Kuinka pitkiä matkoja kannattaa kestoltaan ajaa, jotta pyöräilystä olisi jotain hyötyä kunnonkohotuksessa? Mitä muuta pyöräily parantaa kuin kuntoa? Otan mielelläni vastaan kommentteja myös muista asioista, jotka liittyy kuntoiluun polkupyörällä.
Pyöräilyä kuntoilu mielessä
kuntoilija :)
91794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuin muussakin kuntoilussa. Eli vähintään puolisen tuntia harjoitusta ja ajallisen ylärajan löytää kun nukahtaa fillarin päälle.
Sykemittari on hyvä värkki ja siitä voit seurailla millä intensiteetillä itseäsi rasitat. Alkuun on tietty syytä ottaa maltillisesti, varsinkin jos olet päästänyt itsesi ihan "rapakuntoon asti".
Tee pari kokeilua. Ajele sellaista vauhtia mitä uskoisit jaksavasi ajaa pidempäänkin ja katso mikä on sykkeesi. Lisää siitä vauhtia sellaiselle tasolle mitä uskoisit jaksavasi ajaa jonkin matkaa. Jonkin ajan kuluttua jos jatkat kuntoilua huomaat, että tuo sykkeen ja vauhdin suhde alkaa kehittymään ja tuo "jonkin matkaa" muuttuukin koko matkaksi :)
Itse en enää pyöräile kuntoani kohentaakseni. Yritän vain pitää sitä yllä. En juurikaan seuraile sykkeitäni enkä ajonopeuksiani tai aikoja. Ajelen lähinnä omaksi ilokseni koska pidän pyöräilystä. Tässä asenteessa pyöräilyyn on se hyvä puoli, että ei tule turhia suorituspaineita ;)
Jos rasvanpoltto on mielessä, niin sellaisia 30-50 km:n lenkkejä kannattaa heittää.
Sykemittari on aivan turha kapine. Kannattaa ajaa vaan niin kuin lujaa kuin jaksaa tai mielekkäältä tuntuu.
Jos haluaa kehittää hapenottokykyä, niin välillä täytyy tietysti läähättää ja hikoilla itsensä märäksi, mutta ei kuitenkaan ikinä verenmaku suussa.
"Sykemittari on aivan turha kapine. Kannattaa ajaa vaan niin kuin lujaa kuin jaksaa"
Varsinkin alkuvaiheessa kun kunto on vielä huono, sykemittari on erittäin hyvä apuväline, ei tule ajettua liian suurilla sykkeillä. Maksimi sykkeet ei yli 75%-80% maksimista. On aika mahdoton tietää sykettä vain tuntemukseen perustuen. Kunto paranee alkuvaiheessa parhaiten pitkiä, 2-5h tunnin lenkkejä rauhallisia ajaen. Alussa lyhyempiä, kunnon kasvaessa pidempiä. 1x viikossa pidempi, 1-2x viikossa lyhyempi. Esim: 1x 3-4h, 1-2x 2h. Joskus voi ajaa esim: 0,5h-1h kovempaa, voi jakaa esim: 10min-15min kovempiin osiin 80%-90% maksimisykkeestä, näitä harvemmin jos ollenkaan ensimmäisten 2 vuoden aikana.
Rasvanpoltossa se aika ja teho ei suoraan kerro rasvan palamisesta.
Sykemittari hieman hämää, mutta käytännössä siis pienemmällä teholla pitkään kuluu SUHTEESSA energian kokonaiskulutukseen enemmän rasvaa kuin suuremmalla teholla, mutta koska se on suhteellinen niin suuremmalla teholla ja hieman pienemmällä rasvanpolttoprosentilla palaa kuitenkin rasvaa ENEMMÄN grammoissa, eli se mikä näkyy vaakassa.
Älä tee helposta asiasta noin pirun vaikeaa. Kunto kohoaa polkemalla ja kyllä huonokuntoinenkin pystyy aistimaan mikä on sopiva tahti ja mikä ei.
Sitten kun kokemusta kertyy ajokilometrien myötä, niin sitä turhemmaksi leluksi sykemittari muuttuu.
Ajotietokone on kyllä on kelpo vekotin. Siihen tallentuu kaikki oleellinen.
millä teholla liikut, vaan se on vain oleellista, että syöt vähemmän kuin kulutat, siitä syntyy rasvan palaminen. On aivan ajanhukkaa edes ajatella mitään suhteita rasva / hiilihydraatti ! Ajatellaan sellaista tilannetta, että olet ajanut 65 % teholla, jolloin pitäisi rasvan osuus olla suurin käytetystä polttoaineesta, mutta syöt enemmän kuin olet kuluttanut, eli ollaan taas alkua huonommassa tilanteessa ! ?
Liiallinen rasvankäyttö johtaa verisuonten ahtautumiseen, joten on todellakin tärkeä katsoa mitä suuhunsa pistää.
Monipuolinen ja terveellinen ravinto on terveyden kannalta välttämätön asia.
Tuollainen ''syö mitä vaan, mutta vähemmän kuin kulutat'' -oppi johtaa lähinnä anorektiseen ulkomuotoon, jolloin kehosta palaa ajan myötä, ei ainoastaan rasva, vaan myös lihakset, koska keho ei saa millään tarvitsemiaan vitamiineja ja hivenaineita ravinneköyhästä ''roskaruuasta''.
vaikeaa? Ehkä ymmärtäminen ei onnistu, sinulta...
huonokuntoiset ajvat liian kovaa kuntotasoonsa nähden, ja sitten on vallalla käsitys että pyöräilyssä täytyy aina mennä verenmaku suussa jotta kehittyisi... Väärin.