Erittäin ärsyttävä pakko-oire

Luulisin, että pakkonieleminen kuuluu sellaiseen tic-oireyhtymään. Pojallani oli samanlainen pakko sekä myös äännellä sellaista mh,mh,mh...Jos olet herkkä, ehkäpä kiusattu, syrjäänvetäytyvä, niin henkinen paine oireet tekee. Ota yhteys lääkäriin, koska paitsi keskusteluapua, niin oireisiin on olemassa myös lääke. Ethän odota liian kauan, ettei olo pahene liikaa.

"Tuota noin..."

Montako kertaa nielit kun kirjoitit nuo sanat ?

"minulla sattuu oleen tämmönen tosi ärsyttävä pakko-oire, nimittäin jostain syystä nielen aivan älyttömästi pakonomaisesti,"

Miksi ?

"varsinkin kun minua jännittää jokin asia tai jos jutettelen jonkun ihmisen kanssa, eli tämä ongelma häiritsee paljon sosiaalisia kykyjäni ja tämä homma on tehnyt minusta melko syrjääntyneen."

Miksette omista tilannetta ja hyväksy suorituksianne pakko-oireenne kanssa ? Miksi teette itsestänne marttyyrin ja suuren sankarin, vaikka teillä on voima olla välittämättä asiasta ? Miksette pakene, vaan pysyttelette siinä noidan kehässä siitäkin huolimatta että saatte siitä lisää syyllisyyttä ja häpeää ?

"Ongelma on näyttänyt menevän pahempaan suuntaan,"

Höpö. Te ette hyväksy itseänne ja harhanne saavat teidät luulemaan vain pahinta.

"sillä jotenkin en saa tätä asiaa pois mielestäni, jotenkin se vain vaikuttaa taustalla ajatuksissani."

Älkää syyttäkö "sairauttanne" teidän itsekurin puutteestanne.

"Tämä oireilu on ollut minulla jo monta vuotta, sanotaan ylä-asteen ensimmäiseltä lähtien (nyt olen 16,5v)."

Miksette ole hakenut apua aikaisemmin ?

"Huomaan, että tämä oire menee pois kun ei vain ajattele sitä, mikä tietysti vaatii jotain syvällistä ajattelemistä"

Miksette pysty ajattelemaan syvällisiä ?

"Tästä nielemis-ongelmasta johtuen on vaikeaa myös pitää koulussa esitelmiä tai puheita, joka saattaa vaikuttaa arvosanoihini."

Miksi määrittelette itseänne suoritusten ettekä teidän hyvyytenne perusteella ?

"Itselläni minulla ei ole mitään harmainta aavistustakaan, mistä tämä juttu on lähtenyt liikkeelle..."

Älkää turhaan piiskatko itseänne asioilla mihin teillä ei ollut mitään kontrollia.

"Pitäisikö minun käydä lääkärillä, vai mitä.. neuvoisiko joku minua tässä asiassa?"

Itsepä sen sanoitte.

sama kun tic, jos tic ei aiheuta ahdistusta, nimittäin toi nieleminen aiheuttaa, itse olen sitä joskus kärsinyt ja aiheutuu sosiaalisista pelkoista ja muiden hyväksymättömyydestä ja kyllähän "nominätässä" sen tietäisit, jos ihan oikeasti ongelmasta kärsisit, mutta sinä oletkin vain vedätys joka haluat kerätä tietoa:

siispä kysehän ei ole pakko-oireesta vaan pointti on siinä, että pelkää
a) ongelma tarttuu muihin
tai
b) lähellä olevalta menee hermo nieleskelyn kuunteluun (eli sinuun)

ja

itselläni on kokemusta kummastakin ilmiöstä.

on vähän samantyyppistä.

Minä rupean tahtomattani nielemään, jos meinaan jäädä 'sosiaalisessa tappelussa' häviölle. Se on aika ärsyttävää.

että jollain muullakin on toi sama juttu. Mulla nimittäin kans on. Lisäksi joku ahdistushäiriö, sosiaalisissa tilanteissa hermoilua tai panikointia. Olen käyttänyt päihteitä, silloin tapahtui kaikkea traumatisoivaa, nyt raittiina. Joskus päihdevuosina mulle tuli toi nielemispakko, enkä oo päässy siitä eroon. Mä nieleskelen sekä sosiaalisissa tilanteissa, että yksin ollessa, siis ihan jatkuvasti. Oon miettiny, et mistä toi nieleskely johtuu, onkohan kokonaan psyykkinen, vai voikohan olla kyseessä jokin aivojen tai elimistön toimintaan liittyvä juttu..? En tiiä, mutta se on todella kiusallista. Jo ihan pelkästään sen takia mä en pysty olla ihmisten seurassa ahdistumatta. Älä muuten provosoidu noista tyypeistä, jotka kirjottaa noit vittuiluviestei. Tänne mahtuu kaikennäkösii vitun junttei.

nuoko muka pakko-oireita?
minun pakko-oireeni vie päivässä 24h (pakkoajatus-liike-kaikkimahdolliset) että sellaista. sinun oireita ei voi edes kutsua pakko-oireeksi. ongelmaani on kokeiltu yhdeksää eri lääkettä. ei apua.

Luulin olevani ainoa pakko-oireeni kanssa, mutta tämä keskustelu osoitti jotain muuta!

Pakko-oireeni alkoi myös yläasteella, koulukiusaamisen jälkeen. Se ilmeni lähes ainoastaan sosiaalisissa tilanteissa, ja joskus stressaavissa elämänvaiheissa yksinkin ollessa.

Yläasteella ja lukiossa koko oppitunti saattoi mennä sen miettimiseen, miten peittäisin muilta pakko-oireeni. Koska minua pidettiin luokassa "hikkenä", pakko-oire heikensi tarkkaavaisuuttani ja keskittymiskykyäni, minkä seurauksena ilmenneelle tyhmyydelleni ja esim. väärille vastauksilleni usein naurettiin. Se puolestaan pahensi pakko-oiretta.

Puhuminen oli hyvin vaikeaa,kun suu oli täynnä sylkeä, jota en ollut ehtinyt vielä nielemään. Kun minulta kysyttiin jotain, jouduin ennen nielaisemaan ennen kuin pystyin puhumaan sylki suussa. Suustani lensi usein sylkeä päin muiden kasvoja. Leukani oli yleisesti erittäin jännittynyt.

Miehenä nielemisen peittäminen muilta oli vaikeaa, koska aataminomenasta näkyi mitä suussani tapahtui. Nielemisen ääni myös kuului hiljaisten oppituntien aikana. Yritin peittää pakko-oiretta laittamalla käden aataminomenan eteen ja etsimällä äänekkäästi penaalista esimerkiksi terotinta. Varastoin usein sylkeä suuhuni, koska en ollut kehdannut nielaista sitä. Joskus se meni myös väärään kurkuun.

Pakko-oireeni ilmenemisen jälkeen minua kiusattiin vieläkin enemmän. Nyt olen 28-vuotias, ja kärsin jossain määrin edelleen pakko-oireesta, mutta ehkä kaikista eniten (joka päivä), kärsin koulukiusaamismuistoista, ja kiusaaminen on jatkunut kouluvuosien jälkeenkin ilkeänä huuteluna, ivallisina katseina, tuhahteluna ("pyh") ja tervehtimättä jättämisenä.

Myöhempien korkeakouluopintojeni aikana pakko-oire on myös ilmennyt, ja se ilmenee edelleen, luennoilla ja seminaareissa. Mutta nyt se on huomattavasti vähäisempää kuin yläasteella.

Mitkä ovat olleet parhaimmat apukeinot pakko-oireeseeni?
1 Olen tehnyt lähes päivittäin rentoutumis- ja hengitysharjoituksia ennen nukkumaan menoa. Esim. tietoisesti vatsan kautta hengittäminen sisäänhengitystä vähintään kolme kertaa pidemmällä uloshengityksellä rentouttaa.
2 Hankittuani hyvin äänekkään sähköhammasharjan, huomaan kuinka kieleni reagoi hallitsemattomasti sen ääneen. Harjaan suu auki. Harjauksen jälkeen kieli tuntuu rentoutuneemmalta kuin sitä ennen.
3 Sosiaalisissa tilanteissa itsensä saattaminen energiseen tilaan, eli nopeatahtinen jatkuva puhuminen vie huomion pois pakko-oireesta.
4. Jos pakko-oire tulee yksin ollessa, lähden ulos lenkille, mikä vie huomion siitä pois.
5 Juon vettä pari litraa päivässä, myös sosiaalisissa tilanteissa keskustelujen aikana.
6 Pakko-oire ilmenee usein istumisen aikana. Siksi esim. sosiaalisissa tilanteissa saatan nousta ylös, ja sanoa esim. että olen istunut liikaa päivän aikana.
7 Yksin ollessani jumppaan leukaani esim. liioitelluin haukotuselein. Leuka saattaa usein loksahtaa äänekkäästikin, mikä on ehkä merkki suun alueen jännityksestä.
8 Pakko-oire ilmenee useimmin sellaisissa elämänvaiheissa, kun tunnen itseni yksinäiseksi. Siksi on hyödyllistä hakeutua esim. harrastuksiin.
9 Pakko-oireen aikana katseeni harhailee usein sinne tänne. Nielemistä vähentää, kun kohdistaa katseen tietoisesti johonkin esineeseen, ihmiseen ym. edessään.
10 Olen käynyt terapiassa, mikä on suositeltavaa.

Pakko-oire kohdallani ei ole siis kadonnut, mutta sen ilmenemistä on ollut mahdollista lieventää.

Koska se ja koulukiusaaminen on vaikuttanut negatiivisesti kykyyni muodostaa sosiaalisia suhteita, opinnoissa heikentyneen tarkkaavaisuuden välityksellä oppimiskykyyn ja työuralla etenemiseen, avun hakeminen on suositeltavaa.

Hieman tulee myöhässä minun kommenttini tähän aiheeseen..Mutta en tosiaan meinaa uskoa, että jollain muullakin on tämä sama nielemis-ongelma, mulla se on ollut jo n.16 vuotta ja aiheuttaa yleisen ärsytyksen lisäksi myös ilman kertymistä ja ääntelyä vatsaan/suolistoon, sekä ajoittain vihlontaa ja kipua. Ei kiva vaiva, mutta jotenkin oon pärjännyt ja koittanut tehdä kaikkea mistä tykkään. Alkoi mennessa ammattikouluun ja apua olen hakenut useilta eri tahoilta.

Mulla on aikasamanlainen ongelma.
Oon vast 13-vuotias tyttö ja kohta tää nieleminen on kestäny viikon.
Ei mua mikää hermostuta tai mikää,mut jostai kumman syystä en osaa ajatella muuta kuin sylkeä,ja sit sitä väkisin tulee ja aina joudun nielemään. Ajattelen kyllä muutakin,mut ns. "sivu-ajatuksena" on toi.
Mitä mä voisin tehä?
AUTTAKAA MUA!

Hmm, mä ihan yllätyin kun luin tän ketjun! Ite oon aina nieleskelly, mutta niin tekee mun äitikin, joten en oo ikinä kiinnittäny siihen sen ihmeemmin huomioo. Ikinä en oo ajatellu että muut siitä mitään ajattelis tai että se olis jotenki omituista, oon aina ajatellu että se on normaalia, ehkä sen takia kun äitini on aina tehnyt samaa :D Mutta nyt aloin etsiä netistä apua sen vähentämiseen, mutta ihan vain sen takia että mulle tulee siitä ilmavaivoja :DD:DDD Ei oo ikinä mulla käyny mielessäkään että se olis jotenki kauheeta :P Joten, koittakaa jotenki parantaa asennettanne sitä nieleskelyä kohtaan :D hassua :)

Itse kärsin myös kirjoittajan mainitsemasta ongelmasta. Varsinkin silloin kun on pitämässä ihmisten edessä puhetta, aivan helvetin ärsyttävää. Olen myös huomannut, että mitä enemmän asiaa alkaa miettimään, sitä enemmän tuntuu, että pitää nieleskellä. Jos on ihmisten parissa ja on hiirenhiljaista, niin silloin myös sitä alkaa miettimään asiaa ja lopputuloshan on helppo arvata...

Joten todennäköisesti kyseessä on jonkin sortin alitajuntainen pakko-oire. Olisi kiva kuulla jotain oiretta lieventäviä mielikuvaharjoituksia tai jotain vastaavaa...

Mulla alkaa oireilu samaan tyyliin kun tämän ketjun aloittajalla..siis esim.kun elämässä tulee muutoksia taikka esim.aloitan uuden työn yms.Ajoittain se aina häiritsee..itse kutsuisin sitä adhd.n liitännäis oireeksi..joka minulta myös löytyy..syy kannattaa tutkia, jos se edes vähän helpottaisi elämää ja tarvittaessa hankkia ahdistukseen yms lääkitys, jos helpottaisi oireita.Itselläni ainakin ahdistus/jännitys/suorituspaineet laukaisee oireita..voimia!

Lääkitys on ok eikä terapiakaan ole kamalaa. Vuosien terapiaa tällaiseen vielä ihan lievältä (kuitenkin!) vaikuttavaan oireeseen et joka tapauksessa todennäköisesti tarvitse. Tällaisissa kognitiivinen terapia on todella hyvä ja toimiva. Muutamakin käynti voi riittää ja oire on poissa. Koulun kautta terveydenhoitajalle ja lääkärille. Kyseessä on neuroottinen (tarkoittaa lievintä mahdollista psyykkistä oiretta) pakko-oire, joka on tullut sinulle hankalaksi. Lieviä pakko-oireita/tapoja on kaikilla, mutta itse itselle ongelmaksi koetut kannattaa hoitaa pois.

Minulla on myös nieleskely ongelma ollut 20 vuotta. Enkä ole edes osannut kuvitellakkaan et siihen ois jotain lääkkeitäkin saatavilla. Tosi kiusallistahan tämän kanssa on elää. Pakonomaista nielemistä jo yksin ollessa saati sitten jos katsoo telkkua yms. muiden seurassa. Olen lähdössä reissuun viikoksi ja pitäsi nukkua 2 muun ihmisen kanssa samassa hotellihuoneessa panikoin jo nyt koska kun alan yksinkin nukkumaan niin nieleskelen ennen kuin pääsen uneen.Taidan kyllä joutua perumaan koko reissun kun ei minusta ole muitten kanssa nukkumaan nieleskely ongelman vuoksi. Oletteko saaneet jotain lääkettä kyseiseen ongelmaan?

Mulla on ollut sama ongelma jo puoli vuotta, välillä vähäisempänä mutta sitten se palaa takaisin... Oon kauan luullut ettei kenelläkään muulla o samaa ongelmaa!

Ensimmäisenä ku teille tulee tämä ongelma, tulette tänne. Minä tein saman virheen ja antakaapas kun autan. Vaikka maailma tuntuu nyt siltä että nieleskely valtaa elämän, näin ei ole
Olen ottanut selvää siitä ja teidän ei itse tarvitse miettiä, miksi pitää nieleskellä
Nieleskely on refleksi joka auttaa ruokaa menemään kurkusta alas. Sylky taas auttaa suun pysymässä märkänä. Jos se ei olisi märkä niin se olisi kuiva ja syöminenkin sattuisi
Olemme antaneet liikaa huomiota nieleskelylle ja ainut tapa saada se pois on esimerkiksi kuunella mitä ääniä kuuluu. Keskityt ainoastaan nyt siihen missä tilanteessa pitäisi nieleskellä mutta mieti vaikka kaikkien asioiden positiivista puolta
Jos vain ajattelee koko ajan nieleskelyä, elämä menee nopeasti ohi. Meillä kaikilla on paljon kohdattavaa yms. mutta tämä auttoi varmaan muitakin

Itselläkin on tämä ongelma vielä mutta kun saan ratkaistua kokonaan tämän niin kerron sen heti

joo tilanteita joissa ei tunne jännittävänsäkään niin tulee sylkeä ja tuntuu että pakko nielauksuttaa. mikä tähän syynä. nuorempana kyllä oli sos tilanteissa enempi?

Terve

Onko täällä vielä kohtalontovereita nielemis yms oireiden kanssa?

ollaanko hiljaa ettei saada diagnoosii