Hajanainen persoonallisuus

.
persoonallisuushäiriöt nykyisissä tautiluokituksissa,


APAn *DSM-IV-TR:ssä (2000) jaotellaan ”viralliset” kymmenen spesifiä *persoonallisuushäiriötä (personality disorder, PD) *deskriptiivisen samankaltaisuuden pohjalta kolmeen klusteriin:

KLUSTERI A (oudot tai eksentriset):

301.0 Epäluuloinen (paranoidinen) persoonallisuus (paranoid PD, PPD).
301.20 Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus (schizoid PD, SZPD).
301.22 Psykoosipiirteinen (skitsotyyppinen) persoonallisuus (schizotypal PD, STPD) - *WHO:n *ICD-10:ssä (1992) F21 Skitsotyyppinen häiriö on skitsofrenioiden yhteydessä.

KLUSTERI B (dramaattiset, emotionaaliset tai epävakaat):

301.7 Epäsosiaalinen (dis-sosiaalinen) persoonallisuus (antisocial PD, ASPD).
301.83 Epävakaa persoonallisuus (borderline PD, BPD). ICD-10:ssä F60.2 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus jakaantuu kahtia: F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi ja F60.31 Rajatilatyyppi.
301.50 Huomionhakuinen (”teatraalinen”) persoonallisuus (histrionic PD, HPD).
301.81 Narsistinen persoonallisuus (narcissistic PD, NPD). ICD-10:stä puuttuu tämä diagnoosi.

KLUSTERI C (ahdistuneet tai pelokkaat):

301.82 Estynyt (foobinen) persoonallisuus (avoidant PD, AVPD).
301.6 Riippuvainen persoonallisuus (dependent PD, DPD).
301.4 Vaativa (pakko-oireinen,anankastinen) persoonallisuus(obsessive-compulsive PD, OCPD).

M U U T

301.9 Personality disorder not otherwise specified (PDNOS). Tähän laitetaan sekamuotoiset (mixed) ja edellisiin luokkiin kuulumattomat spesifit persoonallisuushäiriöt. ICD-10:ssä vastaavat luokat ovat F60.8 Muu määritetty persoonallisuushäiriö ja F61.0 Sekamuotoiset persoonallisuushäiriöt.

Psykopatologia kirjoitti:

.
persoonallisuushäiriöt nykyisissä tautiluokituksissa,


APAn *DSM-IV-TR:ssä (2000) jaotellaan ”viralliset” kymmenen spesifiä *persoonallisuushäiriötä (personality disorder, PD) *deskriptiivisen samankaltaisuuden pohjalta kolmeen klusteriin:

KLUSTERI A (oudot tai eksentriset):

301.0 Epäluuloinen (paranoidinen) persoonallisuus (paranoid PD, PPD).
301.20 Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus (schizoid PD, SZPD).
301.22 Psykoosipiirteinen (skitsotyyppinen) persoonallisuus (schizotypal PD, STPD) - *WHO:n *ICD-10:ssä (1992) F21 Skitsotyyppinen häiriö on skitsofrenioiden yhteydessä.

KLUSTERI B (dramaattiset, emotionaaliset tai epävakaat):

301.7 Epäsosiaalinen (dis-sosiaalinen) persoonallisuus (antisocial PD, ASPD).
301.83 Epävakaa persoonallisuus (borderline PD, BPD). ICD-10:ssä F60.2 Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus jakaantuu kahtia: F60.30 Impulsiivinen häiriötyyppi ja F60.31 Rajatilatyyppi.
301.50 Huomionhakuinen (”teatraalinen”) persoonallisuus (histrionic PD, HPD).
301.81 Narsistinen persoonallisuus (narcissistic PD, NPD). ICD-10:stä puuttuu tämä diagnoosi.

KLUSTERI C (ahdistuneet tai pelokkaat):

301.82 Estynyt (foobinen) persoonallisuus (avoidant PD, AVPD).
301.6 Riippuvainen persoonallisuus (dependent PD, DPD).
301.4 Vaativa (pakko-oireinen,anankastinen) persoonallisuus(obsessive-compulsive PD, OCPD).

M U U T

301.9 Personality disorder not otherwise specified (PDNOS). Tähän laitetaan sekamuotoiset (mixed) ja edellisiin luokkiin kuulumattomat spesifit persoonallisuushäiriöt. ICD-10:ssä vastaavat luokat ovat F60.8 Muu määritetty persoonallisuushäiriö ja F61.0 Sekamuotoiset persoonallisuushäiriöt.

Lue lisää

.
Klustreri A olisi "psykoottinen".
Klusteri B olisi "hajanainen" ja "hauras".
Klusteri C olisi "neuroottinen".

Esim. paranoidinen voi olla sisäisesti hajanainen ja hauras mutta ulkoisesti stabiilin oloinen. Esim. huomionhakuinen voi olla ulkoisesti hajanainen mutta ei ole sisäisesti ylen hauras.
.

.
Mielestäni kuvauksesi on paljolti sama kuin minun mutta hieman eri termein.
.

.
"eriasteista hajanaisuutta?"

Kyllä. Voi kuulostaa etsimiseltä mutta juoksee virvatulien perässä.- Synty on minulle liian hankala kysymys tässä ja nyt.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
"eriasteista hajanaisuutta?"

Kyllä. Voi kuulostaa etsimiseltä mutta juoksee virvatulien perässä.- Synty on minulle liian hankala kysymys tässä ja nyt.
.

Lue lisää

kuitenkin aloituksessa mainitsemasi käyttäytyminen on hyvin harvinaista noin spesifisenä?

Entä alku; alkaako tila kehittymään pikkuhiljaa ja vähitellen sitten mahdollisesti kroonistuu?

Mikä saisi ihmisen pysähtymään - kai muitakin vaihtoehtoja on kuin lääkitys?

Alicia kirjoitti:

kuitenkin aloituksessa mainitsemasi käyttäytyminen on hyvin harvinaista noin spesifisenä?

Entä alku; alkaako tila kehittymään pikkuhiljaa ja vähitellen sitten mahdollisesti kroonistuu?

Mikä saisi ihmisen pysähtymään - kai muitakin vaihtoehtoja on kuin lääkitys?

Lue lisää

.
jossa totuus tiivistetään.

Ongelmana tässä on, että "hajainen" voi olla niin monenlainen. Tällöin kehittymiä yms. ei voi tarkastella ikään kuin nomoteettisesti.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
jossa totuus tiivistetään.

Ongelmana tässä on, että "hajainen" voi olla niin monenlainen. Tällöin kehittymiä yms. ei voi tarkastella ikään kuin nomoteettisesti.
.

Lue lisää

että ihmisen mieli on hänen kehityshistoriansa summa ja siten ihminen on hyvinkin rationaalinen olento historiallisesta perspektiivistä käsin tarkasteltuna (huolimatta siitä, että hänen käyttäytymismallinsa ei ulkopuolisten silmissä niin järkiperäiseltä vaikuttaisikaan nykyhetkessä).

Eikö vastaus löydy aina historiasta?

Alicia kirjoitti:

että ihmisen mieli on hänen kehityshistoriansa summa ja siten ihminen on hyvinkin rationaalinen olento historiallisesta perspektiivistä käsin tarkasteltuna (huolimatta siitä, että hänen käyttäytymismallinsa ei ulkopuolisten silmissä niin järkiperäiseltä vaikuttaisikaan nykyhetkessä).

Eikö vastaus löydy aina historiasta?

Lue lisää

melkein kaikki siltä tuntuu mikähän musta tulee hm tää on tootta

Alicia kirjoitti:

että ihmisen mieli on hänen kehityshistoriansa summa ja siten ihminen on hyvinkin rationaalinen olento historiallisesta perspektiivistä käsin tarkasteltuna (huolimatta siitä, että hänen käyttäytymismallinsa ei ulkopuolisten silmissä niin järkiperäiseltä vaikuttaisikaan nykyhetkessä).

Eikö vastaus löydy aina historiasta?

Lue lisää

.
Ihminen on erilainen kuin hänen kehityshistoriansa osat yhteen laskien.

Historia-kysymys on kiintoisa.
.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Ihminen on erilainen kuin hänen kehityshistoriansa osat yhteen laskien.

Historia-kysymys on kiintoisa.
.

Historia kysymys onkin juuri sinä mielessä kiintoisa, että jokainen omaa erilaisen kokemusmaailman. Tämä yleinen mielen teoria onkin kohtalaisen keskeinen, kun mietitään sitä, mistä se ns. pahuus lähtee ihmisessä.
Viittaan sanoissani keskusteluun Mäkelästä.

Jokainen tekee täydellisen ratkaisun olosuhteet huomioon ottaen.
Kun puhutaan, että joku tekee jotain pahuudesta, on kyse siitä, että kielletään toisen kokemusmaailma omaan mieleen pohjautuvan mielen teorian merkeissä.

Sitä suurempi on toisen kokemusmaailman kieltäminen, mitä suurempi on oman persoonan tiedostamaton osa.

Psykopatologia kirjoitti:

.
Ihminen on erilainen kuin hänen kehityshistoriansa osat yhteen laskien.

Historia-kysymys on kiintoisa.
.

Ainakin minulla on ihan 3-4 vuotiaasta jatkunut tappelu, särkeminen ja varastelu. Koulut 7. luokkaa, en pystynyt keskittymään ja kaikki energia meni että jaksoi olla paikoillaan.
17-vuotiaana vankeutta. 6 sinua pitkä rikosrekisteri. Monta monituista vuotta vankilassa. Ihanteena gansterit. Vaikea persoonallisuuden häiriö. Diagnostisoitiin myös ADHD: ksi, sitä neuropsykologit epäilivät 80-luvulla.

Tulen vain vaivoin toimeen toisten kanssa.

Cicero . kirjoitti:

Ainakin minulla on ihan 3-4 vuotiaasta jatkunut tappelu, särkeminen ja varastelu. Koulut 7. luokkaa, en pystynyt keskittymään ja kaikki energia meni että jaksoi olla paikoillaan.
17-vuotiaana vankeutta. 6 sinua pitkä rikosrekisteri. Monta monituista vuotta vankilassa. Ihanteena gansterit. Vaikea persoonallisuuden häiriö. Diagnostisoitiin myös ADHD: ksi, sitä neuropsykologit epäilivät 80-luvulla.

Tulen vain vaivoin toimeen toisten kanssa.

Lue lisää

vahvaa lapsesta saakka, viittaa siihen, että ongelmillasi on neurobiologinen tausta.

Neurologiset, aistijärjestelmiin perustuvat ongelmat ovat yhä edelleen alidiagnostisoituja. Totta kai niistä seuraa yhä kasvavia käyttäytymisongelmia, kun lasta pidetään käyttäytymisensä vuoksi yksiselitteisen pahana.

Kuinka neurobiologit lääkitsivät ADHD:tä 80-luvulla? Miten opettajat suhtautuivat sinuun?

Alicia kirjoitti:

vahvaa lapsesta saakka, viittaa siihen, että ongelmillasi on neurobiologinen tausta.

Neurologiset, aistijärjestelmiin perustuvat ongelmat ovat yhä edelleen alidiagnostisoituja. Totta kai niistä seuraa yhä kasvavia käyttäytymisongelmia, kun lasta pidetään käyttäytymisensä vuoksi yksiselitteisen pahana.

Kuinka neurobiologit lääkitsivät ADHD:tä 80-luvulla? Miten opettajat suhtautuivat sinuun?

Lue lisää

Opettajien suhtautuminen oli nurja, paitsi vankilan koulussa. Normaalikoulu jäi kesken 7. luokkaan 70-luvulla. Koulu ei ollut kiinnostunut minusta enkä minä koulusta.
Koukuaikoina ei ollut mitään lääkettä.

Keskittymishäiriöt ja asioiden unohtelu vaivaa elämää huomattavasti ja sitä epäillään melkein aina ilkeydeksi, jota se ei ole.

Oma psykiatrini sanoi minun olevan lahjakas. Mutta mitä siitä on hyötyä?

Cicero ... kirjoitti:

Opettajien suhtautuminen oli nurja, paitsi vankilan koulussa. Normaalikoulu jäi kesken 7. luokkaan 70-luvulla. Koulu ei ollut kiinnostunut minusta enkä minä koulusta.
Koukuaikoina ei ollut mitään lääkettä.

Keskittymishäiriöt ja asioiden unohtelu vaivaa elämää huomattavasti ja sitä epäillään melkein aina ilkeydeksi, jota se ei ole.

Oma psykiatrini sanoi minun olevan lahjakas. Mutta mitä siitä on hyötyä?

Lue lisää

opettajien ymmärryksessä puutteita vielä 2000-luvullakin. Samoin koulupsykologien tietämys neurologisista ongelmista on heikkoa.
Kävitkö normaali- vai tarkkisluokkaa?

Puolella vangeista epäillään olevan ADHD.
Ehkä psykiatrisi ajatteli, että voisit jotenkin käyttää lahjakkuuttasi hyväksesi...?

Miten sinua on kuntoutettu, onko tarjottu muuta kuin lääkkeiden syömistä?

Alicia kirjoitti:

opettajien ymmärryksessä puutteita vielä 2000-luvullakin. Samoin koulupsykologien tietämys neurologisista ongelmista on heikkoa.
Kävitkö normaali- vai tarkkisluokkaa?

Puolella vangeista epäillään olevan ADHD.
Ehkä psykiatrisi ajatteli, että voisit jotenkin käyttää lahjakkuuttasi hyväksesi...?

Miten sinua on kuntoutettu, onko tarjottu muuta kuin lääkkeiden syömistä?

Lue lisää

Kun olin 28-vuotias neuropsykologi sanoi, minut olisi tullut laittaa tarkkailuluokalle. No, vankilan koulu, jota olen kolmessa eri vankilassa käynyt vastaa pienryhmää. 4-10 oppilasta tuolloin.

En ole ollut koskaan terpiassa.
Concerta 54 mg auttaa mutta en pysty syömään säänölliseti elämäntapojen vuoksi. Otan kerran Seronil 20 mg aamuisin ja se jotenkin auttaa.

Olen pudonnut kaikkien kuntoutuslistojen välistä.
Sairaalassa en ole ollut.

Cicero ... kirjoitti:

Kun olin 28-vuotias neuropsykologi sanoi, minut olisi tullut laittaa tarkkailuluokalle. No, vankilan koulu, jota olen kolmessa eri vankilassa käynyt vastaa pienryhmää. 4-10 oppilasta tuolloin.

En ole ollut koskaan terpiassa.
Concerta 54 mg auttaa mutta en pysty syömään säänölliseti elämäntapojen vuoksi. Otan kerran Seronil 20 mg aamuisin ja se jotenkin auttaa.

Olen pudonnut kaikkien kuntoutuslistojen välistä.
Sairaalassa en ole ollut.

Lue lisää

sinulla sitten on? Miten päiväsi vietät?
Miten vankila vaikuttaa ihmiseen, onko mitään hyvää sanottavaa siitä paikasta? Aiotko vielä joutua vankilaan?

Alicia kirjoitti:

sinulla sitten on? Miten päiväsi vietät?
Miten vankila vaikuttaa ihmiseen, onko mitään hyvää sanottavaa siitä paikasta? Aiotko vielä joutua vankilaan?

Minulla on vankila-ajoista paremmat muistot kuin kouluajoista. Tuolloin kun itse olin "aktiivi linnanjätkä", ei ollut vankiloissa samalaista huumeongelmaa, joten ei ole pahaa sanottavaa. Siellä oikeastaan oli mukava olla. Oli toimintaa, urheleilua, konserttivierailuja, hengellisiä tilaisuuksi ja vaikka mitä mihin sivilipuolen tulijat panostivat paremmin kuin täällä puolen.
Tuskin joudun enään vankilaan kun olen ollut jo kauvan pois ja minulla on muuta. Ainut jos joku suuttuttaa minut ja tulee yhteenotto. Koitan kiertää noita tilanteita.

.
"ihan tervejärkisten joukossa tuollainen on vain harmittomasti hajamielinen."
.

.
Muija ei enää käy normaalista normaalienkaan parissa. Jos psyykkinen häiriö on poissuljettu, voi epäillä preseniiliä dementiaa.

Yllä tuotiin esiin diagnosoinnin "vaarallisuus". Esim. alla oleva Mäkelän kirja on tuottanut niitä paljon.
.