta millasia ne kiinnostuneet on? ei ne tosissaan kiinnostu. monet miehet on varmaan valmiita olemaan sun kanssa lähinnä seksin takia, mutta siihen se sitten jääkin. ja tietty ne ei sitä suoraan sano, vaan huomaat sen sitten ajan kanssa.
Ei ole henkilökohtaisesti kokemusta yh-äideistä, mutta en nyt usko, että se minulle olisi mikää ongelma, koska minulla on kaksi nuorempaa sisarusta joita tuli muksuna hoidettua, enkä kokenut sitä mitenkään kamalana. Mutta kyllä uskon, että löydät ikäistäsi seuraa, en varmaan ole ainoa parikymppinen kaveri, joka näin ajattelee. :)
Kolme muksua vie jo aika paljon sun aikaa ni siinä joutuu se mieskin jo hiukka pohtimaan et onko sulla ees aikaa rakentaa mitään suhteita.
Lapset ei ole mikään ongelma vaikka varmasti vaatii välillä hiukan järjestelyjä että jää parille aikaa tutustua toisiinsa. Eli muksut ei ole este mutta hidaste kylläkin.
Mikäli olisit kiinnostava ilman lapsia niin olet sitä myös lasten kanssa mutta on otettava huomioon ne rajotteet mitä lapset tuo mukanaan ja elettävä sen mukaan.
Toivottavasti kohdallesi osuu lapsista pitävä ja itseäsi miellyttävä jätkä joka osaa ottaa huomioon ajalliset rajotteet joita lapsista syntyy.
Itselläni yksi lapsi.Sen olen huomannut,etten tunnu lapsettomille naisille kelpaavan.
Syynä saattaa olla se,että nämä lapsettomat haluaa itse lapsia.Kun olen heille kantani kertonut,etten lapsia enään tee,niin se siitä.
Enkä itse ole ihan,kevein perustein valmis, hynttyitä yhteen lyömään.Itsekkin olen torjunut yhden yh-äidin,jolla oli kaksi ihan pientä lasta.Vaikka hän oli muuten aivan ihastuttava nainen.Koen etten enään jaksa pienten lasten kanssa.
En suosittele kenellekkään roikkumaan pitkään näillä
Suomi 24:n suhteet ja tunteet palstoilla. Lokaa lentää
täällä tunnetusti liian yksipuolisesti yksinhuoltajien
niskaan. Mielipiteet ovat monesti aivan liian musta-valkoisia.
Suosittelen menemään avoimin, iloisin mielen
vaikka kesäisille tanssilavoille tutustumaan uusiin
ihmisiin.
Itse olen päälle 3-kymppinen mies ja YH-äiskä
kelpaisi oikein mainiosti. Itse olen hiljalleen tullut
siihen tulokseen etten luultavasti halua omia biologisia lapsia.
Tuskin jaksaisin tehdä aika stressaavaa työtäni ja iltaisin vielä
opiskella, jos kotona olisi alle vuoden ikäinen oma vaikka
’korvatulehduskierteessä’ oleva huutava pikkuvauva.
Mutta miehenä kasvattajan rooli tuntuu jo paremmalta,
jos lapset osaavat vaikkapa jo puhua.
Olen mies ja juuri jokunen viikko sit yksi yh-äiti sai tän miehen vietyä mennessään, vaik niitä ikäni karttanut.. Ja lapsikin vaikuttaa olevan ihastuttava.
Kyllähän miekin voisin sinkkuäidin kanssa alkaa seurustelemaan, eihän se ole mikään este, kun miekin haluaisin lapsia tulevaisuudessa niin ei vaikka ois jo lapsi naisella ei olis ongelma, jos vaan lapsi hyväksyisi miut. Mie en vois kuvitella sitä tilannetta, että vaikka menis äidin kanssa miten hyvin tahansa, jos ei lapsi haluaisi miuta hänen perheeseensä, niin on se parempi, että mie jään pois suhteesta.
Missäs vaiheessa kerron lapsikatraastani? On kai outoa ensimmäisenä paukauttaa, että hei mulla on lapsia? Pitäisikö ensin näyttää jotain itsestään ja sitten kertoa? Jos vaikkapa viikon tuntemisen jälkeen paljastaa, meneekö huijauksen piikkiin?
Kovin aikasin oo muksuja pukannu ja viel 3...
Kyllähän se kannattaa heti kertoa rehellisesti ja kysyä mieheltä onko se ongelma hänelle. On tuo kyllä sen verran tärkeä asia kerrottavaksi. Jos sie kerrot vasta viikon jälkeen niin todennäköisesti sie et nää tätä miestä enään.
Lähes naapuriin muutti n. 3 kuukautta sitten 2:n lapsen YH-äiti, 3-kymppinen, itse olen 35. Pyysi auttamaan joissakin käytännön asioissa, no minähän autoin, ja palkitsi avun aina kahvittelulla ,ja minä jo aloin toivoa jonkinlaista suhdetta, lapsetkin oli kivoja ja tykkäsi minusta, ja jo kylilläkin alettiin puhua että siinäpä olisi hyvä pari.
Nainen oli sitten pari viikkoa poissa, jotain työjuttuja ne oli, lapset oli mummolassa. Ja sitten hänen luonaan alkoi käymään joku äijä, ja sitä käymistä on nyt kestänyt tähän asti, ja jotenkin on sellainen fiilis, etten vain kelvannut ,vai olinko sitten liian varovainen, olisko mun pitänyt olla aloitteellisempi, mitään seksiä ei harrastettu, ja muutenkin olin siitä auttamisesta huolimatta ehkä liiankin kohteliaan etäinen ja viileä. Autoin, kun pyysi, ja ehkä ei olisi pitänyt alkaa edes kuvittelemaan mitään enempää.
olemaan tyhmä pässi, joka tarjoaa naiselle mitä se tarvitsee.. eli apua. PI***A annetaan sitten muualle, joten turha sun on painaa sielä duunia ja toivoa turhia..
Minä en ainakaan alkaisi seurustelemaan yhdenkään yh-äidin kanssa, varsinkaan jos on noin monta lasta. Ainoa yh-äiti, jonka kanssa voisin harkita suhteen aloittamista, on lasteni äiti, eli siis nykyinen ex-vaimoni.
Minä en ainakaan alkaisi seurustelemaan yhdenkään yh-äidin kanssa, varsinkaan jos on noin monta lasta. Ainoa yh-äiti, jonka kanssa voisin harkita suhteen aloittamista, on lasteni äiti, eli siis nykyinen ex-vaimoni.
olen 3 lapsen yh-äiti.
olen pohtinut aivan samoja asioita kuin sinä.
miehiä joita olen tavannut,en ole halunnut päästää liian lähelle,ehkä pelkään heidän vain leikkivän minun kanssani.
osa syytä on se että olen kokenut paljon .
olin naimisissa sain 2 ihanaa nyt 8 ja 6 vuotiaat lapset,mutta suhde tuhoutui kun ex rupesi juomaa ja kävi käsiksi,oli pakko päästä pois,siitä on nyt jo 5 vuotta .
sitten tapasin erään miehen jonka kanssa harrastimme melkein pelkkää seksiä,halusin niin itsekkin kun en tahtonut olla "aivan" yksin.nyt kun ajattelen se kuulostaa todella tyhmältä,mutta kait sitä eronnutkin hellyttä tarvitsee.
halusin 3 lapsen,niimpä sain sen tahtoi hän sitä tai ei.silloin mietin voisimmeko me olla yhdessä saman katon alla,muutimme mutta sitä ei kestänyt kuin puoli vuotta ja sain tarpeekseni hänen tavastaa kohdella lapsiani,haukkui aina apinoiksi,aivo kääpiöiksi ym.kun muutimme vauvani oli vain 2 kk ikäinen ,nyt hän on 9 kk ja mahtava pakkaus!!!!!!!
,kait tämäkin on kovettanut minua,pelkään tekeväni taas jonkun vieheen ja lapseni joutuisivat siitä kärsimään,niinkuin viimeksi kävi.
olen vahva jaksamaan,pakon edessä varsinkin,kova suojelemaan lapsiani ja itseäni pahalta ja vääryydeltä..............
se tietenkin voi johtaa siihen että tahtomatta
työnnän kaikki minusta todella kiinnostuneet miehet kaus pois,että tunnen olevani turvassa,vaikka yksin en enää halua olla.
mutta uskon huomiseen ja vaikka "50" vuotiaana löydän uuden rakkauden,hyvää kannattaa odottaa!!!!!!!!!
siis semppiä teille kaikille muilekkin yh-äideille
jotka olettte yksin ja murheellisia!!!!!!!!!!!
kiitos!
niin hakoteillä, ettei teillä ole minkäänlaista
arvostelukykyä, joka liittyy mieheen?
Kyllä sellaisen körilään ulkoisesta habituksesta ja luonteesta heti näkee, mikä on miehiään.
Mutta taisi olla seksi se ensimmäinen asia, joka mieleen juolahti!!!!!
No, jatkokertomus kertoo lisää naisen huoraluonteesta, siis älä enää kuvittele saavasi muuta kuin pelkkää paskaa niskaasi.
Sen olet ihan itse aiheuttanut itsellesi, kukaan kunnon mies ei ota toisen miehen byykaamia kakaroita kolmin kappalein.
Pysykää yhtenäisenä pakettina ja ota opiksesi edes jotakin.