Ensimmäinen asia on, että yhden tuulivoimalan teho on mitätön. Suurin suomessa oleva mylly tuottaa 1,3 Mw ja ydinvoimalan teho on noin Gigawatin luokkaa.
Mega on miljoona ja giga on tuhat miljoonaa eli tuhat myllyä tarvitaan korvaamaan yksi ydinvoimala. Tämä vaatisi tilaa joka myllylle vähintään noin puoli hehtaaria eli 500 hehtaaria.
Sitten lisäksi on kylmä tosiasia, ettei kovimmalla pakkaskaudella juurikaan tuule, eikä tuuli ole muutenkaan säännöllistä. Jotta suomen sähkönkulutus voitaisiin taata tuulimyllyillä, (n. 90TW/h) Terawatti on miljoona megawattia. Tarvittaisiin suomeen noin 69-70 miljoonaa suurinta tuulivoimalaa. Sillä edellytyksellä tietty että tuulee tasaisesti.
Mikäli näille kaikille löytyisi paikka, niin silti niiden valmistukseen menisi niin huomattava määrä energiaa ja aikaa, että kasvihuoneilmiö karkaisi käsistä.
Mega on miljoona ja giga on tuhat miljoonaa eli tuhat myllyä tarvitaan korvaamaan yksi ydinvoimala. Tämä vaatisi tilaa joka myllylle vähintään noin puoli hehtaaria eli 500 hehtaaria.
Sitten lisäksi on kylmä tosiasia, ettei kovimmalla pakkaskaudella juurikaan tuule, eikä tuuli ole muutenkaan säännöllistä. Jotta suomen sähkönkulutus voitaisiin taata tuulimyllyillä, (n. 90TW/h) Terawatti on miljoona megawattia. Tarvittaisiin suomeen noin 69-70 miljoonaa suurinta tuulivoimalaa. Sillä edellytyksellä tietty että tuulee tasaisesti.
Mikäli näille kaikille löytyisi paikka, niin silti niiden valmistukseen menisi niin huomattava määrä energiaa ja aikaa, että kasvihuoneilmiö karkaisi käsistä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Maailmalla on jo 5 MW:n voimaloita. Tällaisia voimaloita tarvittaisiin siis vain noin 300, että saataisiin nimellisteholtaan Olkiluoto kolmosta vastaava teho. Koska tuulivoimaloiden vuosituotanto on vain kolmannes-neljännes nimellistehosta, tarvittaisiin niitä siis käytännössä noin 1000 kappaletta. Kuulostaa hurjalta, mutta eihän se ole kuin reilu 30 x 30, eli ei veisi edes kovin paljoa tilaa.
Tuulivoima ei kuitenkaan ole tasaista, joten se vaatii rinnalleen säätövoimaa, jona käytetään yleensä fossiilisia tai vesivoimaa, jota Suomessakin on saatavilla. Alle 20 % osuudella maan sähköntuotannossa ei juurikaan tarvitse säätövoiman osuutta lisätä, koska sähköntuotannossa vaihtelu on aivan normaalia, koska kulutuskin vaihtelee koko ajan.
Suomen sähkönkulutus ja tuulivoimaloiden tuotanto menevät kuukausitasolla erittäin hyvin yhteen, koska talvikuukausina tuulee enemmän ja siten myös tuotanto on suurempaa (tämän voi todeta mistä tahansa Suomen sähköntuotannon vuosiraporteista).
Suomen sähkönkulutus on n. 90 TWh, se meni kyllä oikein, mutta Suomeen ei todellakaan tarvitse 90 TW:n nimellistehon vertaa tuulivoimaloita tuon tarpeen saavuttamiseen.
Vuodessa kun on 8760 tuntia (karkausvuosina 24 enemmän), joten keskimääräisen nimellistehon vuositasolla pitäisi olla noin 10 GW. Tähän siis tarvittaisiin (jos ei oteta huomioon sitä, että tuulivoima EI ole tasaista) nimellisteholtaan noin 40 GW:n edestä tuulivoimaloita, eli noin 8000 suurta tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistona tämä tarkoittaisi 90 x 90 voimalaa, joiden nimellisteho on 5 MW.
Totta kai tämä on täysin teoreettista, mutta tuo 69-70 miljoonaa tuulivoimalaa on hieman eri luku kuin 8000.
Jos tästä jatkettaisiin keskustelua... ja tosiaan, kukaan ei oleta, että Suomessa tuotettaisiin edes kolmasosaa sähköntarpeesta tuulivoimalla, jo pelkästään kaukolämmön tarpeen takia, ja kaukolämpöä saadaan pelkästään lämpövoimaloista, kuten hiilivoimalaitoksista.
Tuulivoimala muuten tuottaa sen valmistukseen kuluneen energian takaisin muutamassa kuukaudessa, ja niiden elinikä on parikymmentä vuotta ja senkin jälkeen suurin osa materiaaleista on kierrätettävissä.
Tanska aikoo tuottaa parin kymmenen vuoden päästä puolet sähköstään tuulivoimalla. Toki se tarvitsee avuksi norjalaista vesivoimaa säätövoimaksi, mutta silti kunnianhimoinen tavoite.
Täytyy todeta, että tuc:n laskelmat vaikuttivat hitusen uskottavammilta..
Minä ihmettelen sitä miksei Suomessa edelleenkään rakenneta tuulivoimaa. Esimerkiksi Helsingin Energia tuottaa sähköstä lähemmäs 80% (ja kaukolämmöstä 100%) fossiilisilla polttoaineilla ja ilmeisesti minkäänlaisia vakavia suunnitelmia tällaisen hiilidioksidin tehotuotannon vähentämiseksi ei ole olemassa.
Tuulivoimaloiden tuotanto toisi kotimaan teollisuudelle töitä (paljon pajon enemmän kuin ydinvoimalat) ja ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä myös Helsingissä.
Mitä tekee Vanhasen hallitus? Puhuu taas uuden tekojärven rakentamisesta, mikä vain lisäisi kasvihuonepäästöjä. Nyt voisi jo viimein alkaa tekemään oikeita päätöksiä pelkän lätinän sijaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulivoima
että juuri hän on sanonut, että ilmastonmuutoksen vähättely on lopetettava, silti hän toimillaan, tai lähinnä toimimattomuudellaan, syyllistyy juuri siihen mistä muita kielsi.
Minusta tucin laskelmat vaikuttivat enempi huuhaalta.
Olkoon keskimääräinen teho mitä tahansa, ei auta kun on pakkanen, korkeapaine ja tuuletonta.
Tanskassa ei ole rakennettu uutta tuulivoimaa viime vuosina juuri lainkaan.
Miten Tanska tuottaisi parinkymmenen vuoden kuluttua puolet sähköstään tuulella?
Aikoo ja aikoo...
"(jos ei oteta huomioon sitä, että tuulivoima EI ole tasaista)"
"Totta kai tämä on täysin teoreettista"
Olen ihan täysin tietoinen siitä, että aina ei tuule. Siksi käytin tuollaisia ilmaisuja. Ja yhtä lailla viestin aloittanut alkoi laskea, kuinka monta tuulivoimalaa tarvittaisiin, mutta meni laskuissaan melko lailla pieleen.
Olen tälläkin palstalla aika monta kertaa sanonut, että:
- Tuulivoima ei sovi perusvoimaksi, koska se on ailahtelevaista.
- Tuulivoima vaatii säätövoimaa.
- Tuulivoimalla ei voi tuottaa kovin suurta osaa Suomen sähköstä (yli 20 %) ilman investointeja säätövoiman lisäkapasiteettiin.
http://www.renewableenergyaccess.com/rea/news/story?id=46749
"Denmark to Increase Wind Power to 50% by 2025, Mostly Offshore"
En minä näitä juttuja päästäni keksi.
Ok, alkuperäinen viestini hutaistiin kasaan koska oli tarkoitus osoittaa, että suomessa ei energiantuotanto voi pohjautua suoraan sähkön toimittamiseen tuulimyllyistä. Myöntänet kuitenkin itse, että silloin kun on kovimmat pakkaset, ei tuule tarpeeksi jotta myllyt tuottaisivat sähköä. Silloin kuitenkin on sähkön kulutuksen huippu, ymmärrettävistä syistä.
Vuonna 2006 20.2 klo 7-8 oli tuntikulutushuippu 14776Mw/h ja suomen tuotanto 11755Mw/h. Eli jos oletetaan että riittäisi 20% kulutushuipusta tuulivoimaksi ja voimalan teho on tuo 5Mw*70% niin myllyjä tarvittaisiin enää 672kpl.
Jos tarkoitit säätövoiman osuudeksi 20% niin silloin myllyjä tarvittaisiin 2689kpl. Joten oikeasti myllyjä ei tarvita kovinkaan paljon? Tämä tietysti edellyttää sitä, että myllyt pyörivät koko ajan. Eli käytännössä Säätövoiman osuus on oltava 100%
Järkevintä olisi lienee valjastaa myllyjä tuottamaan energiaa "varastoon" eli ehdotuksia.
1 Tw/h ei ole sama kuin 1 Twh... Heh, sattuuhan sitä. Ihmettelinkin jo itse suuria voimaloitten määriä.
Renewableenegyacces, siellä se totuus on...
"Maailmalla on jo 5 MW:n voimaloita"
Suurimmat taitavat olla 7 MW, mutta käytännössä suurin koko mitä markkinat tällä hetkellä vetävät on noin 1500 kW, siis nimellisteholtaan. Noista isoista ei ole juurikaan kokemusta, ne ovat lähinnä koepenkkejä ja tällä hetkellä kuriositeetteja.
"Tanska aikoo tuottaa parin kymmenen vuoden päästä puolet sähköstään tuulivoimalla. Toki se tarvitsee avuksi norjalaista vesivoimaa säätövoimaksi, mutta silti kunnianhimoinen tavoite. "
Heillä on itsellään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia voimaloita, ydinvoimaa ei ole.
Mikä tässä tuulivoimasta puhuttaessa tuo heti mieleeni ydinvoiman, on säätövoiman (tai oikeastaan ydinvoiman tapauksessa kai parempi ilmaisu olisi varavoiman) tarve.
Jos (tulevaisuudessa: kun) merkittävä osa maan sähköstä tulee yhdestä massiivisesta tuotantolaitoksesta (ydinvoimalasta), niin sen vikaantuessa tarvitaan todella paljon lisäkapasiteettia sähköntuotantoon.
Tuulivoiman tapauksessa korvaavaa sähköntuotantoa tarvittaneen useammin, mutta tuulettomuus koko maan alueella ja siten koko tuotannon painuminen nollaan on varmastikin mahdotonta jos tuulivoimapuistoja hajasijoitetaan ympäri maata. Siten säätövoiman tuotantokapasiteettia tarvitaan vähemmän kuin ydinvoimaloiden yhteydessä.
Tuulivoimaloita voidaan myös sijoittaa suurten asutuskeskusten läheisyyteen (esim. merelle) toisin kuin ydinvoimaloita. Silloin sähkön siirtohäviöt jäävät vähäisemmäksi.