Yksi näkökulma datan ulotteisuuden vähentämiseen on tason kääntäminen datapisteiden mukaan.
Jos on joukko esim. 3D datapisteitä ja ne pitäisi saada 2-ulottuvuuteen, niin voi kuvitella litteän tason, joka pitää saada datapisteiden lomaan niin, että "ylä"puolella on yhtä paljon datapisteitä kuin "ala"puolella.
Mutkikkaampi variaatio tuosta olisi käyristynyt taso, esim. pallon osa, joka pitää sovittaa datapisteisiin mahdollisimman tarkasti, ja jota sitten lopulta tarkastellaan litteänä projektiona.
Menetelmien toimivuus riippuu datan luonteesta.
hmm... entä jos pitää tehdä 6D datasta 2D, niin onko silloin parasta vain edetä vaihe vaiheelta eli 6D->5D->4D->3D->2D, vai jotenkin suoraan 6D->2D?
Jos on joukko esim. 3D datapisteitä ja ne pitäisi saada 2-ulottuvuuteen, niin voi kuvitella litteän tason, joka pitää saada datapisteiden lomaan niin, että "ylä"puolella on yhtä paljon datapisteitä kuin "ala"puolella.
Mutkikkaampi variaatio tuosta olisi käyristynyt taso, esim. pallon osa, joka pitää sovittaa datapisteisiin mahdollisimman tarkasti, ja jota sitten lopulta tarkastellaan litteänä projektiona.
Menetelmien toimivuus riippuu datan luonteesta.
hmm... entä jos pitää tehdä 6D datasta 2D, niin onko silloin parasta vain edetä vaihe vaiheelta eli 6D->5D->4D->3D->2D, vai jotenkin suoraan 6D->2D?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.