http://en.wikipedia.org/wiki/Antenna_complex
"Each antenna complex has between 250 and 400 pigment molecules.."
Kyllä näyttäisi nimenomaa siltä, että väri johtuu nimenomaa pinnan rakenteesta: siitä mitä taajuuksia se absorboi ja mitä heijastaa.
Vastaavasti esim perhosen siiven rakenne:
http://www.princeton.edu/~pccm/outreach/REU2005/REU2005Presentations/fikse.pdf
Sekä lehtivihreässä ja perhosen siivessä on rakenteita, jotka toimivat valon aallonpituuteen verrannollisena antennina taikka heijastimena. Väri ja heijastuminen johtuu siis nimenomaa pinna rakenteesta ja sen suhteista valon aallonpituuteen.
Vastaavalla tavalla vaikkapa radiopuhelimen lähettimen/vastaanottimen antenni on jossain suhteessa lähetettävään aallonpituuteen parhaan tuloksen saavuttamiseksi (usein 1:1). Valo yms. ei siis tee poikkeusta.
Se, että tasainen metallinen atomipinta heijastaa kaikkia taajuksia on myös tässä valossa selvä asia. Siinä ei ole mitään tilaa absorboitumiselle rakenteen sisään (aallonpituuden puitteissa). Tämä myös selittää sen, että lyhytaaltoinen säteily tunkeutuu paremmin... sen on helpompi hakeutua erilaisten atomiyhdisteiden rakoihin.
"Each antenna complex has between 250 and 400 pigment molecules.."
Kyllä näyttäisi nimenomaa siltä, että väri johtuu nimenomaa pinnan rakenteesta: siitä mitä taajuuksia se absorboi ja mitä heijastaa.
Vastaavasti esim perhosen siiven rakenne:
http://www.princeton.edu/~pccm/outreach/REU2005/REU2005Presentations/fikse.pdf
Sekä lehtivihreässä ja perhosen siivessä on rakenteita, jotka toimivat valon aallonpituuteen verrannollisena antennina taikka heijastimena. Väri ja heijastuminen johtuu siis nimenomaa pinna rakenteesta ja sen suhteista valon aallonpituuteen.
Vastaavalla tavalla vaikkapa radiopuhelimen lähettimen/vastaanottimen antenni on jossain suhteessa lähetettävään aallonpituuteen parhaan tuloksen saavuttamiseksi (usein 1:1). Valo yms. ei siis tee poikkeusta.
Se, että tasainen metallinen atomipinta heijastaa kaikkia taajuksia on myös tässä valossa selvä asia. Siinä ei ole mitään tilaa absorboitumiselle rakenteen sisään (aallonpituuden puitteissa). Tämä myös selittää sen, että lyhytaaltoinen säteily tunkeutuu paremmin... sen on helpompi hakeutua erilaisten atomiyhdisteiden rakoihin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Perhosen siiven väri perustuu siiven pintarakenteeseen, ei mihinkään väriaineisiin. Sopivasti hankaamalla pinnasta nöhty lähtee, ja sitten perhonen on ihan paljas. Mahtaa harmittaa.
Lehtivihreä ei katoa kuin pupunruokana.
Kyllä näin on. Vai väitätkö vastaan? Väri perustuu juuri siihen, että tietyt aineet absorboivat ja heijastavat eri värejä eri tavoilla. Ja tietenkin myös yhdistelemiseen, kuten esim. väri-tv:ssä - tarkoittaen sitä, että kaksi eri väriä summaantuu jos niiden lähteet ovat riittävän lähellä toisiaan:
http://www.howstuffworks.com/tv.htm
(ks. video)
Siis väri johtuu aineen rakenteesta... ei mistään atomin sisäisestä asiasta. Atomi on liian pieni yksikkö käsittelemään värejä yksinään.