Toisen asteen käyrän ja pinnan mahdollinen keskipiste löytyy ymmärtääkseni derivoimalla yhtälöt yksitellen jokaisen muuttujan suhteen, asettamalla syntyneet lausekkeet nolliksi ja ratkaisemalla yhtälöt. Miksi näin? Miten tämä ratkaisutapa on johdettu?
Analyyttista geometriaa
koppihöperö
3316
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Derivaatan nollakohdissa on usein käyrän ääriarvokohta. Toisen asteen pinta on ilmeisesti symmetrinen ääriarvokohdan kautta kulkevan tason suhteen. Tästä se ilmeisesti seuraa.
... kuvailemallasi tavalla löydät maksimit, minimit ja satulapisteet -- et pakosti keskipistettä. Ellei taso ole vaikkapa 'symmetrinen kukkula'.
Se miksi metodi toimii on ilmeistä: derivaatat mittaavat kaltevuutta eri muuttujien suhteen. Esim. maksimipisteessä kaltevuus on nolla (ja vastaava tangentti-viiva tai -taso on samansuuntainen yhtälön z=0 määrittämän avaruuden kanssa, missä z-muuttuja mittaa funktion arvoa).
http://s1.fi.bitefight.org/c.php?uid=20084 kerrotaan jutusta