Minä painan osapuilleen 214 libsiä, vaikka olen vain 5' 9" pitkä. Olen siis aika patu.
Pauna, massan (painon) mittayksiköstä naulasta (engl.pound) varsinkin amerikansuomessa käytetty nimitys.
Naula, pound [paund] (engl.) lyh lb. (monikossa lbs.), troy lb.,
anglosaksinen massan (painon) mittayksikkö naula (eli pauna).
1 lb. = 16 unssia (oz.) = 453,5924 g,
jalometallien mittayksikkönä 1 pound = 12 troy oz. = 373,242 g
http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/2001-03/06/muunnostaulukot/pauna.shtml
ABBREVIATION LB FOR POUND
From Andrea: “Why are pounds, when used as a weight, abbreviated lbs?”
The origin is in the Latin word libra, which could mean both balance scales (hence the symbol for the astrological sign Libra, which was named after a constellation that was thought to resemble scales) and also a pound weight, for which the full expression was libra pondo, the second word being the origin of our pound.
http://www.worldwidewords.org/qa/qa-pou1.htm
Pauna, massan (painon) mittayksiköstä naulasta (engl.pound) varsinkin amerikansuomessa käytetty nimitys.
Naula, pound [paund] (engl.) lyh lb. (monikossa lbs.), troy lb.,
anglosaksinen massan (painon) mittayksikkö naula (eli pauna).
1 lb. = 16 unssia (oz.) = 453,5924 g,
jalometallien mittayksikkönä 1 pound = 12 troy oz. = 373,242 g
http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/2001-03/06/muunnostaulukot/pauna.shtml
ABBREVIATION LB FOR POUND
From Andrea: “Why are pounds, when used as a weight, abbreviated lbs?”
The origin is in the Latin word libra, which could mean both balance scales (hence the symbol for the astrological sign Libra, which was named after a constellation that was thought to resemble scales) and also a pound weight, for which the full expression was libra pondo, the second word being the origin of our pound.
http://www.worldwidewords.org/qa/qa-pou1.htm
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuotapa olinkin miettinyt. Painan siis 195 lbs, munat kourassa punnittuna.
Pituutta on on 6'.
Aika patu siin itsekin :o)
Ihmisten painoa ei mitata paunoissa vaan 'kivissä' (stone) joka on 14 paunaa. Eli painat 15 kiveä 4 paunaa. (Lausutaan "fifteen stone four". Pituutesi olisi "five foot nine".)
Millähän ne engelsmannit pysyvät kaikkien yksiköidensä ja niiden suhdelukujen tasalla? Suuremman ja pienemmän yksikön suhdeluku on milloin 12, milloin 14, milloin 16, milloin 24...
Olkaamme kiitollisia omista kymmenjärjestelmään perustuvista yksiköistämme!
jossa yksiköiden nimet ovat samoja, mutta ovatpa vain eri suuruisia.
Painoille on molemmissa paikoissa kolme ihan eri mittasysteemiä: avoirdupois eli jokapäiväinen, troy eli jalometallit ja apothecaries eli apteekki -systeemit, riippuen siitä mitä punnitaan.
Suhdeluvuista puuttuu vielä 5 1/2: 'rod' on 5 1/5 jaardia ja maanmittarit käyttävät sitä vieläkin. Sitten on 'chain' mutta en muista kuinka pitkä se on, olisiko sama kuin 'furlong' eli 220 jaardia. Veden syvyys tietysti mitataan syleinä ('fathom') ja laivojen nopeus solmuina eli meripeninkulmina ('knot' = 1853 metriä).
Viva la revolution - Ranskan vallankumoushan toi metrisen järjestelmän.
> ja laivojen nopeus solmuina eli
> meripeninkulmina ('knot' = 1853 metriä)
Jos ollaan tarkempia, niin meripeninkulma (mpk tai M, 'nautical mile') on pituuden yksikkö (~1852 metriä, mainitsemasi 1853 m on huonompi likiarvo!) ja solmu nopeuden yksikkö (1 mpk/h).
Merenkulkuala (sekä ammattilaiset että huviveneilijät) käyttää näitä yksiköitä Suomessakin. Meripeninkulma istuu kätevästi kartastojärjestelmissä käytettyihin asteisiin. Yksi meripeninkulma = yksi kaariminuutti eli leveysasteiden kulmaminuutti (pituusasteiden kulmaminuutti muuttuu päiväntasaajalta navoille päin siirryttäessä). Niinpä meikäläistenkin merikarttojen reunassa olevat mitta-asteikot ovat meripeninkulmia ja niiden osia. Myös oman veneeni loki näyttää solmuja ja kuljettuja meripeninkulmia.
Kun merimiehet tai veneilijät puhuvat ajamistaan "maileista", he tarkoittavat meripeninkulmia eivätkä maamaileja (maamailin likiarvohan on 1609 m).
http://www.google.fi/search?q=meripeninkulma&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi&lr=
Solmu – mistä moinen nimi? No siitä, että menneinä aikoina ei ollut nykyajan digitaalielektroniikkaa ja (purje-) laivojen nopeus määriteltiin solmunarun avulla. Narussa oli määrävälein solmuja ja sen päässä oli ajoankkuri, joka vauhdissa olevasta laivasta veteen laskettuna jäi lähes paikoilleen (narun ollessa löysällä). Narun annettiin juosta vapaasti määräajan; aika mitattiin tiimalasilla. Kun hiekka oli valunut puoliskosta toiseen, narun juoksu pysäytettiin ja naru vedettiin takaisin laivaan laskien samalla ulosjuosseiden solmujen määrä. Laivojen nopeudesta puhuttaessa voidaankin kirjallisuudessa nähdä puhuttavan solmujen asemesta solmunväleistä.
noin on. Ent. purjeveneenpuolikkaan omistajana tiedän toki - enkä vieläkään osaa arvioida veneen nopeutta kuin solmuina, mutta aiheeseen, eli brittiperäisen mittajärjestelmän omituisuuteen, se silti liittyy. Kiitos kuitenkin panovirheen ja epäselvyyden tarkistuksista.
Mutta kun nyt merellä ollaan ('all at sea' eli ihan eksyksissä), 'meritonnit' ja tonnit yleensäkin ovat oma mielenkiintoinen juttunsa. On tonni, on metrinen tonni ja on bruttorekisteritonni. Ensimmäiset ovat painon, viimeinen tilavuuden yksikkö. (Niin, sitten on periaatteessa myös nettorekisteritonni, myös tilavuutta.)
"Rule, Britannia! Britannia rules the waves!"
Olisiko tämä nyt aiheen 'bitter end'? En osaa keksiä enempää, olen ihan lopussa ('on my limb').
Olikos se niin, että yksi tonni on britille ("long ton") = 2240 lbs = ~1016 kg ja jenkille ("short ton") = 2000 lbs = ~907 kg? Meikätonni (1000 kg) kai on sitten se "metric ton" kummallakin puolella Atlanttia.
Rekisteritonneilla mitataankin sitten tilavuutta; 1 rekisteritonni = 100 kuutiojalkaa eli 2,832 kuutiometriä. Laivan bruttorekisteritonneilla tarkoitetaan sen kokonaistilavuutta ja nettorekisteritonneilla sen lastitilojen tilavuutta.
Laivojen kantavuus ilmaistaan kuitenkin painoyksikköinä "tonneina kuollutta painoa, DWT" ja siihen luetaan lastin ohella mukaan polttoaine sekä vesi-, muona- yms. varastot ja ihmiset. Kantavuus vaihtelee eri olosuhteissa (mm. veden suolapitoisuuden mukaan) ja se määritellään viime kädessä laivan kyljessä olevan lastiviivamerkin mukaan.
Meillä Suomessa kai on sitten vielä sellainenkin käsite kuin "vanha tonni". Sillä ei tarkoiteta painoa eikä tilavuutta vaan ostovoimaa. 1 vanha tonni = 168,19 nykyränkylää :o)