Väitän nyt asioiden tässä valossa ja pienen itsetutkiskelun jälkeen, että autismi on jotain sukua neuroosille.
Neuroottiset oireet johtuvat yliminän paskamaisuudesta, mihinkä vaikuttavat pääasiassa toisten vallankäytön pyrkimykset tätä henkilöä kohtaaan.
Autismi on ikäänkuin defenssien musta-aukko, mikä johtuu lähinnä kommunikaation käsittelyn heikkouksiin.
Autisti jää kakkoseksi defensiivisessä vuorovaikutuksessa ja tämän vuoksi jää toisten ihmisten hallintapyrkimysten ja defenssien alle niin, että se ilmenee sellaisena, kuin se ilmenee.
Uskoisin myös, että ihan yleisestikin neuroosit ja autismi esiintyvät samoissa suvuissa ja yleensä autistin lähisukulaisilla on neuroottisia oireita.
Neuroottiset oireet johtuvat yliminän paskamaisuudesta, mihinkä vaikuttavat pääasiassa toisten vallankäytön pyrkimykset tätä henkilöä kohtaaan.
Autismi on ikäänkuin defenssien musta-aukko, mikä johtuu lähinnä kommunikaation käsittelyn heikkouksiin.
Autisti jää kakkoseksi defensiivisessä vuorovaikutuksessa ja tämän vuoksi jää toisten ihmisten hallintapyrkimysten ja defenssien alle niin, että se ilmenee sellaisena, kuin se ilmenee.
Uskoisin myös, että ihan yleisestikin neuroosit ja autismi esiintyvät samoissa suvuissa ja yleensä autistin lähisukulaisilla on neuroottisia oireita.
Vastaukset 11
Vanhimmat
fysiologiset poikkeavuudet jotka näkyvät autistien aivoissa verrattuna ei-autisteihin?
Tai mm aspergerin selvän perinnöllisyyden?
No, mutta kyllähän niitä poikkeavuuksia näkyy kaikkien ihmeellisten ihmisten aivoissa.
Kyllä asperger on selvästi perinnöllinen, mutta niin on neuroosikin, jos sitä esiintyy samoissa suvuissa.
Väittäisin siis, että jokin sukulaisuussuhde näillä on olemassa.
Neurootikko ei pysty toimimaan nautinnollisesti minuuden kautta, vaan alistuu yliminälle, kun autisti taas sulkeutuu suojautuakseen yliminän kautta kontrolloinnilta, mikä selittää sen, että autisti on poikkeuksetta neuroottinen.
Voisiko olla niin, että koska systeemi ei pelaa, kuin yliminän kautta, niin autsti on "päättänyt" sulkeutua...
Ikään kuin pattitilanne, että jos ei ole muuta mahdollisuutta, kuin yliminän terrori, niin sitten en ole ollenkaan kosketuksissa ulkomaailman kanssa.
Neuroosilla ja autismilla on neurologinen tausta, mutta ne laukeavat psyykkisellä tasolla jossain tietoisessa tilanteessa, syntymän jälkeen.
Mielestäni monet autismin hoidossa käytetyt menetelmät itseasiassa syventävät autismia, sillä niissä on olemassa hallitseva terapiamalli, jolla koitetaan iskeä autistiin yliminän kautta.
Tämän vuoksi en suosittele lainkaan terapiaa autisteille, sillä jos terapeutilla on yhtään psykoosia persoonassa, niin hän ajaa defensseillä autismia yhä syvemmäksi.
Minä en kyllä olisi edes elossa, jos en olisi jo vuosia käynyt terapiassa. Nykysin käyn käyttäytymisterapiassa ja autistiset piirteeni ovat huomattavammasti heikyntyneet.
Aspalstalla saa yllin kyllin lukea tapauksista jotka eivät ole saaneet mitään kuntoutusta.
Minä pyytäsin että myös sinä osallistuisit tähän ketjuun, koska olemme kai ennenkin tästä asiasta puhuneet.
terapia on lieventänyt minun asperger oireitani varmasti puoleen siitä mitä ne olivat ennen terapiaa.
"Minä en kyllä olisi edes elossa, jos en olisi jo vuosia käynyt terapiassa. Nykysin käyn käyttäytymisterapiassa ja autistiset piirteeni ovat huomattavammasti heikyntyneet."
Jep. Väitteeni ei siis olekaan aivan niin suoraviivainen, kuin miksi sen ehdin esittää.
.
Huomasin vasta nyt.
n e u r o o s i
(kr. neuron hermo; tässä yhteydessä *hermoihin liittyvä); epätarkka nimitys suhteellisen lieville *psykogeenisille *häiriöille, joissa ei ole merkittävää *persoonallisuuden *patologiaa (kuten *persoonallisuushäiriöissä) eikä selvää *todellisuudentajun heikentymistä (kuten *psykooseissa). Kun puhutaan neurooseista yleensä, tarkoitetaan tavallisimmin *psyko-neurooseja ja *oire-neurooseja. Termi on vuodelta 1777 skotl. lääkärin William Cullen’in (1710-1790) teoksessa "First Lines of the Practice of Physic" (*fysiikka). - Myös adjektiivisesti kuvastamassa häiriön vaikeusastetta, esim. *normaali, neuroottistasoinen, *rajatilatasoinen, *psykoottistasoinen.
Neurooseja luokitellaan mm. *oireiden ja *etiologian mukaan: 1) *aktuaali-neuroosi; 2) *karaktääri-neuroosi; 3) *kompensaatio- eli *korvaus-neuroosi; 4) *narsistinen neuroosi; 5) *oire-neuroosi; 6) *psyko-neuroosi; 7) *transferenssi-neuroosi, 8) *traumaattinen neuroosi.
Neuroosi ja autismi ovat erityyppisiä häiriöitä jälkimmäisen geneettisen alttiuden ollessa aivan toista luokkaa kuin neurooseissa. Autismissa myös neurobiologisen poikkeavuuden osuus on merkittävä.
.
liittyvään ilmiöön kytkytyy samasta lähteestä kumpuavia eriasteisia häiriötiloja.
Isäni serkuista kahta veljestä on hoidettu skitsofrenian vuoksi, isälläni ja minulla on vuosikymmeniä kestänyt vaikea, hoidolle resistentti masennus, ahdistuneisuutta ja paniikkihäiriö.
Ilmeisesti taustalla on geneettinen taipumus,joka ilmenee sitten yksilötasolla hieman eri tavoin.
oireet pystytään havaitsemaan varhaislapsuudessa jo ennen kuin yliminä on alkanut kehittyä (mikä tapahtuu psykoanalyysin mukaan 3-6 vuoden iässä, oidipaalivaiheessa). Teoria, että autismi olisi egon defenssi, on oikeasti aika järjetön.. Se, että autismin oireet pystytään havaitsemaan jo ensimmäisten kuukausien aikana, viittaa siihen, että se on geneettinen sairaus, ei psykologisten prosessien tulos.
Kyllä autismi on geneettinen, mutta niin on luultavasti myös neuroosi.
Neuroosiin johtava trauma voi tapahtua varhain, mutta oireet selventyvät iän myötä.
Aspergeria ei voi täysin järkevästi diagnosoida ensimmäisten vuosien aikana, eikä autismiakaan juuri alle vuoden ikäisenä.
Ja mm. psykopatian voi havaita jo kolme vuotiaalta lapselta.
Varmaan aika samalla ikävaiheella, kuin vaikka assin.
Psykoanalyysi tietääkseni selittää neuroosit lähinnä liian ankaran yliminän ongelmana. Tämä saa alkunsa oidipaalivaiheen aikana, siihen liittyvien ongelmien seurauksena. Uskon kyllä itsekin, että neuroosien (ahdistushäiriöiden) puhkeamiseen tarvitaan usein geneettinen alttius, tietääkseni tämän puolesta puhuvat jotkin tutkimukset.
En kuitenkaan usko, että autismi liittyisi suoraan neurooseihin. Sitä paitsi, neuroosithan voivat puhjeta myöhemmällä iällä, mutta tietääkseni autismi ei, vaan on yksilöllä syntymästä saakka (korjatkaa, jos olen väärässä). Tämä puhuu sen puolesta, että autismi ei ole psykologisten prosessien seuraus millään tavalla.