Juoksunopeudesta

Lihassolujen laatu (hyvin nopeat lihassolut) harjoittelu ravinto = nopea pikajuoksija.

Lue artikkeli aiheesta:

http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=303

Vauhditon pituushyppy on sitten ihan eri laji, mutta toki siinäkin tarvitaan nopeita, ennen kaikkea räjähtäviä, jalkalihaksia. Niin kuin kuulantyönnössäkin. Moni kuulantyöntäjä on nopea juoksussa ja kimmoisa hypyissä.

Juoksuun käytetty aika koostuu kokonaiskontaktiajasta ja kokonaislentoajasta juostavalla matkalla. Näistä kontaktiaika on ratkaiseva, koska siihen voi vaikuttaa harjoittelulla. Myös askelpituus on merkitsevä, koska se vaikuttaa kontaktien lukumäärään ja sitä kautta kokonaiskontaktiaikaan.
Kontaktiaika pitää saada mahdollisimman lyhyeksi eli pitäisi juosta päkiöillä ja nilkat esijännitettyinä niin, että pohje toimii ikäänkuin jousena. Tämä vaatii hyvää kimmoisuutta ja lihaskuntoa, myöskin jonkin verran voimaa.
Askelpituus riippuu jonkin verran kontaktiajasta, mutta myös juoksutekniikasta ja voimasta. Jos yrittää juosta pitemmällä askeleella kuin mihin ominaisuudet ja tekniikka riittävät, kontaktiaika tietysti pitenee ja juoksu hidastuu.
Askeltiheys on pitkälle synnynnnäinen ominaisuus eikä siihen voi harjoituksella juuri vaikuttaa.
Vauhditon pituushyppy mittaa voimaa ja kimmoisuutta, mutta pikajuoksussa on muitakin tekijöitä. Alle 2,5 m lukemat eivät paljon kerro, koska sen verran voi hypätä pelkällä voimalla, mutta jos juoksu ei pysy päkiöillä, se on hidasta.
Vauhditonta pituutta ja 3- tai 5-loikkaa voi käyttää oman kehittymisen mittarina, mutta toisiin vertailu on vain suuntaa-antavaa. Hyviä harjoitteita ovat vuoroloikat, ennenkaikkea juoksuloikka, jossa pyritään nopeisiin loikkiin päkiöillä askeltaen, kuten juoksussa.