Siinä mielessä me olemme toistemme peilikuvia, koska olemme kouluttaneet toisemme itsemme kaltaisiksemme (kulttuuriset erityispiirteensä säilyttäen, no totta kai) jotta olisimme kykeneviä elämään ympäröivässä maailmassamme.
Mielipiteet opituista asioista alkavat eriytymään siinä vaiheessa, kun mieli alkaa lajiutumaan jonkin syyn ja seuraus-suhteen takia, mutta onko se erilaisuutta ihmisissä jos asiat ovat ristiriidoissa keskenään.
Minun mielestäni ihmisen erilaisuus ilmenee enemmänkin siellä fyysisellä puolella ja poikkeavassa aivotoiminnassa agressiivisuutena yms. yleisesti poikkeavasta ihmislajista, kuin rakenteellisesta mielestä.
0Äänestä
timo veijolan
vastaus sinulle--- ihminen on luotu tahan maailmaan siksi,etta han taalla kuulisi Jumalan sanan,ymmartaisi sen ja vastaisi siihen. eli ihan pienesta asiasta ei ole kysymys. ihminen vastaa Jumalan puhutteluun koko elamallaan. ja tassa ihmisen ja Jumalan vuoropuhelussa ensimmainen, ja viimeinen puheenvuoro on aina LUOJALLA. terv.lannenhunttari
0Äänestä
sanottuna:
Etsiä vastaus kysymykseen "kuka minä olen" (ja vastaushan löytyy ihmisen sisältä, ei ulkoa).
0Äänestä
Itsenetsijä
Olen yrittänyt tehdä tuota itsetutkimusta, kuten Guru Ramana on opettanut, mutta mieleni on levoton ja arkihuolet vaivaavat ja näin en pääse itseni sisälle vaikka kuinka yritän. Mutta joskus kuin pieni tuntemus ja aavistus jostain "Suuresta" häivähtää tajunnassani pienen aavistuksenomaisen hetken ja se saa minut yrittämään ja siitä tiedän että me olemme enemmän kuin vain tämä ruumis ja ajatuksemme, jotka ovat vain hermosignaalien vilinää aivosoluissamme.
0Äänestä
juoksemnen
niin... Se on juokseminen
0Äänestä
Ei tarkoitusta jos ei jatku
Mietin sitä että jos "tajunta" ei jatku kuoleman jälkeen, niin silloin elämällä ei ole tarkoitusta.
Koska silloin elämä on kuin "uni" joka alkaa pimeydestä ja päättyy pimeyteen. Mitä merkitystä silloin on moraalilla, teoilla, saavutuksilla yms. Myöskään koko planeetan elämällä ei silloin ole merkitystä. Mailamanloppu tapahtuu juuri silloin kuolet. Eli on sama kuoleeko yksi vai koko planeetan elämä.
Siksipä uskonkin että "tajunta" jatkaa olemassaoloa ja elävän olennon ruumiin kuolema ei vaikuta tajunnan olemassaoloon, joka on ikuinen, aluton ja loputon, samoin kuin ainekin, joka sai alkunsa alusta ja oli jossain muodossa ennen sitä ja palaa johonkin muotoon tämän maailmankauden loppuessa aloittaakseen taas kierron alusta.
0Äänestä
immortal human mind
Sähköinen jatkuvuus... Koska minä ajattelen ja tiedan dna:ssa sijaitsevan informaation kustakin yksilöstä, se siis sisältää kaiken sen tiedon mitä elämämme aikana opimme, kuulemme, puhumme, ajat- telemme ja teemme. Silloin sen täytyy myös sisältää meidän tietoisuutemme, se meidän sisin, joka katselee otsalohkon takaa tätä maailmaa. Tällä dna:lla on myös kyky uusimpien tutkimusten mukaan lähettää ja vastaanottaa dataa tietyllä radiotaa- juudella, joten mekin itse asiassa olemme eräänlaisia radioaalto lähettimiä ja vastaan- ottimia. Tällöin voidaan ajatella, että kuolemassa, joka on myös prosessi ihmiselämän päättyessä, tämä dna lähettää meidän tietoisuutemme myös eteenpäin siinä missä kai- ken muunkin tiedon meistä. Näin ollen me olemmekin luultavasti avaruudellinen olen- to, joka tämän koneiston pettäessä pelastautuu sähköiskemiallisena impulssina seuraa- valle tasolle tai maailmaan uuteen olomuotoon syntymään. Nyt herää kuitenkin kysymys, onko synnyttävä uudelleen vai voiko tietoisuutemme siirtyä suoraan sillä kaikella tiedolla varustettuna uuteen olomuotoon? Eli olisiko mahdollisuus siirtyä johonkin ”täysikasvuiseen” olentoon, sinne minne ikinä sitten sinkoutuisimmekaan?
Se miksi minä uskon ja olen miettinyt näin hullunkuuloista näkemystä, johtuu siitä, että nano/ ja geeniteknologia on jo niin pitkällä, että se mahdollistaa näinkin ihmeellisen vision kuolemaprosessista. Kaikki tietävät, että elämä itsessään on informaatiota, sen lähettämistä ja vastaan- ottamista muodossa tai toisessa. Meidän kehomme on myös varustettu sähkökemiallisilla osasilla, joilla on monenlaisia tehtäviä mm. aivojen toiminnassa, ajattelussa. Ja koska dna todellakin sisältää kaiken tiedon jokaisesta ihmisyksilöstä, niin miksi sieltä joku tietoisuutemme uupuisi?
Jo meidän ajatuksemme ovat sähköiskemiallisen prosessin takia myös magneettinen, jolloin meillä kaikilla on oma sähkömagneettinen energia kehä, jota ei silmin voi nähdä, mutta se tie- detään siellä olevan, koska se on yksi sähkön ominaisuuksia. Tällöin esim. telepatia perustuu aivojen kykyyn lähettää ja vastaan ottaa sähkömagneettisia radioaaltoja tietyillä taajuuksilla. Tämä on todistettu jo aikoinaan kaksoistutkimusten yhteydessä ja minusta se tarkoittaa vakavasti ottaen silloin sitä, että meidän ihmisten yksi elämän perustarkoituksista on kehittyä henkisestikin koko ajan ylemmille tasoille, ei pelkästään materialistisesti. Kyllä sillä telepatialla on oltava jokin sellainen tarkoitus mikä valmistaa meitä johonkin uuteen tulevaisuuteen, ehkäpä sinne kuoleman jälkeiseen tilaan, jossa olemme jonkun aikaa ikään kuin sähköiskemiallisenergisessä muodossa, ennen uuteen olomuotoon muuttumista: energia voi muuttaa muotoaan tai suuntaansa, muttei katoa. Minusta tällainen ajattelu saa koko ihmiselämän aivan uudenlaisen valokiilan alle, koska silloinhan se tarkoittaisi, että meidän todellakin tulee kehittää henkisiä ominaisuuksia sekä herkistää itsemme aistimaan maailmasta muutakin, kuin pelkkä materialistinen maailma. Silloin historiamme suuret henkiset opettajat ovat todella olleet tuomassa oppia henkiseen maailmaan, mutta sitä ei ole ymmärretty eikä käsitetty oikein silloin, eikä vielä nytkään. Nyt joutuu todellakin ajattelemaan, miten tämän elämän valinnat ja teot sitten vaikuttavat kuoleman jälkeiseen prosessiin, olemmeko olleet positiivisia ja rakentavia yksilöitä vai negatiivisia ja hajottavia persoonia? Tällä tavoin ajateltuna elämällä onkin aivan eri merkitys, kuin siihen nyt on tottunut ajattelemaan ja voi jopa aiheuttaa pelonsekaista kunnioitusta koko avaruudellista kaikkeutta kohtaan, koska kaikki on todellakin mahdollista. Ei vain monttuun ja that´s it, vaan toisenlaiseen maailmaan, erilaiseen olomuotoon, ihmisen ja sähköisenenergian väliltä! Kuka sen niin sanoo ja todistaa, että se loppuu siihen?!?
Eihän me edes tiedetä vasta kuin murto-osa ihmiskehon salaisuuk- sista ja dna sekä nanoteknologia alkaa vasta raottamaan verhoa mitä sieltä löytyykään mullistamaan ihmiskunnan historiaa. Ihmisiän pidentäminen 150 vuoden kieppeille on lähiajan asioita, tietysti riippuu elintavoista, mutta jotain radikaalia on jo keksitty koska niin puhutaan…
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siinä mielessä me olemme toistemme peilikuvia, koska olemme kouluttaneet toisemme itsemme kaltaisiksemme (kulttuuriset erityispiirteensä säilyttäen, no totta kai) jotta olisimme kykeneviä elämään ympäröivässä maailmassamme.
Mielipiteet opituista asioista alkavat eriytymään siinä vaiheessa, kun mieli alkaa lajiutumaan jonkin syyn ja seuraus-suhteen takia, mutta onko se erilaisuutta ihmisissä jos asiat ovat ristiriidoissa keskenään.
Minun mielestäni ihmisen erilaisuus ilmenee enemmänkin siellä fyysisellä puolella ja poikkeavassa aivotoiminnassa agressiivisuutena yms. yleisesti poikkeavasta ihmislajista, kuin rakenteellisesta mielestä.
vastaus sinulle---
ihminen on luotu tahan maailmaan siksi,etta han taalla kuulisi Jumalan sanan,ymmartaisi sen ja vastaisi siihen.
eli ihan pienesta asiasta ei ole kysymys.
ihminen vastaa Jumalan puhutteluun koko elamallaan.
ja tassa ihmisen ja Jumalan vuoropuhelussa ensimmainen, ja viimeinen puheenvuoro on aina LUOJALLA. terv.lannenhunttari
Etsiä vastaus kysymykseen "kuka minä olen" (ja vastaushan löytyy ihmisen sisältä, ei ulkoa).
Olen yrittänyt tehdä tuota itsetutkimusta, kuten Guru Ramana on opettanut, mutta mieleni on levoton ja arkihuolet vaivaavat ja näin en pääse itseni sisälle vaikka kuinka yritän. Mutta joskus kuin pieni tuntemus ja aavistus jostain "Suuresta" häivähtää tajunnassani pienen aavistuksenomaisen hetken ja se saa minut yrittämään ja siitä tiedän että me olemme enemmän kuin vain tämä ruumis ja ajatuksemme, jotka ovat vain hermosignaalien vilinää aivosoluissamme.
niin... Se on juokseminen
Mietin sitä että jos "tajunta" ei jatku kuoleman jälkeen, niin silloin elämällä ei ole tarkoitusta.
Koska silloin elämä on kuin "uni" joka alkaa pimeydestä ja päättyy pimeyteen. Mitä merkitystä silloin on moraalilla, teoilla, saavutuksilla yms. Myöskään koko planeetan elämällä ei silloin ole merkitystä. Mailamanloppu tapahtuu juuri silloin kuolet. Eli on sama kuoleeko yksi vai koko planeetan elämä.
Siksipä uskonkin että "tajunta" jatkaa olemassaoloa ja elävän olennon ruumiin kuolema ei vaikuta tajunnan olemassaoloon, joka on ikuinen, aluton ja loputon, samoin kuin ainekin, joka sai alkunsa alusta ja oli jossain muodossa ennen sitä ja palaa johonkin muotoon tämän maailmankauden loppuessa aloittaakseen taas kierron alusta.
Sähköinen jatkuvuus...
Koska minä ajattelen ja tiedan dna:ssa sijaitsevan informaation kustakin yksilöstä, se siis sisältää
kaiken sen tiedon mitä elämämme aikana opimme, kuulemme, puhumme, ajat-
telemme ja teemme. Silloin sen täytyy myös sisältää meidän tietoisuutemme, se
meidän sisin, joka katselee otsalohkon takaa tätä maailmaa. Tällä dna:lla on myös
kyky uusimpien tutkimusten mukaan lähettää ja vastaanottaa dataa tietyllä radiotaa-
juudella, joten mekin itse asiassa olemme eräänlaisia radioaalto lähettimiä ja vastaan-
ottimia. Tällöin voidaan ajatella, että kuolemassa, joka on myös prosessi ihmiselämän
päättyessä, tämä dna lähettää meidän tietoisuutemme myös eteenpäin siinä missä kai-
ken muunkin tiedon meistä. Näin ollen me olemmekin luultavasti avaruudellinen olen-
to, joka tämän koneiston pettäessä pelastautuu sähköiskemiallisena impulssina seuraa-
valle tasolle tai maailmaan uuteen olomuotoon syntymään. Nyt herää kuitenkin kysymys,
onko synnyttävä uudelleen vai voiko tietoisuutemme siirtyä suoraan sillä kaikella tiedolla varustettuna uuteen olomuotoon? Eli olisiko mahdollisuus siirtyä johonkin ”täysikasvuiseen” olentoon, sinne minne ikinä sitten sinkoutuisimmekaan?
Se miksi minä uskon ja olen miettinyt näin hullunkuuloista näkemystä, johtuu siitä, että nano/ ja geeniteknologia on jo niin pitkällä, että se mahdollistaa näinkin ihmeellisen vision kuolemaprosessista. Kaikki tietävät, että elämä itsessään on informaatiota, sen lähettämistä ja vastaan- ottamista muodossa tai toisessa. Meidän kehomme on myös varustettu sähkökemiallisilla osasilla, joilla on monenlaisia tehtäviä mm. aivojen toiminnassa, ajattelussa. Ja koska dna todellakin sisältää kaiken tiedon jokaisesta ihmisyksilöstä, niin miksi sieltä joku tietoisuutemme uupuisi?
Jo meidän ajatuksemme ovat sähköiskemiallisen prosessin takia myös magneettinen, jolloin
meillä kaikilla on oma sähkömagneettinen energia kehä, jota ei silmin voi nähdä, mutta se tie-
detään siellä olevan, koska se on yksi sähkön ominaisuuksia. Tällöin esim. telepatia perustuu aivojen kykyyn lähettää ja vastaan ottaa sähkömagneettisia radioaaltoja tietyillä taajuuksilla. Tämä on todistettu jo aikoinaan kaksoistutkimusten yhteydessä ja minusta se tarkoittaa vakavasti ottaen silloin sitä, että meidän ihmisten yksi elämän perustarkoituksista on kehittyä henkisestikin koko
ajan ylemmille tasoille, ei pelkästään materialistisesti. Kyllä sillä telepatialla on oltava jokin sellainen tarkoitus mikä valmistaa meitä johonkin uuteen tulevaisuuteen, ehkäpä sinne kuoleman jälkeiseen tilaan, jossa olemme jonkun aikaa ikään kuin sähköiskemiallisenergisessä muodossa,
ennen uuteen olomuotoon muuttumista: energia voi muuttaa muotoaan tai suuntaansa, muttei katoa. Minusta tällainen ajattelu saa koko ihmiselämän aivan uudenlaisen valokiilan alle, koska silloinhan se tarkoittaisi, että meidän todellakin tulee kehittää
henkisiä ominaisuuksia sekä herkistää itsemme aistimaan maailmasta muutakin, kuin pelkkä
materialistinen maailma. Silloin historiamme suuret henkiset opettajat ovat todella olleet tuomassa oppia henkiseen maailmaan, mutta sitä ei ole ymmärretty eikä käsitetty oikein silloin, eikä vielä nytkään. Nyt joutuu todellakin ajattelemaan, miten tämän elämän valinnat ja teot sitten vaikuttavat
kuoleman jälkeiseen prosessiin, olemmeko olleet positiivisia ja rakentavia yksilöitä vai negatiivisia ja hajottavia persoonia? Tällä tavoin ajateltuna elämällä onkin aivan eri merkitys, kuin siihen nyt on tottunut ajattelemaan ja voi jopa aiheuttaa pelonsekaista kunnioitusta koko avaruudellista kaikkeutta
kohtaan, koska kaikki on todellakin mahdollista. Ei vain monttuun ja that´s it, vaan toisenlaiseen maailmaan, erilaiseen olomuotoon, ihmisen ja sähköisenenergian väliltä! Kuka sen niin sanoo ja todistaa, että se loppuu siihen?!?
Eihän me edes tiedetä vasta kuin murto-osa ihmiskehon salaisuuk- sista ja dna sekä nanoteknologia alkaa vasta raottamaan verhoa mitä sieltä löytyykään mullistamaan
ihmiskunnan historiaa. Ihmisiän pidentäminen 150 vuoden kieppeille on lähiajan asioita, tietysti riippuu elintavoista, mutta jotain radikaalia on jo keksitty koska niin puhutaan…