Onko puhdas tolueeni sellainen kelpaavaa autojen polttoaineeksi, jos ei oteta huomioon sen mahd. kumiosia syövyttävää/kovettavaa vaikutusta (tästä en ole varma kun en ole testannut, kuulopuheita).
Mikä on tolueenin oktaaniluku? Sillähän saa normaalibensan oktaanilukua kohotettua ilmeisesti.
Mitä on lentobensiini ja onko tolueenilla korkeampi oktaaniluku kuin lentobensiinillä.
Millaisia puristussuhteita kestää esim. lentobensa?
Kaikki aiheeseen liittyvä informaatio otetaan ilolla vastaan.
Mikä on tolueenin oktaaniluku? Sillähän saa normaalibensan oktaanilukua kohotettua ilmeisesti.
Mitä on lentobensiini ja onko tolueenilla korkeampi oktaaniluku kuin lentobensiinillä.
Millaisia puristussuhteita kestää esim. lentobensa?
Kaikki aiheeseen liittyvä informaatio otetaan ilolla vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikkea voi tehdä, mutta ei kaikkea ei kannata tehdä. Tolueeni on todellakin korkeampioktaanista, moottoripolttoaineeseen sekoitettua bensaksi kelpaavaa ainetta. Tolueeni on kuitenkin aromaatti, joiden osuutta bensasta on vähennetty. Sitäpaitsi minkä tahansa kalliilla puhdistetun aineen käyttö bensana on vähän kuin siitä kuuluisasta lauseesta "jos ei ole leipää, niin syököön leivoksia".
Korkeampi oktaaniluku sellaisenaan ei paranna "tehoja". Sen tarttee ainoastaan olla riittävän hyvä.
Lentobensiini on kerosiinia, raskaampaa jaetta. Se muistuttaa enemmän dieseliä eikä välttämättä syty kunnolla. Dieseliin sitä voi sekoittaa pieniä määriä.
"Lentobensiini on kerosiinia, raskaampaa jaetta. Se muistuttaa enemmän dieseliä eikä välttämättä syty kunnolla."
Lentobensiini on bensiiniä. Suihkumoottorikäyttöön tarkoitettu lentopetroli JET A-1 on eri kamaa, kerosiiniä, eli lamppuöljyä. Tosin puhdistettua sellaista.
http://www.neste.fi/artikkeli.aspx?path=2589;2655;2698;2707;3677
Polttomoottorit I s. 63, Taulukko 1.5.1-4
"Toluene 91 15,00"
Ensimmäinen luku vastaa tolueenin oktaaniluku ja jälkimmäinen on pe, eli tehollinen keskipaine baareissa (jossakin standarditestimoottorissa).
Taulukossa yksikään hiilivety ei ei saavuta tolueenia korkeampaa pe-arvoa , joka kuvaa polttoaineen (tai jakeen) puristuskestävyyttä kun oktaaniluku kuvaa itsesyttymisherkkyyttä (eivät mene aina käsikädessä).
Oktaaniasteikko on muuten monella tavalla huvittava. Esim. n-oktaanin oktaaniarvo on lähellä 0, vaikka monessa huolimattomassa tekstissä esitetään sen olevan tasan 100. Kyse on kuitenkin 2,2,4-trimetyylipentaanista ja sekaannus johtunee sen vanhahkosta triviaalinimestä iso-oktaani. Olisko ollut jossakin tämän kesän Scientific American -lehden numerossakin tämä virhe.
Toinen huvittavuus tulee siitä, ettei ymmärretä oktaaniasteikon kiintopisteiden olevan 0 seoksella 100% n-heptaania: 0% 2,2,4-trimetyylipentaania ja 100 seoksella 0% heptaania:100% iso-oktaania. Virhekäsitys on siis se, että kyse olisi iso-oktaanin prosenttiosuudesta seoksessa, ja sehän ei voi mennä yli 100%. Niinpä esim. lentobensiinien yli sadan meneviä oktaaniluku on nimitelty jotenkin muuten kuin oktaaniarvoiksi. Mutta jos ajattelee, että vaikka celsiusasteen kiintopisteet ovatkin 0 ja 100, ei lämpötila 110 ole mitenkään epä-celsiusmainen, niin samalla tavalla voi ajatella yli 100 meneviä oktaanilukuja.
Eerolan taulukko ei taidakaan antaa oikeaa oktaaniarvoa, vaan suhteellista itsesyttymisarvoa, siis tolueenilla 91. Käytetyn asteikon 100 on iso-oktaanilla ja 0 kumeenilla, jonka oktaaniarvokin taitaa olla 0.
Nimittäin näyttäisi ainakin jostakin olevan tämmöistä tietoa liikenteessä:
http://wapedia.mobi/fi/Oktaaniluku
Tuolla siis toleeni oktaaniarvo on 112.