Tietääkseni rannikoilla olleesta asutuksesta on olemassa paljonkin todisteita, siis asutuksesta enne ruotsalaisten tuloa. Täällä on varmaan niitä, jotka tietävät paremmin ja voisivat auttaa asiassa kertomalla mistä löytyisi mahdollisimman hyvää tietoa asiasta. Googletus tuottaa joitain sirpaletietoja, ehkä en ole onnistunut hakemaan oikeilla sanoilla.
Asutetut rannikot?
Ennen ruotsalaisia
101771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
...oli asutusta rannikolla periaatteessa aina.
Uudenmaan rannikko näyttää olleen osittain hämäläisten ja virolaisten nauttimaa erämaata. Vantaan koskiin oli virolaisella luostarilla nautintaoikeus vielä varsin myöhään.
Esihistorialliset asuinpaikat sijaitsivat yleensä rannoilla, joten niiden ajoitusta helpottaa maankohoamista koskeva geologinen tieto.
Miten niin rannikoilla ei olisi ollut asutusta?
Eivät tainneet suomalaiset suosia meren rannalla asumista. Ainoastaa Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa oli asutusta keskiajalla meren rannalla. Uudenmaan ja Pohjanmaan rannikko olivat melko tyhjiä. Ne asutettiinkin myöhemmin Ruotsista tulleilla uudisasukkailla.
suomalaiset ajettiin pois kuninkaan määräyksestä
Jaa, tuo Iijoki taitaa olla melko hämärä tapaus. Siitä ketä siellä 5000 vuotta sitten asui, ei varmaan tiedä kukaan. Ja asukkaat on varmaan vaihtuneet monta kertaa sen jälkeen.
1500-luvulle asti Iijoen alue kuului virallisesti Venäjään. Suomeen se liitettiin vasta Täyssinän rauhassa 1595. Tosin suomalaiset olivat alkaneet asuttaa aluetta jo aikaisemmin. Perinteisestihän Oulun-joki ja Iijoki laskettiin Vienan-Karjalaisten nautinta-alueisiin. Ja alueen saamelaiset maksoivat veronsa venäläisille.
http://www.kirjastovirma.net/asutusjasotatarinoita/05
Itsekin muistan näin lukeneeni. Pohjanmaan rannikolla (itä- ja länsipuolella) oli suomensukuista asutusta. Tästä todisteena on nykyiset ruotsinkieliset paikannimet, jotka pohjautuvat muinaisiin suomen/saamenkielisiin nimiin.
esimerkkejä: Mustasaari, Petersöre (Petrasaari), Munsala (Munasalo), Malax (Madeslahti), Maxmo (Maksamaa), Petäjänmaa (Petsmo), Ristitaipale (Korsnäs), Moikipää, Susiluoto (Bergö), Köklot (Kaukaluoto)...ja pohjanlahden länsipuolelta mm. Hortlax (Hurttalahti), Kallax (Kalalaksi), Niemisel (Niemisuvanto), Vitjärv (Valkeajärvi), Umeå (Uomajoki, Uumajoki), Jörn (Jyränjärvi) ja lisää löytyy...
Uudenmaan rannikolla ei tainnut olla juuri minkäänlaista pysyvää asutusta ennen ruotsalaisia. Sen aikainen maanviljelytapa ei oikein onnistunut Uudellamaalla (jääpolte talvisin jne.). Uudellamaalla pyöri hämäläisiä, lappalaisia (ei saamelaisia), virolaisia ja muita ohikulkijota. Ainakin Kirkkonummella on paljon lappalaisperäisiä paikannimiä, Jorvas, Meikko, Vaippo ja Lapin-kylä. Lapinkylässä oli tietojen mukaan vielä 1600-luvulla lappalaisten kesäkylä.
..voidaankin kysyä, että MIKSI Uusimaa rannikkoineen ja lukuisine saarineen oli noihin aikoihin niin autio, kun se kuitenkin oli melkeinpä koko Suomen keskeisimmällä paikalla aina idäntietä ja Viron yhteyksiä myöten? Tuskinpa suomalaiset vanhana merivaltana nyt jättäisivät tuollaisen tilaisuuden käyttämättä :)
Erään tarinan mukaan siellä olikin pysyvää asutusta, mutta se tuhottiin joskus 1000-luvun alussa ulkomaalaisen sotajoukon toimesta. Kenties siitä tuli sen vasta jälkeen puoliautiota sekalaisten kävijöiden toimialuetta? Esimerkiksi Snappertunan asukkaiden kerrotaan kansanperinteessä olleen merirosvoja (mistä paikan nimikin todennäköisesti tulee).
Kokonaisuutta ajatellen kotimainen historiankirjoitus on keskittynyt huomattavan paljon enemmän länsirannikolle, minkä kyllä huomaa kun lukee historiankirjoja ja katselee niiden karttoja. Jotkut ihmiset vaan erehtyvät luulemaan niiden perusteella, että muaalla mukamas ei olisi ollut ollenkaan pysyvää ihmisasutusta. Tähänkin asiaan voidaan todeta, että järjenkäyttö on sallittua hyvät ihmiset.
Kala on muinaisuudesta saakka, jo ennen maanviljelyksen keksimistä, ollut suomalaisten perusruokaa, jota voi pyydystää kesät talvet.
Ihmiset siirtyivät suomeen Karjalan kannasta pitkin perustaen asumuksia Vuokseen varteen, nykyään niiden jäännökset löytyvät Vuoksen muinaisuoman varrelta helminauhana jatkuen kannakselle ja eteenpäin.
Kalat eivät mihinkään karkaa, joten kalastaja-maanviljelijät pystyttivät ainakin puolipysyvää asutusta, eli muuttivat eteenpäin sitä mukaa kun kyllästyivät maisemiin, sudet alkoivat tonkia tunkioita tai kelopuut alkoivat loppua.
Kaikki itämeren lampareen rannat on ollut asutettuja aina kivikaudesta lähtien. Ruottinkielen saapuminen Suomen rannikolle on vain yksi detaili seutujen asutushistoriassa.
että ruåttinkielen tulo on vain yksi detalji, mutta NIIN KAUHIAN HARMILLINEN sellainen. Siittä kun saa kiusaa vielä melkein tuhannen vuoden perään.