Merivirrat

tasossa.

useammassa kirjoitti:

tasossa.

Tiedän, mutta tiedätkö sinä, virtaako se enää mihinkään neljässä kilometrissä Pohjoisnavalla?

kollimaattori kirjoitti:

Tiedän, mutta tiedätkö sinä, virtaako se enää mihinkään neljässä kilometrissä Pohjoisnavalla?

virtaamasta?

estäisi kirjoitti:

virtaamasta?

Vähäiset lämpötilanvaihtelut. Vesi on painavinta 4 -asteisena, mikään ei sitä lämmitä ja jääpeitteiseen pintaankin on matkaa. Eiköhän siellä neljässä kilometrissä ole varsin seesteistä. ;)

kollimaattori kirjoitti:

Vähäiset lämpötilanvaihtelut. Vesi on painavinta 4 -asteisena, mikään ei sitä lämmitä ja jääpeitteiseen pintaankin on matkaa. Eiköhän siellä neljässä kilometrissä ole varsin seesteistä. ;)

http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/palautekytkennat/golfvirran_muutokset.html

.. vanhastan tiedän lämpimillä merivirroilla olevan sen kylmän komponentin ja siitä esimerkkinä Golf-virta.


Kokemuksesta.

estäisi kirjoitti:

virtaamasta?

Virtausvastus pysäyttää virtauksen varmasti ennen pitkää ellei liikkeelle panevaa voimaa ole. Ne merivirrat, joista yleensä puhutaan, ovat muuten aivan meren pinnassa, muistaakseni vain satoja metrejä syviä. Ne panee virtaamaan lämpötilaerot, tuulet, coriolisvoima, vuorovedet ym. joista mikään ei taida juurikaan vaikuttaa pohjoisnavalla (tuuleehan siellä, mutta jääpeite estänee vaikutuksen veteen). Se 4km on muuten syvänne, kuoppa keskellä muuten matalampää Jäämerta.

Syvät virtaukset vievät vettä takaisin ns. kumpuamisalueille, jossa vesi nousee pintaan, mutta ne ovat ymmärtääkseni hyvin hitaita eivätkä mene pohjoinavan kautta.

kollimaattori kirjoitti:

Vähäiset lämpötilanvaihtelut. Vesi on painavinta 4 -asteisena, mikään ei sitä lämmitä ja jääpeitteiseen pintaankin on matkaa. Eiköhän siellä neljässä kilometrissä ole varsin seesteistä. ;)

Valtamerten suolainen vesi on painavinta vasta jäätymispisteessään -1,8 asteessa. Tuo 4 pätee vain makealle vedelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto

virtaamaan kirjoitti:

Virtausvastus pysäyttää virtauksen varmasti ennen pitkää ellei liikkeelle panevaa voimaa ole. Ne merivirrat, joista yleensä puhutaan, ovat muuten aivan meren pinnassa, muistaakseni vain satoja metrejä syviä. Ne panee virtaamaan lämpötilaerot, tuulet, coriolisvoima, vuorovedet ym. joista mikään ei taida juurikaan vaikuttaa pohjoisnavalla (tuuleehan siellä, mutta jääpeite estänee vaikutuksen veteen). Se 4km on muuten syvänne, kuoppa keskellä muuten matalampää Jäämerta.

Syvät virtaukset vievät vettä takaisin ns. kumpuamisalueille, jossa vesi nousee pintaan, mutta ne ovat ymmärtääkseni hyvin hitaita eivätkä mene pohjoinavan kautta.

Valtamerissä tapahtuu tosiaan paitsi tuulten aiheuttamaa pintavirtausta myös syvänmeren virtausta, jota kutsutaan termohaliiniseksi kierroksi. Se muodostaa koko maapallon kattavan syvänmeren vesien kierron. Nimitys tulee sanoista thermo: lämpötila ja haline: suola.

Tästä on paljon puhuttu arvioitaessa mahdollisuutta, että Golf-virta pysähtyisi.

Yleensähän valtamerissä lämmin vesi on kylmemmän veden yläpuolella ja pintavesi ei pääse sekoittumaan pohjaveden kanssa. Ainoastaan parissa paikkaa maapallolla on sellaiset olosuhteet, että pintavesi muuttuukin suolaisemmaksi kuin pohjavesi, jolloin se pääsee painumaan syvälle valtameren pohjaan. Toinen näistä paikoista on Golf-virran päätepisteessä Pohjois-Atlantiila ja toinen Weddelinmerellä Antarktisella. Jotkut ovat spekuloineet, mitä tapahtuisi, jos tämä syvänveden alaspainuminen häiriintyisi. Pysäyttäisikö se Golf-virran?

Tämä syvänmeren virtauskaan ei kuitenkaan vaikuta aivan Jäämeren pohjassa, sillä Pohjois-Atlantilla on Skotlannin, Islannin ja Grönlannin välissä n. 2000 m:n syvyydessä oleva kynnys. Se estää sitä syvemmällä olevien vesien virtauksen etelään. Beringin salmi on vielä matalampi, eikä sitä kautta tapahdu syvänmeren virtauksia.