Yhteiskunta koostuu monesta eri toisiinsa vaikuttavista komponenteista. Tieto siitä, kuinka nämä eri komponentit vaikuttavat toisiinsa ja sulautuvat yhteen on tuttu ja tutkittua asia, varsinkin mitä tulee kansallistalouteen; syy- ja seuraussuhteet ovat erittäin hyvin selvillä.
Siksi on ihmeellistä, että poliitikot väittävät, että yksi seuraus yhteiskunnassa olisi ongelma eikä seuraus eri komponenttien vaikutussuhteista. Esimerkiksi poliitikot ovat yhtä mieltä siitä puolueesta riippumatta, että suurin osa niistä, jotka elävät eri toimeentulotuilla, kuten työttömyystuella, voivat tehdä työtä eikä heillä ole oikeutta yhteiskunnan tukeen. Tarvitaan erilaisia ”kannustuksia” että saadaan nämä laiskurit kuriin. Kuitenkin täysin tietoisesti jätetään mainitsematta, että yhteiskuntatalous vaatii, että kaikki eivät SAA tehdä töitä. On luotu systeemi, jossa tietoisesti pidetään ihmisiä työelämän ulkopuolella. Itsenäisen Valtitonpankin tehtävä on pitää rahamäärä yhteiskunnassa sillä tasolla, että ei synnyt työpaikkoja lisääviä investointeja, mikä voisi panna inflaatiokierteen vauhtiin. Lisäksi poliitikot eivät tee sille asialle mitään, että yritysten tuottamat tulot jaetaan pois osakkeenomistajille eikä panna niitä työpaikkoja luoviin sijoituksiin tai jos sijoitetaan, sijoitetaan ulkomaille. Investoinnit pidetään siis väkipakolla niin alhaisina kuin mahdollista. Miksi? Siksi, koska sijoitukset vähentäisivät työttömyyttä, mikä lisää inflaatiokierteen vaara. Työttömyys ja työelämästä syrjäytyminen pidetään siis tieten tahtoen korkeana.
Poliitikot eivät esim. koskaan näe työttömyyden syy- ja seuraussuhteena työnantajien puolelta tapahtuvaa tietoista syrjintää, esim. ikä-, ihonväri- tai muuta syrjintää, vaan syy on aina pelkästään yritysten ulkopuolella. Työnantajista ja yrityksistä tullut pyhä lehmä.
Siksi on ihmeellistä, että poliitikot väittävät, että yksi seuraus yhteiskunnassa olisi ongelma eikä seuraus eri komponenttien vaikutussuhteista. Esimerkiksi poliitikot ovat yhtä mieltä siitä puolueesta riippumatta, että suurin osa niistä, jotka elävät eri toimeentulotuilla, kuten työttömyystuella, voivat tehdä työtä eikä heillä ole oikeutta yhteiskunnan tukeen. Tarvitaan erilaisia ”kannustuksia” että saadaan nämä laiskurit kuriin. Kuitenkin täysin tietoisesti jätetään mainitsematta, että yhteiskuntatalous vaatii, että kaikki eivät SAA tehdä töitä. On luotu systeemi, jossa tietoisesti pidetään ihmisiä työelämän ulkopuolella. Itsenäisen Valtitonpankin tehtävä on pitää rahamäärä yhteiskunnassa sillä tasolla, että ei synnyt työpaikkoja lisääviä investointeja, mikä voisi panna inflaatiokierteen vauhtiin. Lisäksi poliitikot eivät tee sille asialle mitään, että yritysten tuottamat tulot jaetaan pois osakkeenomistajille eikä panna niitä työpaikkoja luoviin sijoituksiin tai jos sijoitetaan, sijoitetaan ulkomaille. Investoinnit pidetään siis väkipakolla niin alhaisina kuin mahdollista. Miksi? Siksi, koska sijoitukset vähentäisivät työttömyyttä, mikä lisää inflaatiokierteen vaara. Työttömyys ja työelämästä syrjäytyminen pidetään siis tieten tahtoen korkeana.
Poliitikot eivät esim. koskaan näe työttömyyden syy- ja seuraussuhteena työnantajien puolelta tapahtuvaa tietoista syrjintää, esim. ikä-, ihonväri- tai muuta syrjintää, vaan syy on aina pelkästään yritysten ulkopuolella. Työnantajista ja yrityksistä tullut pyhä lehmä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jos maan palkkataso on alhainen maahan tuodaan pörssissä noteerattuja yhtiöitä, joilla on päämääränä saada mahdollisimman paljon voittoa. Voitot eivät jää hyödyntämään ao maata vaan siirtyvät ympäri maailmaa sijoittajien tileille.
Olen aina ihmetellyt miksi Suomeen tehtävistä investoinneista, esim tehtaiden rakentamisesta verotetaan? Eikö nuo investoinnit kotimaahan voisi olla täysin verovapaita. Eipä olisi yrityksillä sitten yhtä tekosyytä olla investoimatta tänne.
Nyt investoinnit monesti valuvat ulkomaille ja se ei hyödytä Suomea. Jossain joku tutkija mainitsi että jos otetaan rakenteellinen työttömyys pois luvuista,
niin työttömyys on nyt niin alhaalla kuin voi käytännössä olla. Tästä asiasta ei kummemmin noussut keskustelua ainakaan eduskunnassa. Ehkä siksi että yksikään puolue ei viimeisen 15 vuoden aikana ole osannut antaa lääkkeitä rakenteellisen työttömyyden hoitamiseen.