Ollaan seukattu poikakaverini kans jo vuosi.Haluttiin lasta.Mutta kun tulin raskaaksi, poikakaverini otti ja lähti. Sanoin tajunneensa olevansa liian nuori isäksi/haluavansa elää nuoruutta/pelkäävänsä sitä vastuuta mitä lapsesta seuraa.Kaikki kauniit unelmat tulevaisuudesta on nyt pois pyyhkäsi, vihaan mahaani joka on jo alkanut näkyä. Vihaan lasta joka pilasi suhteemme. Vihaan lasta joka tulee pilaamaan nuoruuteni. Vihaan sitä joka päivä enemmän kun oksennan veskissä. Tekisin mitä vaan jotta se vaan katoais.En ole kertonut vielä kellekkään, koska aateltiin pitää poikakaverini kanssa asia salassa mahdollisimman pitkään. Eli abortti ois siinämielessä helppo tehdä ettei kukaan koskaan saisi tietää lasta olleen olemassa.Saisin poikakaverini ja elämäni takasin jne. Mutta olen niin väsynyt tähän kaikkeen etten tidä miten jaksan raahautua sairaalaan. Ja saako lapsen abortoida kun kuukausia on jo neljä?
voi kun lapsi vaan katoaisi sisältäni!!!!
36
3731
Vastaukset
- se raja on
6 kuukautta. en ole varma.
- pinjaliini
12vko on raja. Hyvällä syyllä muistaakseni 20vko, mutta täällä puhuvat saavan helpolla 12 viikon jälkeen.
- suski76
mistäs tuollaista olet kuullu olet..heh. se sikiöhän alkaa olemaan jo ihan vauvan kokoinen. raja on 12 viikkoa ja 20 viikkoa se raja, joka annetaan, jos on lapsi todettu esim. kahitysvammaiseksi tai muuta vastaavaa...
- monesti
suski76 kirjoitti:
mistäs tuollaista olet kuullu olet..heh. se sikiöhän alkaa olemaan jo ihan vauvan kokoinen. raja on 12 viikkoa ja 20 viikkoa se raja, joka annetaan, jos on lapsi todettu esim. kahitysvammaiseksi tai muuta vastaavaa...
täältäkin on voitu lukea, 12-20 viikolla syyn ei tarvi olla sen kummempi kuin aiemminkaan mutta se on vain anottava TEOlta. Sairauden tai vamman takia sen saa 24 viikolle asti.
- orvokki76
monesti kirjoitti:
täältäkin on voitu lukea, 12-20 viikolla syyn ei tarvi olla sen kummempi kuin aiemminkaan mutta se on vain anottava TEOlta. Sairauden tai vamman takia sen saa 24 viikolle asti.
sitten oikeesti haluaa sellaisen 20 viikkosen synnyttää kuolleena, vain siksi, että yhtäkkiä päättikin, ettei haluakkaan lasta...sairasta.
- ....
orvokki76 kirjoitti:
sitten oikeesti haluaa sellaisen 20 viikkosen synnyttää kuolleena, vain siksi, että yhtäkkiä päättikin, ettei haluakkaan lasta...sairasta.
Sanos muuta. Mutta kun näitäkin on...valitettavasti..
- Nimetön
pinjaliini kirjoitti:
12vko on raja. Hyvällä syyllä muistaakseni 20vko, mutta täällä puhuvat saavan helpolla 12 viikon jälkeen.
raja on 12 vk, erikoisluvalla 24vk!
- täsmennys
Nimetön kirjoitti:
raja on 12 vk, erikoisluvalla 24vk!
raskausviikoilla 20-24 TEO:n luvalla vain, jos äidin terveys vaarassa tai luotettavissa tutkimuksissa todettu vaikea sikiövaurio.
- viikoilla
täsmennys kirjoitti:
raskausviikoilla 20-24 TEO:n luvalla vain, jos äidin terveys vaarassa tai luotettavissa tutkimuksissa todettu vaikea sikiövaurio.
20 - 24 vain ja ainoastaan SIKIÖN vakava vamma tai sairaus on riittävä peruste abortille, ei mikään muu. Ei edes äidin terveydentila.
- LiinaLillie
viikoilla kirjoitti:
20 - 24 vain ja ainoastaan SIKIÖN vakava vamma tai sairaus on riittävä peruste abortille, ei mikään muu. Ei edes äidin terveydentila.
Pah!!! Kyllä äidin terveydentila tietenkin otetaan huomioon!!
- ei pidä paikkaansa
LiinaLillie kirjoitti:
Pah!!! Kyllä äidin terveydentila tietenkin otetaan huomioon!!
Myöhäisillä viikoilla tehtyyn keskeytykseen luvan saa vain sikiön terveyden perusteella. Äidin terveydentilaa ei oteta huomioon. Edes äidin vakava sairaus ei siis ole syy.
- pois.
Syytön se lapsi siihen on jos isä on mulkvisti. Eikö ole parempi että totuus paljastu millanen se on ja pääsit eroon siitä?
Lapsen abortoiminen tuskin olisi ukkoa takasin tuonu. Paska mikä paska. Ja sen takia vielä olisit surmannu lapses, HUHHUH. - asdfghjk
varaa heti aika omalle lääkärillesi tai lääkärille jollekin lääkäriasemalla ja kerro jo ajanvarausta tehdessäsi mikä asiasi on jotta saat ajan mahdollisimman pikaisesti. sitten voit siellä miettiä yhdessä lääkärin kanssa miten haluat jatkossa edetä. älä jää yksin miettimään asiaa .
- nimetön...
ensinnäkin mitä teet tuollaisella poikaystävällä, joka heti "vaikeuksien" ilmaantuessa pakenee. Ei uskalla kohdata asioita ja elää niitten mukaan. Todennäkoisesti tekisi niin jatkossakin. Ellei sitten kohta hieman mietittyään asioita tule toisiin aatoksiin. Mutta jollei tule suhteenne tuskin koskaan tulee entiselleen.
Jos sinusta tuntuu, että vihaat lasta ja et halua sitä pitää voisit antaa sen adoptioon. Puhu neuvolassa tai ota suoraan yhteyttä sosiaalitoimistoon.
Raskauden voi keskeyttää ennen rv 12. Erityislupaa voi anoa myöhemmin tehtäville aborteille, mutta niihin pitää olla todella vakava syy.- todella vakava syy
hah ei pidä paikkaansa.
Itse tein abortin rv14 ja syy oli ihan toisiin aatoksiin tuleminen. - kannattaa^
todella vakava syy kirjoitti:
hah ei pidä paikkaansa.
Itse tein abortin rv14 ja syy oli ihan toisiin aatoksiin tuleminen.täällä mainostaa?
- minä vaan...
että ystäväni sisko teki erikoisluvalla abortin samihin aikoihin, mitä sinullakin on raskautta takana, joska lapsi todettiin vaikeasti kehitysvammaiseksi.
tuossa vaiheessa ei enään kaavita tai pillereillä sitä pois oteta, vaan se vauva ikäänkuin tapetaan vatsaan ja joutuu synnyttämään kulleen vaivan..mukavaa.
olisit hiukan miettinyt, ennenkuin alat lapsia tuollaisen kanssa tekemään. ei toista ihmistä tunne kunnolla vielä parissa vuodessa, jos koskaan. ja vielä kun ollaan nuoria.
ja miksi sinä lastasi vihaat, se on ihan omaa syytäsi, ei lapsen, että se kasvaa sislläsi. ja tuollaista jätkää ei takasin huolisi mistään hinnasta..huh huh.
ja kun luultavasti "joudut" pitämään lapsesi, niin tajuaahan tämä poikaystäväsi, ettei hän lähtemällä luotasi pysty pakenemaan vastuuta, vaan on loppu ikänsä silti kiinni tässä lapsessa, onhan hän isä...elatusmaksut jne...
ei suomessa isyydestä niinvain livetä, kuten hän ehkäpä tuntuu luulevan... - provo-
kukaan ei ole noin tyhmä.
- ........
Ei oo siis todellista. Jätkähän on ihan juntti ja sinä vielä mietit sen takaisin ottamista. Kokoo nyt itses! Teet abortin, palaat yhteen poikakaverin kans ja taas eletään vaaleanpunaiset lasit silmillä??! Tai sit käykin niin, että abortin jälkeen sun viehätysvoimasi on kadonnut ja poikkiksella jo uusi tytsy menossa?!?! Syytät lopun ikääsi sitä oman lapsesi tappamisesta (koska kuukausia jo 4, voidaan puhua lapsesta).
Mitä jos tästä seuraakin myöhäisempi lapsettomuus? Masennus? Onko se poikaystävä, joka vastuuseen vedoten häipyi, valmis ottamaan vastuun susta ja sun hyvinvoinnista/paranemisesta?
Multa ei kyllä nyt heru yhtään sympatiaa, päinvastoin. Mua lähinnä oksettaa sun kaltaiset ihmiset.
Epäsopivan vaatteen voi palauttaa, mutta valitettavasti lapsella ei ole palautusoikeutta. - 1977
Et saisi salata raskauttasi. Läheistesi suhtautumisesta asiaan saist hiukan tosita perpektiivia asiaan ja pitäishän sinun olla jo neuvolassakin käynyt tarkastuttamassa, että kaikki on ok...
Etsi joku aikuinen jonka kanssa jutella. Äitisi olisi varmasti paras. Miettikää yhdessä mitä tehdä. Älä usko keneenkään joka väittäisi tietävänsä sinua paremmin mitä sinun tulee tehdä ja jos äidilläsikin on valmis malli siitä että teet abortin tai pidät lapsen, sano hänelle, että kerroit siksi, että halaut puhua ja punnita asiaa jonkun kanssa, et siksi että joku kertoisi sinulle suoraan mitä teet... Neuvolasta ja sosiaalitoimistosta löytyy kanssa hyviä keskustelutovereita, jos äidillesi et syystä tai toisesta pysty.
Lapsethan ikävä kyllä usein ovat enimmäkseen naisen vastuulla, miehiin niissä asioissa ei voi varmasti luottaa. Eli palaat miehesi luo tai et, oli teillä lapsi tai ei, et voi laskea elämääsi kenenkään toisen varaaan, vaan huolehdit vain omasta onnestasi. Samoin et voi laskea vanhempiesi varaan, mutta turvat voit heihin ja jos ovat ns. normaalit vanhemmat he auttavat sinua aivan taatusti jo tässä vaiheessa kun vielä mietit mitä teet.
Keskeytyksen iässäsi saat varmaan aika helposti viikolle 20 asti. Mutta koska olet lasta tekemällä tehnyt ja toivonut keskeytys ei välttämättä ole sinulle paras vaihtoehto, mutta sitä sinun pitää päästä punnitsemaan jonkun kanssa vakavasti. Jonkun sellaisen kanssa joka osaa konkreettisesti sinua auttaa elämäsi kanssa, me keskeustelupalstalla emme sellaista voi tehdä. - elämästäsi
Sinua yli 10 vuotta vanhempana ,raskauden keskeytyksen 17-vuotiaana läpikäyneenä ja ammatiltani terveydenhoitajana, en voinut olla vastaamatta viestiisi.
Ensimmäinen ja suurin virhe minkä nyt voit tehdä on se, että päädyt sekavassa mielentilassa raskaudenkeskeytykseen. Raskautesi on pitkällä. Ota viipymättä yhteyttä esim. äitiysneuvolaan/nuorisoneuvolaan, tai hakeudu oman terveysasemasi sairaanhoitajan vastaanotolle, jonne voi mennä ilman ajanvarausta. Sieltä sinua ohjataan heti eteenpäin esim. omalääkärin vo:lle.
Ymmärrän, että halusitte yhdessä poikaystäväsi kanssa tehdä "rakkauden hedelmän". Ajatus on ollut suunnitelmallinen, kaunis ja houkutteleva. Sen toteaminen, että olet niin nuori ja vastuuton ei tässä asiassa auta. Sellaiset kommentit voit surutta jättää omaan arvoonsa. Kritisoivia ihmisiä löytyy aina ja heistä ei koskaan ole kenellekään mitään apua. Lisäävät vain jyrkillä mielipiteillään ahdistusta.
En ajattele, että poikaystäväsi on "juntti pelkuri". Hän on pelästynyt tilannetta ja kauhistunut vastuusta joka on edessä. Aivan kuten sinäkin. Ero on vain siinä, että hän (valitettavasti) voi nyt paeta tilanteesta. Sinulle se toki voi vielä olla mahdollista erittäin painavalla syyllä, mutta huomattavasti vaikeampaa. Jälkikäteen (puhun nyt henk.koht.kokemuksesta) abortin aiheuttama suru tulee eteen. Ja vielä varmemmin tässä tapauksessa, kun kyse ei ole rumasti sanottuna vahingosta.
Monet sinua vanhemmatkin ns. aikuiset ihmiset pelkäävät etukäteen lapsen mukanaan tuomaa vastuuta ja jossain raskauden vaiheessa saattaa tulla tunne että, "voi mä haluankin entisen takaisin, tää on liian iso muutos". Keskustelu ja vielä kerran keskustelu auttaa silloin.
Ajattelen niin, että uusi elämä ei voi koskaan olla minkään loppu. Kyse on kuitenkin ainutlaatuisesta asiasta. Tukea tarvitset ehdottomasti oli ratkaisusi kumpi tahansa. Psyykkinen kuormituksesi on erittäin suuri tällä hetkellä. Älä jää asian kanssa enää yksin! - tyttö17
Pääsin jutteleen psykologin kanssa. Hänen mielestään abortin saaminen on varmaa mun tapauksessa, koska raskaus on vaaraksi niin mulle kuin lapselle. Hän painotti sitä että mun elämä ja jaksaminen on tällähetkellä tärkeintä. Ettei mun tarvi ajatella yhtään mitään muuta. Sovittiin uudesta tapaamisesta. Helpottavaa puhua jollekki. Eikä se ees tuominnut mua vaan oli todella ymmärtäväinen!!!
- äopåöli
hyvä kun olet saanut keskustella asiastasi jonkun aikuisen kanssa! muista myös heti varata aika lääkärille ja käydä hänen kanssa keskustelemassa mahdollisimman pian.
- äopåöli
hyvä kun olet saanut keskustella asiastasi jonkun aikuisen kanssa! muista myös heti varata aika lääkärille ja käydä hänen kanssa keskustelemassa mahdollisimman pian.
- ....
Hulluhan sä oot..ja takuulla vielä sairaampi sen vauvansurman jälkeen!!
- tosiaan..
saavas sen jätkän takasin sillä mitä aiot tehdä teijän lapselle??! Kuinka voit edes haluta sellasta takas?! Oikeestaan en enää edes ihmettele että mies on jättäny tollasen säälittävän idiootin...eikä varmaan takasin tule!!
- kokenut
suuren kriisin ja elämäsi on mullistunut poikaystäväsi käännettyä kelkkansa. Olet henkisesti tyhjän päällä. Toisaalta sinun on nopesti tehtävä suuria päätöksiä, joilla on vaikutusta koko loppuelämääsi.
Olet 16-18 viikolla raskaana ja raskaus alkaa jo näkyä. Raskauden keskeytys tehdään näillä viikoilla Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen erityisluvalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinut otetaan sairaalaan sisälle ja synnytys käynnistetään samoin kuin täysisikaisessakin raskaudessa. Näillä viikoilla lapsi ei vain ole vielä elinkykyinen. Mutta synnytettävä sinun on yhtä lailla.
Entäpä jos antaisit raskauden jatkua loppuun asti, (olet jo likipitäen puolivälissä) synnyttämään joudut siis joka tapsuksessa. Voisit sopia etukäteen sosiaaliviranomaisten kanssa, että lapsi sijoitettaisiin sijaiskotiin heti syntymän jälkeen. Näin saisit lisää harkinta-aikaa ja mahdollisuuden tavata/hoitaa lasta omilla ehdoillasi. Jos myöhemmin tuntuisi siltä, voisit jopa saada lapsen itsellesi. Tai sitten olla tapaamatta häntä lainkaan. Ennen kaikkea saisit kuitenkin lisää harkinta-aikaa, aikaa toipua kokemastasi kriisistä. Ja voisit tehdä päätöksiä vasta päästyäsi myrskyn silmästä. Entä jos poikaystäväsi kokeekin vain hetkellistä paniikkia ja alkaa ajatella toisella tapaa hetken asiaa käsiteltyään Paniikkitilanteilla on tapana mennä ohi ja asiat näyttävät toisenlaisilta nukutun yön jälkeen.
Tuntuu hirveältä, että aiemmin haluamasi ja rakastamasi lapsi on sinulle poikaystäväsi tempauksen vuoksi nyt vihattava asia. Entä kun kriisivaihe menee ohi? Kadutko sitten hätäpäissäsi tekemääsi ratkaisua. Koetko nyt olevasi täysissä sielun ja ruumiin voimissa tekemään noin isoja ratkaisuita? Abortoimalla lapsesi et voi kostaa poikaystävällesi eikä se saa suhdettanne ennalleen. - huomaamaan
että vaikka mies tulisikin takaisin niin suhde ei ole tälläisten tapahtumien jälkeen enää koskaan entisensä.
Ja sitten kun ero vääjäämättä tulee niin olet aivan yksin, kun ei ole sitä lastakaan.. - lasta
ja pidin lapseni. enkä ole katunut. olin menossa kyllä aborttiin mutten pystynyt.
miesystäväni ensin vierasti ajatusta ja lähti, mutta sitten ollaan taas lähennytty ja muutettiin ensin lähekkäin asumaan ja sitten takas kimppaan.
nyt on toinenkin ja olen tosi tyytyväinen. olin kyllä nuori mutta opin sen että elämä kantaa. lapsi leivän tuo. sain ihanasti apua terv hoitajilta ja neuvolan työntekijöiltä. olin ihan satavarma että teen toisin. mutta näin meni sitten mun elämä.
iltakoulus kävin lukion ja menin sit opiskeleen. sitten ammattikouluun ja toisen lapsen tein 23 v. ne on toistaiseks jääneet ainoiksi.
t. Tiina - tulisi..
sisälleni.
se on suurin toiveeni. - tyttö17
Tää kuulostaa varmaan tyhmältä, mutta kun sain tietää että abortti on mahdollinen.. tuntui kuin köysi kaulallani olisi löystynyt. Pystyn taas hengittään. Pystyn taas ajatteleen selkeemmin. Olin niin nurkkaan ahdistettuna tän tilanteeni kans että ahdistuksissani olisin vain halunnut paeta. Olen viilleellyt koko kroppani täyteen pieniä viiltoja, mikä kuvaa hyvin sisäistä tuskaani. Olen syyttänytkin itteäni siitä että tein tämän lapsen vääristä syistä. Halusin perheen, halusin sitoa mut ja poikakaverini yhteen lapsen avulla ja haluisin antaa poikakaverilleni maailman ihanimman lahjan, lapsen. Mutta en todellakaan halua yksinhuoltajan elämää. JOS joudun ilman poikakaveriani elämään niin haluan elää tavallisen nuoren elämää.. käydä bilettään, opiskella, matkustella jne.. eikä lapsi mahdu sellasiin kuvioihin. Joku kirjoitti tääl lapsen adoptioon annosta ja muistutti kuinka pitkällä raskauteni on.. aloin ajatteleen että ehkä tosiaan voisin kantaa lapsen loppuun asti ja antaa sen jollekkin lapsettomalle pariskunnalle. Se ois varmasti monella tapaa raskasta. Mutta abortti on myös raskas juttu ja varmasti loppuelämäni tulee/tulisi oleen raskas syyllisyyden kanssa eläessä. Valvon varmasti ens yön taas miettien tilannettani. En todellakaan tiedä mitä teen, mutta helpottavaa tietää että vaihtoehtoja on. Välillä oon jo täysin varma päätöksestä ja sit taas seuraavassa hetkessä epäröin. Eli ei ole helppoo tehä suuria päätöksiä. Mut päätöksiä pitäs pian tehdä. Koulukin alkaa tässä pian ja pitäs jaksaa taas skarpata. Ahdistaa. Ennen päätöstä aion jutella isäni ja ex poikakaverini kanssa. Isäni varmasti tappaa poikakaverini kun saa tietää.
Joo oon mäkin aina ollut aborttia vastaan, mutta helppo se on sillon sanoo kun ei ite oo ollut samas tilantees. Helppoo se on ulkopuolisena huudellla vaik mitä, mut jos pääsisit sen toisen ihmisen pään sisään hetkeks ja tajuisit miltä siitä tuntuu, ni pitäisit pääs kii. Kaikilla on oikeus mielipiteeseen, ehdottomasti.. että huudelkaa vaan ihan vapaasti =)
KIITTI kaikille jotka ootte ymmärtäneet tilanteeni ja olleet tukena.. teistä on ollut suurempi apu kuin osaatte kuvitellakkaan =)- lapsesi syntyä elävänä!
Olen ollut samassa tilanteessa tosin 18v. Luulin joutuvani aborttiin ja silloinen mies siihen yritti painostaa. En mennyt, hyväksyi tilanteen, muutimme yhteen mutta ero tuli silti myöhemmin. Elatusmaksujen ja näkemisten suhteen on sujunu hyvin. Ero voi tosiaan tulla myöhemminkin, oli lapsia tai ei.
Kumpa nyt ihan ensin lopettaisit sen viiltelyn..teidän molempien takia! Ethän tee sellaista mistä tiedät jo etukäteen kokevasi syyllisyyttä ja pahaa oloa lopunelämäsi. Saat kyllä apua adoptiojärjestelyissä tai sitten oon varma että läheisiltäsi jos haluatkin pitää lapsen, kyllä aikuiset ymmärtää.
Lopuksi vielä neuvoisin ajattelemaan tosi paljon pisemmälle tulevaisuuteen, vaikka se ehkä just nyt voikin olla kovin vaikeaa. Minä esim. olen nyt kolmekympppinen, lähes teinin pojan äiti ja omaa aikaa (bilettääkin) olen saanut sitä enemmän mitä vanhempi lapsi on...pitkän aikaa olen toivonut lisää lapsia ja itkenyt NIIIIN monet kerrat kun niitä ei ole enää tullut :',(..MUTTA en edes saata kuvitellakaan kuinka vielä hirveän paljo raastavampaa kaikki olisi jos sillon nuoruuden hätiköinneissä olisin sen abortin tehnyt.. niin, onhan mulla sentään onneks tuo nuorimies!! :) - että olet
saanut oloasi helpotettua. Silloin on helpompi miettiä eri vaihtoehtojakin, kun ei ahdista ihan niin paljoa. Puhuminen ja ajatusten kirjoittaminen tekstiksi auttaa aina. Mielipiteitä kuuntelijoilla on aina monia, mutta sinun on osattava valita neuvoista ne jotka tuntuvat itsestäsi parhaalta ja unohdettava muut. Päätös on yksin sinun, sinä sen kanssa loppuelämäsi elät, eivät arvostelijasi.
Jos päädyt pitämään lapsesi, niin sinun kannattaisi mennä mahdollisimman pian keskustelemaan sosiaalihoitajan kanssa, joka kertoo sinulle eri vaihtoehdoista jatkoa ajatellen. Karkeasti ottaen vaihtoehdot ovat nämä:
- voit selvitä yksinhuoltajana erilaisten tukitoimien avulla. Nuorille yksinhuoltajille on olemassa erilaisia ensikoteja, tukiperhetoimintaa, rahallista tukea jne.
- voit järjestää sossun kanssa niin, että vauva menee heti synnytyssairaalasta sijaisvanhemmille. Tällöin vanhemman oikeudet ovat sinulla (ja voit tavata/käydä hoitamassa lastasi), mutta lapsesi hoitaa joku toinen. Tällaisen huoltosopimuksen purkaminen on mahdollista myöhemmin niin halutesasi.
- voit antaa lapsesi adoptioon. Synnytyksen jälkeen sinulla on minimissään 8 viikon harkinta-aika "kuullostella" ajatuksiasi ja tuntemuksiasi. Tällöin voit milloin tahansa perua adoptiopäätöksesi, jos haluatkin pitää lapsen itse. Tämän ajan vauva on sijaisperheessä ja voit vapaasti tavata/käydä hoitamassa häntä. Adoptiossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät adoptiovanhemmille ja mm. biologisella isällä ei ole enää elatusvelvollisuutta. Jos lapsen isyys on tunnustettu lastensuojelun viranomaisille (ei ole pakollista jos isä ei halua), niin myös isän suostumus tarvitaan adoptioon. Itse adoptioita on kahdenlaisia: suljettuja ja avoimia. Suljettu adoptio on sellainen, että et tiedä missä lapsesi on, mutta hänen täytettyäään 18 vuotta hän saa yhteystietosi ja voi halutessaan ottaa sinuun yhteyttä. Avoin adoptio tarkoittaa sitä, että tiedät missä ja millaisessa perheessä lapsesi asuu ja voit mahdollisesti (halutessasi) pitää häneen yhteyttä sopimuksenne mukaan, voit saada esim. valokuvia aika ajoin jne. Adoptio on prosessina purkamaton, eli et voi saada lastasi takaisin vaikka haluaisitkin.
Kuten näet, vaihtoehtoja löytyy aina. Kolme jälkimmäistä vaihtoehtoa ovat sellaisia, että pystyt jatkamaan nuoren naisen sinkkuelämää. Kyse on vain valinnastasi, kuinka paljon haluat olla vaikuttamassa ja osallisena lapsesi elämässä. Toivon sinulle pajlon voimia, olet suurien päätösten edessä, mihin ratkaisuun sitten päädytkään. Jos päädyt pitämään lapsesi, niin muista että silloin sinulla on kaksi ihmistä, joiden parasta sinun tulee ajatella. Sen lisäksi että valitset itsesi mielestä parhaan ratkaisun, asetu myös hetkeksi lapsesi asemaan; millä tavoin hän saisi parhaat eväät elämäänsä...
- ...
Todella vastuuton, säälittävä nulkki tuo sinun "poika"-ystäväsi, mieshän se jo on! Vaikka ei henkisesti!!! Törkeää jättää oma nainen, kun hän jo kantaa yhteistä lasta ja vielä yhdessä on lasta suunniteltu, uskomatonta. Kaikki sympatiat sinulle!
Abortinvastustajat voisivat taas kerran miettiä, miksi ihmeessä onkaan niin yleistä että mies jättää tyttöystävän juuri noi, aina parjataan naisia, mutta tuota vastaavat tarinat ovat aivan älyttömän yleisiä. Ja nainen on aina syyllinen, niinkö!?
Pistää todella vihaksi, että miehen on tavattooman helppo laistaa siitämisensä vastuusta, sen kuin lähtee ja JÄTTÄÄ naisen, eihän se lapsi hänen sisällään ole, mutta naista ollaan aina valmiina haukkumaan, kun hän jää shokeeraavassa tilanteessa yksin!!!- no....
nainenhan sen lopullisen päätöksen ja teon tekee.. eipä se nyt oo yhtään oikeempaa tappaa lastaan jonkun mulkvistin ukon takia..
- LuumuMatto
Emmä jaksanu lukee kaikkia tekstejä tästä ni en tie mis mennää mut pakko sanoa että älä vaa ainakaa ota semmosta jätkää takasin joka jättää sut yksin lapsen kanssa vaikka se kuinka rukoilis polvillaan ja vaikka kuinka sun ittes tekis mieli.
Ite olen 20v jätkä ja minäkää en jättäny tyttöystävääni yksin lapsen kanssa vaikka se pelottikin aika paljon kun se vielä vahinko oli.
Hän/me päädyttiin aborttiin ja hyvin meni sen jälkeen kunnes erottiin.
Jaksamista sulle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2624303Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653506Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1551829Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251714Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991447Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133957Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18865Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235864en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115855