Heippa
Oon menossa ensi viikolla noin kymmenen vuoden tauon jälkeen ratsastustunnille. Opettajalle sanoin niinkuin asia on, eli että piiitkä tauko on takana. Jäin kuitenkin miettimään, että minkähänlaisia asioita tuolla ekalla tunnilla nyt sitten tehdään? Tiedän, että tapoja on varmasti monia, ajattelin vaan että voisin jotenkin "henkisesti" yrittää varautua.. :)
Oon menossa ensi viikolla noin kymmenen vuoden tauon jälkeen ratsastustunnille. Opettajalle sanoin niinkuin asia on, eli että piiitkä tauko on takana. Jäin kuitenkin miettimään, että minkähänlaisia asioita tuolla ekalla tunnilla nyt sitten tehdään? Tiedän, että tapoja on varmasti monia, ajattelin vaan että voisin jotenkin "henkisesti" yrittää varautua.. :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla on ollu vähän sama tilanne jo aikoja sitten kuitenkin, mutta yks hyvä vinkki olis, että venyttele ennen ratsastustuntia ja sen jälkeen :D
Minulla nimittäin tuli sisäreidet hieman kipeiksi tunnin jälkeen ;D
Hei!
Itse olin tänään ratsastustunnilla useamman vuoden atuon jälkeen. Vaikeinta oli ehkä oikean tasoisen tunnin valinta ja minulle henkilökohtainen ongelma eli laukka. Puhelimessa ratsastuksenopettaja ohjasi minut alkeis-jatko -kurssille. En tiedä olisiko pitänyt ensimmäisellä kerralla mennä ihan alkeiskurssille, kun olin aika hukassa... Ehkä se tästä lähtee. Ei ainakaan tunnin pitäjä tullut sanomaan, että menepäs tuonne alkeisryhmään, kun et mitään osaa. Oletko itse menossa/mennyt ihan alkeisiin aluksi? Mietin, että pitäisikö vaihtaa vielä ryhmää alkeisryhmään.
Aikoinaan ratsastukseni eteneminen tyssäsi pääosin siihen, kun laukasta lensin hevosen selästä. Oli talvi ja ratsastin ulkona, siis laukkaa. Yhtäkkiä takana meni jokin rämisevä auto, joka piti hirveää mekkalaa. Hevonen lähti pinkomaan niin kovaa kuin pääsi, enkä saanut sitä enää hallintaani. Siitä sitten lensin lumikinokseen. Onneksi ei sattunut mitään, koska lensin pehmeään lumeen. Kuitenkaan sen jälkeen en ole laukannut. Heti nousin kyllä ystäväni kehoituksesta takaisin selkään ja olen kyllä sen jälkeen ratsastanutkin, mutta en laukannut. Tänään ratsastustunnilla olisi pitänyt laukata. En tiedä mikä merkitys tippumisella ja mikä ajalla on ollut, mutta huomasin, etten osaa nostaa laukkaan enkä muista aiheesta mitään. Tunnin pitäjä neuvoi kyllä auliisti. Kuitenkin, heti kun tunsin, että laukka-askeleet lähtevät, iski paniikki että nyt tipun ja yritin saada hevosen pysähtymään. Tämä on todella harmillista, sillä muistan, että ennen nautin laukasta todella paljon. Arvasin, että pelkäisin sitä, mutta tuli tämä silti yllätyksenä. Loppujen lopuksi tunnista jäi hyvä mieli. Päätin ravata sen, minkä muut laukkasivat ja aloittaa rauhallisesti uudenvanhan harrastuksen. Laukka oli tunnilla ainoa tekijä, joka erotti selvästi muista. Olen kai sitten oikealla tunnilla...? Mietin silti vieä, menisinkö ensi kerralla alkeistunnille tai ottaisinko mahdollisesti yhden yksityistunnin ihan pelkästä laukasta ja pelkoni kohtaamisesta. Osaatteko neuvoa, mitä kannattaisi tehdä? Olisin mielelläni puhunut ratsastuksenopettajan kanssa asiasta tunnin jälkeen, mutta hänellä alkoi heti perään seuraava tunti.
Pelostani huolimatta nyt tunnin jälkeen olo on aivan loistava. Aion ehdottomasti jatkaa nyt uudelleen ratsastusta. Käsiini sain rakot (jotka huomasin vasta jälkikäteen, kun tunnilla olin niin innoissani) ja uskon että huomenna saattaa olla paikka, jos toinenkin hellänä... Mukavia hetkiä ratsastuksen parissa!
Aion tänään varata itselleni paikan tunnille. Taukoa vasta 4 vuotta mutta koska tässä välissä tullut 2 lasta tehtyä, tuntuu todella pelottavalta mennä hevosen selkään. Nuoruudessani kuitenkin ratsastanut 10 vuotta. Halu ratsastamaan on ollut suuri jo muutaman kuukauden, joten nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni :) Ehkä pelkään lähinnä sitä etten osaakaan tehdä enää mitään. Mutta tsemppiä kaikille muillekin tauon jälkeen selkään palanneille.